Epävarmuuden aika

Elämmekö maailmassa, joka muuttuu enemmän kuin koskaan? Sodat, kulkutaudit ja katovuodet ovat ennen aiheuttaneet monenlaisia muutoksia, mutta nyt suuria muutoksia on kasautunut lyhyelle ajanjaksolle. Sellaisia ovat globalisaatio, muuttoliike, pakolaisuus, tekniikan kehitys, informaatiotulva, automaatio, ilmaston lämpeneminen, väestökasvu sekä aivan viime vuosina koronaepidemia ja Ukrainan sota. Näitä muutoksia olisi helpompi kestää, jos ne otettaisiin vastaan yhteisönä, mutta yhteisöt ovat länsimaissa menettäneet merkitystään. Nyt jokaisen on selviydyttävä muutoksista niin hyvin kuin yksin ja läheisten kanssa pystyy.

Selkeä identiteetti on yksi hyvinvoinnin osatekijä. Kun oma paikka maailmassa muuttuu epäselväksi, se aiheuttaa turvattomuutta ja epävarmuutta. Vahva identiteetti antaa perustan, jonka avulla voi tulkita kokemuksiaan. Identiteetti edellyttää riittävän pysyviä ihmissuhteita, kuten ryhmiä ja yhteisöjä, joihin tuntee kuuluvansa. Jos ei kuulu mihinkään ja tiedä omaa paikkaansa, on vaikea tietää, miten sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tulisi toimia.

Tämä muistuttaa kokemuksia aivan oudossa kulttuurissa. Kun ei osaa kieltä ja tunne tapoja, elämä on epävarmaa. Tapahtumia ja kohtaamisia voi ymmärtää aivan väärin, jos ei tunne paikallisia tapoja. Silloin myös itsensä ymmärtäminen heikkenee. Itseymmärrys vaatii tueksi toisten ihmisten peilejä, mutta jos niissä oma minuus näkyy heikosti tai vääristyneenä, seurauksena on epävarmuutta ja ahdistusta. Jos lisäksi sosiaaliset resurssit ovat heikkoja, tilanne vaikeutuu entisestään.

Haluamme vähentää epävarmuutta. Yksi keino on mukautua kulttuurin vaatimuksiin ja odotuksiin niin hyvin kuin osaa. Se edellyttää sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja, jotta tunnistaisi odotukset ja osaisi niihin sopeutua. Jos tämä ei onnistu, silloin hakeudutaan sellaiseen ryhmään, joka (1) jakaa samaa epätietoisuutta, (2) antaa vastauksia siihen, mistä tuo epätietoisuus johtuu ja (3) kehottaa karttamaan toisenlaisia ryhmiä ja viestejä.

Nykyajan yhteiskunnissa on paljon houkuttelevia tarjouksia. Ne antavat yksikertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin vedoten siihen, että juuri tämä tarjous on oikea ja että sen takana on luotettavaa tietoa tai jokin auktoriteetti.  Usein tuo tarjous kehottaa palaamaan ”vanhaan hyvään aikaan”, siihen aikaan, jolloin järjestys vallitsi ja oikea ja väärä osattiin erottaa. Suurissa valtioissa se tarkoittaa vanhan suuruuden palauttamista, koska nykyajan yhteiskunta on monin tavoin häiriintynyt ja kieroutunut. Tarjous, olipa se ideologia tai uskomus, kertoo, ketkä ovat meidän puolellamme ja ketkä ovat meitä vastaan. Sisä- ja ulkoryhmien erottaminen ja musta-valko -ajattelu korostuvat.

Kehittyy polarisaatiota, sillä ideologioiden törmätessä yhteen niiden väliset erot korostuvat. Polarisaatio tuottaa vastustajia, joiden voimaa, häikäilemättömyyttä ja pahuutta korostetaan. Tällaista vastustajaa vastaan on lupa käyttää yhtä ankaria keinoja.

Mistä saadaan luotettavaa tieto? Kuten hiljattain julkaistu YLEn tutkimus osoitti, nuorimmat ikäryhmät ovat eniten vaarassa, sillä heidän arvokas kriittinen asenteensa johtaa etsimään luotettavaa alkuperäistä tietoa. Heidän mielestään se löytyy sosiaalisen median välityksellä. Suoran tiedon lähteenä sosiaalinen media on kuitenkin kyseenalainen, koska paljon riippuu siitä, millaiseen tietoon törmää ja kuka sitä suosittelee.

Valtamedian tarjoamia tietoja epäilevät myös ne, joita omat ongelmat ja epävarmuus ovat pahiten koetelleet. Sekä nuoria että katkeria ihmisiä koskettavat viestit, jotka tarjoavat suoraviivaisia ja yksinkertaisia ratkaisuja nykyajan monimutkaisiin ongelmiin. Varmoja ja selkeitä vastauksia antavat henkilöt ja ryhmät saavat paljon valtaa, sillä heille kertyy runsaasti kannattajia. Nämä tietävät mikä on totta ja kehottavat varomaan valtamediaa. Kriittisyyden idea kääntyy helposti vastakohdakseen, koska vaihtoehtoiset tulkinnat torjutaan jyrkästi.

Johdonmukainen seuraus tästä mustavalkoisesta ajattelusta ovat salaliittouskomukset. Niiden avulla asiat selkiytyvät. Vastustajilla on pirullisia aikomuksia oikean tiedon omaavia ihmisiä vastaan. Näiden oikeiden näkemysten tuottama vastustus lujittaa uskomuksia ja vahvistaa sitoutumista tiedostavien ryhmään ja uskomuksiin. Uskomukset auttavat näkemään suuria ja pieniä merkkejä siitä, miksi juuri tämän ryhmän käsitykset ovat oikeita.

Kirjani Miksi? Onnellisuusprofessori pohtii suuria kysymyksiä, osa 2: Geenit, ympäristö ja tilannetekijät on ilmestynyt

Psykologiassa ja muissa lähitieteissä on edelleen erittäin paljon kiinnostavia kysymyksiä, joihin suuri joukko tutkijoita etsii vastauksia. Tässä uudessa kirjassa on 100 kysymystä vastauksineen.

Vastaukset perustuvat siihen tietoon, mitä tällä hetkellä on tarjolla. Joihinkin kysymyksiin voidaan tällä hetkellä saada tyydyttävä vastaus. Sellainen on esimerkiksi Miksi moni uskoo salaliittoihin? Sen sijaan kysymys Miksi ihmiset näkevät unia? on edelleen paljolti arvoitus, vaikka aika uskottavia tulkintoja on esitetty. “Miksi?” on tieteessä vaativa kysymys, kuten oheen liittämässäni esipuheessa ja johdannossa kuvaan. Noiden sadan miksi-kysymyksen joukkoon mahtuu muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  1. Miksi hämähäkki ahdistaa?
  2. Miksi luotamme auktoriteetteihin
  3. Miksi negatiivisuusharha on yleinen?
  4. Miksi et voi kutittaa itseäsi?
  5. Miksi kauniita ihmisiä suositaan?
  6. Miksi jää avutta vaikka on paljon ihmisiä paikalla?
  7. Miksi ihmiset hamstraavat vessapaperia
  8. Miksi ekstroverttejä suositaan?

Pohdin vastauksia antaessani geenien, ympäristön ja tilannetekijöiden osuutta. Etenkin persoonallisuutta kuvaavissa piirteissä geenien vaikutus on tutkimuksen mukaan suuri, mutta kuten jokainen on arkisten kokemustensa pohjalta huomannut, ympäristöt ja tilanteet vaikuttavat siihen, miten me käytännössä toimimme.

Teoksen esipuheeseen voi nettisivulla tutustua täällä, johdantoon puolestaan täällä.

Teoksen “Miksi? Onnellisuusprofessori pohtii suuria kysymyksiä, osa 2: Geenit, ympäristö ja tilannetekijät” voi ostaa teoksen kustantaja Basam Booksilta sekä monista muista kirjakaupoista:

Miksi? Onnellisuusprofessori pohtii suuria kysymyksiä, osa 2: Geenit, ympäristö ja tilannetekijät (2022)

Miksi? Onnellisuusprofessori pohtii suuria kysymyksiä, osa 2: Geenit, ympäristö ja tilannetekijät.
2022. Helsinki: Basam Books.
ISBN 987-952-379-358-3

Tunne siitä, että ymmärtää mitä ympärillä tapahtuu, on perustavanlaatuisen tärkeää ihmisen selviytymiselle ja hyvinvoinnille. Ymmärryksen puute aiheuttaa avuttomuutta ja turvattomuutta. Kun emme ymmärrä, kysymme “miksi”. Miksi elämä on näin kovaa? Miksi tuolla kaukana ajatellaan asioista niin toisin kuin täällä?

Lopullisia ja täydellisiä vastauksia emme koskaan saa, mutta tutkimalla ja pohtimalla saamme kuitenkin niin tyydyttäviä vastauksia, että niiden kanssa pystyy elämään.

Tällaisia vastauksia kohti pyrkii onnellisuusprofessori Markku Ojanen Miksi-kirjasarjassaan. Toisen osan punaisena lankana on kuvata ihmisen toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Mikä saa ihmisen tekemään asioita, jotka toisaalta helpottavat hänen sopeutumistaan elinympäristöönsä, toisaalta aiheuttavat ongelmia? Miksi tunteet usein ohjaavat ihmistä enemmän kuin järki? Miksi et voi kutittaa itseäsi? Miksi ihmiset näkevät unia?

MARKKU OJANEN (s. 1944) on psykologian emeritusprofessori, joka tunnetaan erityisesti onnellisuutta käsittelevistä kirjoistaan ja tutkimuksestaan. Ojanen on julkaissut 38 tietokirjaa.

Voit tutustua myös teoksen esipuheeseen ja johdantoon sivuilla kaksi ja kolme.

Markku Akuutti-ohjelmassa 6.11.2022

Myös Markkua haastatellaan Ylen Akuutti-ohjelman jaksossa “Onko onnellisuuden tavoittelussa mitään järkeä?“.

Sarjayrittäjä Tomi Kaukinen etsi onnea menestyksestä liian lujaa. Nykyään hän tietää, miltä tuntuu aloittaa alusta ja rakentaa oma elämä täysin nollasta. Sensei Mitra Virtaperko ajattelee, että onnellisuus avautuu, jos ei usko omia ajatuksiaan. FT Pekka Sauri seuraa rakkauden tienviittoja onneen. Toimittaja Kaisa Alenius.

Jakson voi katsoa Yle Areenasta.

Markku Portaan Nahkurinverstaalla 23.7.2022

Markku osallistuu Portaan Nahkurinverstaan Taidekesä-tapahtumaan 23.7.2022 klo 16. Keskustelussa käsitellään teemoja “Mikä tekee ihmisen onnelliseksi?” ja “Voiko globaalien kriisien keskellä olla onnellinen?”.

Portaan kesäasukas, tutkija, kirjailija Minna Maijala keskustelee psykologi Pirkko Lahden ja psykologian emeritusprofessori, tietokirjailija Markku Ojasen kanssa elämisen taidosta: Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Voiko globaalien kriisien keskellä olla onnellinen? Mistä koostuu hyvä elämä?

Lisätietoa löytyy Nahkurinverstaan Taidekesä-sivuilta.

Suomi on jälleen maailman onnellisin maa

Tämä suomalaisille mieluisa havainto perustuu vuosittaisen World Happiness-raportin tietoihin. Siinä kuvataan 146 maan hyvinvointia ja onnellisuutta vuodelta 2021. Tärkein tieto perustuu kansalaisten vastauksiin Cantrilin portaikolla, jossa luku 10 kuvaa parasta mahdollista elämää ja 0 huonointa mahdollista. Jokaisesta maasta on tehty noin 1000 henkilön otos. Suomen keskiarvo tällä portaikolla oli 7,8. Seuraavana oli Tanska (7,6), joka aikaisemmin oli monta vuotta valtioiden vertailussa ykkösenä.

Suomi oli nyt viidettä kertaa ykkösenä ja muut Pohjoismaat olivat entiseen tapaan kymmenen parhaan joukossa. Muut onnellisuuden kärkimaat olivat Sveitsi, Alankomaat, Luxenburg, Israel ja Uusi-Seelanti. Luettelossa viimeisenä olivat Afganistan, Libanon, Zimbawe, Ruanda ja Botswana. Tässä maiden vertailussa näkyy, että onnellisuutta selittää vahvasti yhteiskunnallinen tilanne. Siitä kertoo myös se, että hiljattain julkaistussa fragility-indeksissä Suomi oli paras. Tämä indeksi kuvaa valtion ”rikkinäisyyttä”. Suomi oli hallinnon ja kansalaisten oikeuksien näkökulmasta vähiten rikkinäinen maa.

Erinomainen tulos on herättänyt ihmettelyä sekä Suomessa että Suomen ulkopuolella. Olen joutunut vastaamaan eri maista tulleisiin kyselyihin tämän menestyksen vuoksi. Aloitan vastaukseni aina sillä, että Suomi on vauras, turvallinen ja demokraattinen hyvinvointivaltio. Kun kuitenkin muilla Pohjoismailla on paljon vahvuuksia, mitä ovat ne Suomea koskevat asiat, jotka nostavat Suomen ykköseksi? Norja hukkuu öljytuloihin, Ruotsilla on paljon menestyviä kansainvälisiä yrityksiä ja tanskalaisilla on ”hygge”, myönteinen, huoleton yhdessäolo. Myös Islanti pärjää erinomaisesti monilla mittareilla.

Lue lisää