Myös Markkua haastatellaan Ylen Akuutti-ohjelman jaksossa “Onko onnellisuuden tavoittelussa mitään järkeä?“.
Sarjayrittäjä Tomi Kaukinen etsi onnea menestyksestä liian lujaa. Nykyään hän tietää, miltä tuntuu aloittaa alusta ja rakentaa oma elämä täysin nollasta. Sensei Mitra Virtaperko ajattelee, että onnellisuus avautuu, jos ei usko omia ajatuksiaan. FT Pekka Sauri seuraa rakkauden tienviittoja onneen. Toimittaja Kaisa Alenius.
Jakson voi katsoa Yle Areenasta.
Ylen Onnellisten maa? -podcast on nyt lähetetty kokonaisuudessaan. Markku on mukana jaksoissa yksi (Onko onnellisuus vain asenne?) ja yksitoista (Kannattaako onnea etsiä?).
Sarjan voi kuunnella kokonaisuudessaan Yle Areenasta.
Markkua haastatellaan Yle Radio 1:llä 2.12.2021 kello 15:02 Kulttuuriykkönen-ohjelmassa otsikolla “Mitä on onnellisuus? – Onnellisuustutkija Markku Ojanen vastaa“.
Kulttuuriykkösessä pohditaan tänään onnea. Vieraana on psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen, jonka uusi kirja on nimeltään “Miksi? Onnellisuusprofessori pohtii suuria kysymyksiä“.
Ojanen kysyy kirjassaan 99 kysymystä, joihin hän etsii vastausta niin tieteestä kuin omista kokemuksistaankin. Miksi minuudesta tuli ongelma? Miksi salaliittoteoriat ovat suosittuja? Miksi rikkaat haluavat lisää rahaa?
Valtaosa pohdinnoista linkittyy ihmisen haluun elää onnellista elämää. Miksi se on niin vaikeaa?
Ohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.
Ohjelman voi kuunnella Yle Areenasta.
Markku on Yle Radio 1:n “Niinhän sitä voisi luulla” -ohjelmasarjassa vieraana tiistaina 3.11.2020 klo 10.00.
Self-helpistä ovat keskustelemassa sosiologian professori Suvi Salmenniemi ja psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Toimittajana on Jonni Roos.
Itseapukirjallisuus on ollut suosittua koko 2010-luvun. Meillä kaikilla on siitä mielipiteemme. Osa ihmisistä seuraaitseapukirjallisuuden trendejä hanakasti ja on aina uusimman itseapuaallon harjalla. Osa taas arvelee, että kyseessä on huuhaa ja rahanhukka. Mitä itseapuoppaista pitäisi ajatella?
Jakson voi kuunnella tiistaina osoitteesta https://areena.yle.fi/audio/1-50634346
Vaasa kertoi pyrkivänsä maailman onnellisimmaksi kaupungiksi vain päivää ennen kuin korona räjähti – onnellisuustutkija Ojanen: “Harmittaa”
Ylen Elina Kaakkinen haastatteli Vaasan kaupungin “onnellisuusvalmentajaksi” kutsumaa Markkua ja Vaasan kaupungin viestintäpäällikkö Leena Forsénia.
Artikkelissa käydään laajasti Vaasan onnellisuusprojektia, jossa kaupunki on ottanut viralliseksi strategiakseen olla “maailman onnellisin kaupunki”. Sen voi lukea Yle Uutisten sivuilta.
Suomalainen auttaa helposti hädässä olevaa. Pummaajakin saa ehkä kolikon, mutta kalliit lahjatoiveet ärsyttävät.
https://yle.fi/uutiset/3-11102787
Yle haastatteli Markkua 10.12.2019 internetin käytettyjen tavaroiden antamiseen ja lahjoittamiseen keskittyneiden palstojen ja ryhmien piirteistä, puolista ja ongelmistakin. Jutun voi lukea kokonaisuudessaan YLEn sivuilta täältä.
Seuraavassa muutamia TV-esiintymisiä vuosilta 2015-2019:
Myös vuosien 2013-2019 radio-ohjelmia on tulossa paljon lisää kuunneltavaksi seuraavien viikkojen aikana. Mikäli haluaa itselleen tiedon heti, kun kulloinenkin ohjelma tulee kuunneltavaksi, voi käydä laittamassa Youtubesta kanava tilaukseen ja ilmoitukset päälle. Ohjelmat löytyvät julkaisun jälkeen myös täältä.
Ulkomaillakin on kansainvälisen onnellisuuspäivänä 20.03. raportoitu jälleen, että Suomi oli jälleen YK:n onnellisuusraportin ykkönen (asiasta uutisoivat mm. CNN, DW, NYT).
YLE haastatteli Markkua tästä raportista:
Onnellisuustutkija, emeritusprofessori Markku Ojanen on iloinen ja onnellinenkin Suomen saamasta kärkisijasta YK:n raportissa. Vuodesta 2012 lähtien tehty kyselytutkimus antaa käsityksen ihmisten tyytyväisyydestä elämäänsä. Silti Ojanen suhtautuu raporttiin vuosi vuodelta varauksellisemmin.
Jutun voi lukea YLE Uutisten nettisivuilta.
Saimme 27.6. lukea YLEn sivustolta, että ”Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatusuhde, ilmenee tutkimuksesta – ’Muualla ei ole päästy tällaiseen näin edullisilla kustannuksilla.’ Suomen terveydenhuollon laatu ja tulokset ovat laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan maailman parhaat. Suomen terveydenhuollon kustannukset ovat myös muita vertailumaita selvästi pienemmät.”
Voiko tästä vielä parantaa? Ehkä voi, mutta eikö olisi järkevää korjata erinomaisen järjestelmän puutteita kuin rakentaa uusi malli, Jonka vaikutuksista kukaan ei osaa sanoa mitään tarkkaa? Kyse on juuri sellaisesta ongelmasta jollaisia toimivat järjestelmät kohtaavat: sen sijaan, että arvioitaisiin, miten helpoiten parannetaan pieniä epäkohtia, nähdään järjestelmän täysuudistus helpommaksi. Kun korvataan yksi järjestelmä toisella käy usein niin, että vanhat epäkohdat korjataan, mutta samalla syntyy ennalta arvaamaton määrä uusia.
Koska kysymys on myös politiikasta ja mielipiteistä, silloin oikeassa oleminen on tärkeämpää kuin toimivuus. On hienompaa tehdä kokonaisvaltainen uudistus kuin paikkailla vanhaa ja toimivaa järjestelmää. Kuten viime viikkojen ja kuukausien tapahtumat – mietintöluonnoksen jatkuva myöhästyminen, maakuntavaalien siirtyminen, sinisten mukanaolo hallituksessa – ovat osoittaneet, terveydenhuoltokysymykset voivat pahimmillaan olla luonteeltaan täysin poliittisia. Oikeassa oleminen ja hallituksen uskottavuuden ylläpitäminen ovat olleet yhtä paljon hallituksen toiminnan keskiössä kuin terveydenhuollon parantaminen.
Monille on varmaan syntynyt sama käsitys kuin meillekin, että kyse ei niinkään ole terveydenhoidosta, vaan maakuntahallinnon luomisesta ja terveydenhoidon avaamisesta yksityisille toimijoille. Jos hyvänen aika on kyse siitä, että lääkärille ei päästä tarpeeksi nopeasti, silloin on palkattava lisää lääkäreitä ja hoitajia sekä otettava teknologia avuksi. Mihin silloin tarvitaan aivan uutta järjestelmää?
On totta, että pienten kuntien rahkeet eivät tahdo riittää palvelujen järjestämiseen. Siinä maakunnista voi olla aidosti apua. Samalla unohtuu, että maakunnissa valtaa käyttävät suurimmat kaupungit. Ovatko ne halukkaita ylläpitämään kalliita palveluja reuna-alueilla? Tuskinpa vain. Palveluja ”parannetaan” niitä voimakkaasti keskittämällä. Kenties hoitoon pääsy nopeutuu, mutta etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa matkat palvelukeskuksiin pitenevät.
Usko palvelujen keskittämisen, yksityistämisen ja uuden tekniikan tuomiin etuihin on vahvaa. Toivotaan, että kansalaisten tärkein toive eli lääkäriin pääsy aidosti helpottuu.