Luokka: Kirjat

Kirjat Martti

Terapiastako ratkaisu (2004)

Terapiastako ratkaisu: NLP-perustaisen psykoterapian tuloksellisuustutkimus Tampereella. 2004. Helsinki: ai ai oy. 100s.
ISBN 952-5146-21-9

Käsillä on ensimmäinen tieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus NLP-perustaisen psykoterapian tuloksellisuudesta.

Tutkimus tuo merkittävän lisän sekä lyhytterapian että yleensä psykoterapian tuloksellisuuden tutkimuskirjallisuuteen. Siinä pohditaan yksityiskohtaisesti kansainvälisen tutkimusaineiston pohjalta, miten psykoterapian tuloksellisuutta voidaan tutkia. Samoin tarkastellaan hyvinvoinnin määrittelyä ja mittaamista.

Alku- ja päätemittauksen lisäksi tutkimuksessa tehtiin lyhyt- ja pitkäaikainen seurantamittaus. Tutkijoiden johtopäätös on, että NLP-perustainen psykoterapia on tuloksellista. Terapian tulokset ovat kahden vuoden seurannan perusteella pysyviä ja kokonaisuutena samanlaisia kuin seurannan sisältävissä terapiatutkimuksissa yleisestikin.

NLP-psykoterapian toimivuudesta saa nopean käsityksen kirjan kuvioiden, taulukoiden ja kehyksiin nostettujen pääkohtien avulla. Vaativainen lukija ilahtuu tutkimuksen tieteellisten lähtkökohtien huolellisesta pohdinnasta.

Tutkimukseen osallistuneet terapeutit ovat hyvin koulutettuja ja kokeneita NLP-terapeutteja. Tutkimusjohtaja, professori Markku Ojanen, on kognitiivisen käyttäytymisterapian edustaja, jolla on pitkäaikainen ja laaja-alainen tieteellisen tutkimuksen kokemus.

Kirjat Martti

Elämän mieli ja merkitys (2002)

Elämän mieli ja merkitys. 2002. Helsinki: Kirjapaja. 247s.
ISBN 951-625-818-2

Taskukirja ilmestyi Paratiisi-pokkarit -sarjassa 2005.

Elämän mieli mielettömässä maailmassa

Mikä pitää ihmisen kiinni elämässä, antaa arkipäivällekin mielen ja merkityksen? Pohtiiko ihminen ylipäätään elämänsä tarkoitusta?

Menetykset ja kriisivaiheet voivat nostaa esiin tämän kysymyksen. Mutta elämän mieli voi kadota myös silloin, kun sen ulkoiset ehdot näyttävät olevan täysin kunnossa. Ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille elämän mielen löytäminen on kuitenkin tärkeää. Siitä ovat todisteena mm. keskitysleireiltä selviytyneiden kertomukset.

Tässä teoksessa “onnellisuusprofessori” Markku Ojanen esittelee uusimman kansainvälisen tutkimuksen näkökulmia elämän mielekkyyden kokemiseen. Hän myös kertoo avoimesti oman elämänsä merkitystä tukevista asioista.

“Elämän mielekkyys voidaan ymmärtää samoin kuin elokuvan, jonka lukemattomat kuvat liittyvät toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuden. Yhdestä kuvasta tai edes kymmenestä ei vielä löydy juonta, vaan on katsottava koko elokuva, jotta sen voi ymmärtää. Mielekkyys ei löydy yhdestä päivästä tai tapahtumasta, vaan on elettävä koko elämä, ennen kuin mielekkyys paljastuu.”

Markku Ojanen on psykologian professori, joka työskentelee Tampereen yliopistossa. Aiemmin hän on julkaissut mm. teoksen Ilo, onni, hyvinvointi.

Kirjat / Onnellisuus / Onnellisuuskirjat Martti

Ilo, onni, hyvinvointi (2001)

Ilo, onni, hyvinvointi. 2001. Helsinki: Kirjapaja, 380 s.
ISBN 951-625-660-0

Satunnaisesti kirjakaupoissa. Allekirjoittaneella muutama kappale.

Anna onnelle mahdollisuus

Onnellisuusprofessorin kirpeänraikas onnen oppitunti

Oliko Elvis onnellinen? Entä historian suuret nerot? Onko onni yltäkylläisten etuoikeus, vai voisiko onnellisen ihmisen löytää myös onnettomista oloista?

Markku Ojanen on tutkinut onnen olemusta, sen edellytyksiä ja esteitä. Hän esittelee kansainvälisten onnellisuustutkimusten uusimpia tuloksia ja kehittelee omaa valtavirrasta poikkeavaa ohjelmaansa. Onnelliseksi voi oppia, hän sanoo.

Lukuisten esimerkkien ja elämäntarinoiden ryydittämä teos antaa hyviä työvälineitä jokaiselle, joka haluaa lisätä itsetuntemustaan ja löytää iloa, onnea ja hyvinvointia elämäänsä.

Kirjoittaja
Markku Ojanen on psykologian professori, joka työskentelee Tampereen yliopistossa. Hän on aiemmin julkaissut useita tietokirjoja psykologian alalta.

Kirjat / Liikunta Martti

Liiku oikein, voi hyvin (2001)

Liiku oikein, voi hyvin. Liikunnan merkitys hyvinvoinnille. Ojanen, M., Svennevig, H., Nyman, M, Halme, J. 2001. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura. 215s.

Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 153
ISBN 951-8982-62-7
ISSN 0356-746X

Parhaiten saatavissa Liikuntatieteellisen seuran kautta.

  • Mikä merkitys liikunnalla voi olla nykyajan ihmiselle?
  • Yksilökeskeinen kulttuurimme suorastaan vaati meitä nauttimaan omasta kehostamme sekä hellimään ja haastamaan sitä. Liikunta on “seksikäs” tapa tuottaa itselle mielihyvää.
  • Vaikka mielihyväkeskeiset liikuntaprojektit ovat koko ajan vaanimassa meitä, liikunnalla voidaan myös pysyvämmin tukea psyykkistä hyvinvointia. Parhaimmillaan liikunta tukee aidosti terveitä elämäntapoja ja antaa ihmiselle hänen kaipaamaansa vaihtelua ja vahvistaa hänen selviytymistarinaansa.
  • Liikunnan merkitystä hyvän elämän tukena on toistaiseksi aliarvioitu. Kuntoutuksen näkökulmat ovat olleet kapeita eikä liikunnan mahdollisuuksia ole aiemmin tunnistettu. Huippu-urheilun ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyksistä on esitetty myyttisiä ja jopa erheellisiä tulkintoja.
  • Psykologian professori Markku Ojanen on tutkinut onnellisuutta 20 vuotta ja liikuntaakin yli 10 vuotta. Tähän teokseen Ojanen on tiivistänyt hyvän elämän ja liikunnan keskeiset yhteydet. Teos on vankka käsikirja kaikille liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille sekä muille kiinnostuneille.
Kirjat Martti

Hyvään elämään. Terapia ja sielunhoito II (2000)

Hyvään elämään. Terapia ja sielunhoito II. 2000. Helsinki: Uusi Tie. 370s.
ISBN 951-619-318-8

Mistä löytyvät hyvän elämän rakennusaineet? Vastoin yleistä ajattelua minäkeskeinen itsekkyys ei tee ihmistä onnelliseksi, vaan lähimmäisestä välittäminen.

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että lapsuus, koti ja kasvatus ovat tärkeitä, mutta niihin sisältyvistä puutteista ja traumoistakin huolimatta hyvä elämä voidaan löytää. Miehen ja naisen erilaisuudessakin voidaan syventää vuorovaikutusta.

Ihminen ei voi kokonaisvaltaisesti hyvin, jos hengellinen hoito on unohdettu psyykkisen ja fyysisen kustannuksella. Hyvän elämän perusta on löydettävissä Raamatusta, ja mikä mielenkiintoista, myös psykologian alalla tehdyt tutkimukset tukevat tämänsuuntaista ajattelua.

Kirja muodostaa kokonaisuuden aiemmin julkaistun teoksen Terapia ja sielunhoito kanssa.

Hyvään elämään. Terapia ja sielunhoito II. 2000. Helsinki: Uusi Tie. 370s. (2103 latausta)

Etu- ja takakansi, kolmen sivun sisällysluettelo.

Kirjat / Psykologia Martti

Terapia ja sielunhoito (1999)

Terapia ja sielunhoito. 1999. Helsinki: Uusi Tie. 353s. ISBN 951-619-234-3 Loppuunmyyty. Allekirjoittaneella muutama kappale.
Markku Ojanen kuvaa monipuolisesti ihmisen ongelmia ja osoittaa niihin sopivia hoitokeinoja. Hän myös arvioi eri terapioita ja niiden suhdetta perinteiseen sielunhoitoon. Ojanen ei pyri luomaan vastakohtaisuutta eri hoitomuotojen välille, mutta raivaa terapioiden viidakossa tilaa kristilliselle sielunhoidolle. Niin kauan kun ihmiseltä puuttuu yhteys Jumalaan, hän ei ole kokonaisvaltaisesti hoidettu. Sielunhoidon perustana on rakkauden kaksoiskäsky Jumalan ja lähimmäisen rakastamisesta. Jokainen ihminen voi olla lähimmäiselle avuksi. Runsaasti materiaalia elämän kysymysten pohdiskeluun. Kirja on ensimmäinen osa ihmisen hoitamisen perusesitystä. Markku Ojanen toimii psykologian professorina Tampereen yliopistossa. Hänen aikaisemmat kirjansa käsittelevät ihmisen minuutta, terapeuttisia yhteisöjä, työnohjausta ja skitsofreenikkojen hoitoa.
Kirjat Martti

Hoito vai pakkohoito (1997)

Hoito vai pakkohoito. Sariola, E. & Ojanen, M. 1997. Helsinki: Otava, 380s.
ISBN 951-1-14341-7

  • Skitsofrenia on haaste niin potilaalle ja hänen läheisilleen kuin ympäristölle ja monien tieteiden edustajille.
  • Miten potilasta voi auttaa? Ratkaiseeko sairaudeksi tulkitseminen ongelman? Onko kysymyksessä sairaus muiden sairauksien joukossa – vai pikemminkin elämisen ongelma?
  • Miten ihmisten suhtautuminen poikkeavuuteen on eri aikoina heijastunut skitsofrenian hoidossa, miksi tautia on pelätty, kunnioitettu ja ihmetelty, miten hoitoon on vaikuttanut se, mitä ihmisenä olemisesta on yleensä yhteiskunnassa ajateltu?
  • Millä tavalla skitsofrenian hoito on kehittynyt eristämisestä ja kurittamisesta keskusteluun ja myötätuntoon?
  • Muistetaanko minuuden häiriön hoidossa, että aina on kysymys myös ihmisarvosta, ei pelkästään lääkkeistä ja terapiasta?

Esa Sariolan ja Markku Ojasen Hoito vai pakkohoito on avainteos niin mielenterveystyön ammattilaisille, skitsofreniaan sairastuneille ja heidän omaisilleen kuin kenelle tahansa asiasta kiinnostuneelle.

Hoito vai pakkohoito. 1997. Helsinki: Otava, 380s. (2011 latausta)

Etu- ja takakansi, kahden sivun sisällysluettelo.

Kirjat Martti

Sopimusvuoren kaksi vuosikymmentä (1995)

Sopimusvuoren kaksi vuosikymmentä. Ojanen, M., Anttinen, E.E., Kulju, A., Salmijärvi, L. Jokinen, R., Leppänen, L. & Valmari, P. 1995. Tampere: Sopimusvuori ry., 261p. Muutamia kappaleita saatavana Sopimusvuori ry:n toimistosta Tampereelta.
Asiakkaiden ajatuksia Sopimusvuoressa olon merkityksestä: “Vaikuttanut hyvin ja valoisasti minuun. Ei ole kahlinnut minua. On ollut jokapäiväistä elämää. Kunnioittavaa suhtautumista käytännön asioihin. Taiteellisen työskentelyni toteutumista.” “Saanut apua ja tukea kriisivaiheissa ja itseluottamusta takaisin, on mennyt se tunne, että kaikki kaatuu päälle. On huomannut, ettei elämä niin kauheata olekaan.” “Olen kiitollinen, kun sieltä aloitin. Ilman Sopimusvuorta en tässä olisi. Nuoruus on ollut kova kohtalo. Siitä on pystynyt nousemaan.” “Sain hyvin paljon itsevarmuutta sairaana ollessani. Sain työhön oppimista ja omaan elämään sopeutumista.” “Puuronkeitto oli aluksi hankalaa, mutta kyllä siihenkin sitten oppi. Kuntoutus on merkinnyt minulle toimeliasta, rikasta elämää.” “Siellä meillä oli hyviä ihmissuhteita.” “Työtä, ystäviä ja monia uusia harrastuksia tullut itselle.” “Kuntoutuskodissa opin puhumaan, ennen en tahtonut saada sanaa suustani. Sai keskustella toisten kanssa.” “Elämän muuttumista pitkästä sairaalahoidosta avohoitoon. Oli uusi suuri elämys, kun sain olla ja oppia joka päivä uusia asioita, keittämistä, siivousasioita ja kaupassakäymistä. Oli suuri yllätys, kun olen pärjännyt täällä niin kauan. Ajattelin, että joudun palaamaan sairaalaan.”
Kirjat Martti

Itsetuntemusta etsimässä (1993)

Itsetuntemusta etsimässä. Psykologian sovelluksia arkielämässä. 1993, Tampere: Kirjatoimi, 288 s.
ISBN 952-90-4471-2

Loppuunmyyty.

Ihminen on jo tuhansia vuosia pohtinut omaa tilaansa. Mikä saa ihmisen liikkeelle? Onko se valta, maine raha vai seksi? Miksi maailmassa on niin paljon pahuutta? Kumpi on tärkeämpi, perimä vai ympäristö? Voiko ihminen muuttua? Mistä ahdistunut tai masentunut ihminen voi saada apua itselleen? Kysymyksiä on paljon. Osaan voidaan saada tyydyttävä vastaus, osa jää avoimeksi.

Itsetuntemusta etsimässä käsittelee näitä ja monia muita psykologian kysymyksiä. Kirjan kohderyhmä on valistunut maallikko. Kirja ei edellytä aikaisempaa perehtymistä psykologiaan. Se on tarkoitettu sekä omaehtoisen että opistoissa ja koulussa tapahtuvan aikuisopiskelun materiaaliksi.

Kirjan sisältö painottuu ihmissuhteisiin ja mielenterveyteen, mutta sisältää myös ihmisen ominaisuuksia, taitoja ja kykyjä käsitteleviä lukuja. Ihmisten välistä vuorovaikutusta ja siihen liittyviä ongelmia on vaikea ymmärtää, ellei havaitsemisen, motivaation ja oppimisen perusasioita ole kuvattu. Kirjan viimeisessä luvussa käsitellään psykologian rajoja tieteenä sekä psykologian ja teologian suhdetta.

Markku Ojanen on Tampereen yliopiston psykologian apulaisprofessori. Hän on julkaissut useita artikkeleita ja kirjoja mielenterveyteen, psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä aiheista. Kirjoista mainittakoon Skitsofrenia: Laitoskierteestä vapauteen (yhdessä Esa Sariolan kanssa), Sopimusvuoren terapeuttiset yhteisöt (yhdessä Erik Anttisen kanssa) sekä Auta auttamaan – Käsikirja työnohjauksesta (yhdessä Pekka Niskasen ja Pentti Sorrin kanssa).

Kirjat Martti

Mikä minä on? (1993)

Mikä minä on? 1993. Tampere: Kirjatoimi, 483s.
ISBN 952-90-6079-3

Tehdessäni tätä kirjaa nimen valinta osoittautui vaikeaksi. Olisiko Minän arvoitus sopiva nimi? Tai Minän uho ja tuho? Tai kenties Minän monet kasvot? Kaikki nämä nimiehdotukset kuvaavat jotakin siitä voimakkaasta latauksesta, joka liittyy sanaan “minä”. Minä ei ole vain sana, jolla me viittaamme itseemme, vaan siihen sisältyy paljon muutakin. Länsimainen ihminen on oman minänsä vanki. Hänen koko elämänsä tuntuu kietoutuvan oman minän ympärille. Hän pohtii, punnitsee, arvioi ja tutkii minäänsä. Joskus hän on siihen tyytyväinen mutta kovin usein hän on tyytymätön omaan minäänsä. Tyytymättömyys omaan minään voi viedä jopa itsetuhoon.

Mikä minä on? etsii vastauksia kysymyksiin, jotka koskettavat nykyajan ihmistä. Tällaisia kysymyksiä ovat mm.

  • Mikä on minä? Voidaaanko sitä jotenkin määrittää?
  • Miten minä kehittyy? Milloin lapsi tulee tietoiseksi minästään?
  • Miten sosiaalinen ympäristö vaikuttaa minään?
  • Kuinka minä muuttuu? Mikä saa muutoksen aikaan?
  • Voiko minä hajota? Miten minä eheytyy?
  • Miten ihmiset kokevat oman minänsä?
  • Onko minän tai minuuden kokemisessa kulttuurien välisiä eroja?

Markku Ojanen on Tampereen yliopiston psykologian apulaisprofessori. Hän on julkaissut useita artikkeleita ja kirjoja mielenterveyteen, psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä aiheista. Kirjoista mainittakoon Skitsofrenia: Laitoskierteestä vapauteen (yhdessä Esa Sariolan kanssa), Sopimusvuoren terapeuttiset yhteisöt (yhdessä Erik Anttisen kanssa) sekä Auta auttamaan – Käsikirja työnohjauksesta (yhdessä Pekka Niskasen ja Pentti Sorrin kanssa).