20. Miksi ujous on psyykkinen häiriö?

Tekee mieli vastata heti: ei ole. Muistan lapsuudestani monia hyvin ujoja lapsia, joista ei vielä toisella kymmenelläkään saanut paljon mitään irti. Kun heiltä kysyttiin jotakin, he vain tuijottivat varpaitaan. Tätä ei pidetty pahana, sillä aikuiset vain totesivat, että Matti tai Liisa on vähän ujo. Lähes aina nuo ujot lapset saivat töitä ja menivät naimisiin ja saivat lapsia. He olivat yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin kaikki muutkin.

Miksi ihmeessä jokaisen pitäisi nauttia esiintymisestä ja väkijoukoista? Pakottaako nykyinen kulttuuri jokaisen sellaiseen? Eikö yksityisyyttä arvostavassa kulttuurissa saisi vetäytyä omiin oloihinsa? Puhutaan paljon kauniita sanoja erilaisuuden hyväksymisestä, mutta tämä on vain puhetta, sillä todellisuudessa kaikkia pakotetaan kapeaan ”normaalisuuden” muottiin.

Kysymys ei enää ole luonnollisesta ihmisten luonteenpiirteiden vaihtelusta eikä edes puutteellisen kasvatuksen seurauksista, vaan aivojen tai keskushermoston rakenteellisista ongelmista. Näitä tietenkin voidaan hoitaa lääkkeillä, mikä avaa lääketehtaille suuria mahdollisuuksia. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa myydään jo lääkkeitä ujouden hoitoon. Ujoutta tosin nimitetään sosiaaliseksi fobiaksi tai persoonallisuushäiriöksi. Psykiatrit ja psykologit kuvaavat näiden ongelmien lisääntymistä suoranaisena epidemiana, koska tällaisen diagnoosin saaneiden määrä on viime vuosikymmenien aikana lisääntynyt moninkertaiseksi.

Lue lisää

10. Miksi naisten ja miesten harrastuksissa ja mauissa on suuria eroja?

Kun kirjan otsikossa lukee Miesten aivot tai Naisten aivot tai peräti Naiset ovat Venuksesta ja miehet Marsista, on syytä olla tarkkana. Suuri osa kuvatuista eroista ei ole saanut tieteellistä tukea lainkaan tai sitten miesten ja naisten erot ovat niin pieniä, että niillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Noiden kirjojen mukaan nuoret pojat eivät ajattele muuta kuin seksiä, mutta todellisuudessa he viettävät paljon enemmän aikaa tietokonepelejä ja pallopelejä pelaten kuin seksiä ajatellen. Totta on, että miehet ajattelevat seksuaalisia asioita jonkin verran enemmän kuin naiset. Vaikka naiset ovat saaneet empatiassa ja “toisen mielen lukemisessa” parempia tuloksia kuin miehet, erot eivät ole suuria. Kysyttäessä näitä asioita erojen kuvitellaan olevan yli kolme kertaa suurempia kuin ne todellisuudessa ovat. Myös yhteistoiminnallisuudessa erot ovat vähäisiä.

Kuitenkin naisten ja miesten välillä on joissakin asioissa todella suuria eroja. Vaikka voimme työtehtävien erot kuitata viittaamalla kulttuurin odotuksiin, niin harrastuksien erilaisuus ihmetyttää. Su, Rounds ja Armstrong tekivät tutkimuksista meta-analyysin ja havaitsivat, että naiset haluavat mieluummin olla ihmisten kanssa ja miehet asioiden ja esineiden. Tämä sosiaalisuus näkyy myös naisten harrastuksissa.

Vaikka harrastuksia voi jokainen valita mieltymystensä mukaan, poikia ei juuri hevostalleilla näy ja naisten määrä vapaaehtoistyössä on paljon suurempi kuin miesten. Metsästämässä käy paljon enemmän miehiä mutta konserteissa ja teattereissa on selvä naisenemmistö. Se voisi olla suurempikin, elleivät naiset raahaisi miehiä mukaansa. Naisilla ja miehillä on omat suosikkielokuvansa ja televisio-ohjelmansa. Mistä nämä erot mahtavat johtua? Miksi niissä tapahtuu niin vähän tasoittumista? En osaa tähän vastata. Onko tämä puhdasta kulttuuria vai onko takana biologiaa?

Balliet, D., Li, N. P., Macfarlan, S. J., & Van Vugt, M. (2011). Sex differences in cooperation: A meta-analytic review of social dilemmas. Psychological Bulletin, 137, 881–909.

Epley, N. (2014). Mindwise. Why we misunderstand what others think, believe, feel and want. New York: Wintage books.

Su, R., James Rounds, J. & Armstrong, P.I. (2009). Men and things, women and people: A meta-analysis of sex  in interests. Psychological Bulletin, 135, 859–884.