Tällä viikolla seuraavat asia ovat harmittaneet.

1. EU:n palveluita koskeva kilpailudirektiivi avaa pelottavia näkyjä. Jo nyt suuret terveydenhuollon yritykset ovat esittäneet tarjouksia, jotka ovat aivan uskomattomia. Yhdistykset eivät tässä kilpailussa pärjää, jos hinta on keskeinen tekijä silloin, kun kunnat tekevät päätöksiä. Eiväthän mielenterveysasiakkaiden tai kehitysvammaisten asioita ajavat yhdistykset voi tinkiä hoidon ja kuntoutuksen laadusta, koska juuri laatu on niille kunnia-asia. Yhdistykset eivät tavoittele voittoa ja merkittävä osa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin. Niiden mahdollisuudet tehdä "tarjouksia" ovat tietenkin olemattomat, koska yhdistyksillä ei ole ylimääräisiä varoja. Monet yhdistykset elävät kädestä suuhun. Suuret yritykset sen sijaan voivat tehdä vuosia tappiota, mutta jokainen käsittää, että jossakin vaiheessa voittoa täytyy tehdä. Jossakin vaiheessa hintojen täytyy rajusti nousta tai sitten laadusta täytyy radikaalisti tinkiä.

2. EU:n päättäjät eivät sen sijaan uskalla laatia direktiiviä, jonka mukaan liikenteessä saa olla vain sellaisia yksityisautoja, joiden kulutus on tuntuvasti nykyistä pienempi. Kannatan lämpimästi myös nopeuden rajoittimia, sillä eihän ole mitään järkeä, että henkilöautoilla voi ajaa yli 200 km/t, kun suurin mahdollinen nopeus on 120 km tunnissa. Tällainen direktiivi tulisi saattaa mahdollisimman pian voimaan. Yhdysvalloissa tilanne on aivan mahdoton, sillä uudesta tekniikasta huolimatta autojen keskikulutus on noussut. Ainakaan nykyisen presidentin aikana on turha odottaa muutoksia.

3. On liikuttavaa, miten ministerit huolehtivat tämän maan koulutustasosta. Koulutusvaatimukset eivät koske heitä itseään, sillä ministeriksi kelpaa kielitaidoton ylioppilas. Opetusministereinä on pitkään ollut henkilöitä, joilta puuttuu yliopistollinen tutkinto, puhumattakaan siitä, että ministereillä olisi ylin akateeminen tutkinto. Vasta nyt paljastuu sekin kauheus, että oikeusministerillä ei tarvitse olla minkäänlaista lakiasioiden tuntemusta, tutkinnoista puhumattakaan. Ei ole ihme jos politiikan arvostus laskee.

4. Ollessani vaimoni kanssa marketissa ostoksilla, uteliaisuuteni heräsi, kun näin kissanhiekkaa sisältävän pussin. Epäilyni osui oikeaan: valmistusmaa oli Englanti. Eikö suomalaisille kissoille kelpaa suomalainen hiekka? Vai ovatko kissatkaan enää suomalaisia. Ehkä nekin tuodaan Englannista.