Markun aiemmin yhdessä Antti Kylläisen kanssa Yle Radio 1:llä nauhoittama, aina yhtä ajankohtaista valehtelua käsittelevä Sari Valton juontama ohjelma on nyt kuunneltavissa. Ohjelman julkaisua myöhästytettiin muutamalla viikolla.
“Valheen anatomia” -niminen ohjelma lähetettiin tiistaina 10.9.2019 klo 10-11, ja sen voi kuunnella Ylen nettisivuilla tästä osoitteesta. Linkki osoittaa nyt oikeaan osoitteeseen.
Helsingin Sanomat julkaisi 27.05. artikkelin “Suomalaisten asema maailman onnellisimpana kansana on osin ”onnellisuuspakon” syytä”. Jutussa perataan Tilastokeskuksen juuri julkaisemaa elinolotutkimusta:
Suomalaisten hyvinvoinnista piirtyy Tilastokeskuksen tuoreen elinolotutkimuksen perusteella positiivinen kuva. Kuitenkin lähes miljoona suomalaista tuntee yksinäisyyttä, ja tukea tarvitsevista tulisi pitää yhteisen onnen takia huolta, onnellisuusprofessori sanoo.
Markkua pyydettiin kommentoimaan tuloksia:
Elämään tyytyväisyyden taso on ”järkyttävän korkea”, sanoo psykologian emeritusprofessori, onnellisuustutkija Markku Ojanen. Paradoksi on, että sitten, kun ihmisiltä kysytään ongelmista, niitä tulee ”komea luettelo”.
Ojanen sanoo pohtineensa asiaa paljon ja tulleensa kriittisemmäksi ilmoitettua tyytyväisyyttä kohtaan. Harva uskaltaa kertoa kysyttäessä, että ”pirun huonosti menee”.
”Jonkun verran mukana on onnellisuus- ja tyytyväisyyspakkoa, että on vaikea tunnustaa itselleenkään, ettei ole niin onnellinen. En voi kiistää, ettemmekö olisi plussan puolella, mutta mukaan tulee vähän hyvänmiehen- ja naisenlisää.”
Jutun voi lukea kokonaisuudessaan Helsingin Sanomien nettisivulla.
Ulkomaillakin on kansainvälisen onnellisuuspäivänä 20.03. raportoitu jälleen, että Suomi oli jälleen YK:n onnellisuusraportin ykkönen (asiasta uutisoivat mm. CNN, DW, NYT).
YLE haastatteli Markkua tästä raportista:
Onnellisuustutkija, emeritusprofessori Markku Ojanen on iloinen ja onnellinenkin Suomen saamasta kärkisijasta YK:n raportissa. Vuodesta 2012 lähtien tehty kyselytutkimus antaa käsityksen ihmisten tyytyväisyydestä elämäänsä. Silti Ojanen suhtautuu raporttiin vuosi vuodelta varauksellisemmin.
Jutun voi lukea YLE Uutisten nettisivuilta.
Sivustolle on lisätty laajahko esittely Markun tällä hetkellä ajankohtaisimmista ja useimmin pidetyistä luentoaiheista, joista hän on viime aikoina kaikkein eniten keskittynyt pitämään erilaisia puheita, esitelmiä, luentoja ja koulutuksia. Markulla on tapana pyydettäessä (ja pyytämättäkin) toteuttaa ainutkertaisia, tiettyyn tilanteeseen räätälöityjä esityksiä, joten erilaisten aiheiden lista on vuosien varrella kasvanut varsin laajaksi.
Puhujaa, luennoitsijaa, esiintyjää, kouluttajaa tai psykologian asiantuntijaa etsiessänne voitte ottaa yhteyttä Markkuun.
Markku toivottaa kaikille oikein hyvää joulua ja alkavaa uutta vuotta 2019.
Joulun välipäiviksi luettavaksi on lisätty joukko uusia mielipidekirjoituksia sekä nettiviikko:
Osa kirjoituksista on julkaistu Aamulehdessä, osaa en ole lähettänyt mihinkään. Olen vain laittanut paperille ajatuksiani. Ns. taksiuudistuksesta on parikin juttua, koska se jatkuvasti ärsyttää (”Ketä taksiuudistus hyödyttää?”). Lisäksi mukaan on tullut ongelmia KELAn ankaran kilpailutuksen toimesta. ”Mikä kansalaisia erityisesti ärsyttää” kuvaa ministerien ja johtavien virkamiesten ylimielistä suhtautumista kritiikkiin. ”Pelkäävätkö teknologian edustajat oikeasti humanisteja?” kuvaa sitä ikävää kuilua, joka taas näyttää syvenevän humanististen tieteiden ja tekniikan välillä. ”Milloin kilpaillut markkinat toimivat?” pohtii markkinoita korostavat talouden hyviä ja huonoja puolia. ”Mihin me SOTEa tarvitsemme?” on yhdessä Martin kanssa kirjoitettu pohdinta SOTEn taustalla olevasta muutosideologiasta. ”Professori ei moralisoi yrityksiä” pohtii yritysten moraalia. Kyse on hyvin ristiriitaisesta asiasta. Toisaalta yritykset laativat hienoja arvoja ja periaatteita, mutta käytäntö on usein aivan muuta. ” Osaammeko tehdä valintoja?” kuvaa valintojen vaikeutta silloin, kun valinnat ovat aidosti vaikeita. Emme ole niin rationaalisia kuin kuvittelemme.
Onnellisuuksien oivaltaja -kirjani on herätti keväällä paljon huomiota. Toivottavasti kirja vastaa lukijoiden ja kustantajan odotuksia. Onnellisuus on jatkuvasti ajankohtainen. Sovin juuri haastattelun onnellisuudesta. Monia järkytti se, että Suomi todettiin maailman onnellisimmaksi maaksi. Tämä on järisyttävää! Kuinka sellainen on mahdollista? Miten meistä on tullut maailman onnellisin maa?
Ulkoisten tekijöiden tärkeyttä ovat korostaneet monet poliittiset liikkeet, kuten kommunismi ja sosialismi – ja myös kapitalismi. Tämä ulkoisten tekijöiden korostaminen näkyy vahvasti myös vuosittain tehtävissä Global Happiness -raporteissa. Onnellisuus on päätelty muun muassa eliniän pituuden, korruption vähäisyyden, kansantulon ja sosiaalisen tuen perusteella. On paradoksaalista, että tutkijoiden laatimat onnellisuuden kaavat jättävät vain 10 % ympäristölle ja kuitenkin onnellisiksi on kuvattu maat, kuten Suomi, jossa juuri ulkoiset asiat toteutuvat parhaiten. Lue lisää
Hollantilaisen KRO-NCRV -kanavan verkkolehti Brandpundt Plus julkaisi 02. pvä toukokuuta 2018 Markun kanssa englanniksi käydyn, hollanniksi käännetyn haastattelun. Pete Wun ja Hannah Vischerin “Dit kunnen we van het gelukkigste land ter wereld leren over levensvreugde” voi lukea hollanniksi heidän sivuiltaan.
Hollantia taitamattomille julkaisemme alla kysymykset ja niiden vastaukset myös englannin kielellä:
Though Finland is an individualistic country, industrialization began here later than in other Nordic countries. Finland was an agrarian country until the 1960’s, and carried traditional values that emphasized “home, religion, and country”. Thus happiness was either luck, providence, or the privileges of the wealthy. One of our greatest poets, Eino Leino (1878 – 1926), has played into the hearts of the older generations:
A Song of Joy
Whom joy possess, they ought their joys conceal,
Whom treasure have, they ought their treasures shield,
and be merry of the mirth of all their own
and enrich’d by these riches all alone.
No joy can ever suffer others’ gander.
Whom joy possess, to wilderness ought wander
and ought to live a-quiet, quiet living
and their happiness enjoyed quieted within.
Leino, Eino. ”Laulu onnesta”. In Hiihtäjän virsiä. 1900. Translated by Martti Ojanen.
Although times are changing, and Finns are reading books and articles on happiness, having past ideas remains common:
There have been many changes. At first, happiness barely dared to take a peek from the closet; now it can open the door, and step into the daylight. In a study of mine, the majority of Finns thought that we can increase our happiness. (Those who had this opinion were happier than those who doubted it.)
However, I wonder how seriously happiness is generally being taken into account. Obviously people do read about happiness, but do these stories have any influence on their lives? Not much, I’m afraid. And perhaps there is ultimately no need, because Finns are actually happy. Lue lisää
Aamulehden 15.4. julkaistussa artikkelissa “Onnellisuuden ainekset saadaan jo geeneissä, loppu on ympäristön ja elämän sanelemaa” Markkua haastateltiin mm. geenien ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta onnellisuuteen:
Onnellisuutta tutkineen professorin määritelmä onnelliselle ihmiselle on yksinkertainen.
–Onnellinen ihminen ei haikaile menneisyyttä ja odota parempaa huomista. Hän on aidosti tyytyväinen siihen, mitä hänellä on juuri nyt, eikä hän halua siihen muutosta.
Yli 30 teosta hyvinvoinnista ja onnellisuudesta kirjoittanut psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen Tampereen yliopistosta toteaa, että vaikka määritelmä on hänen omansa, tutkimukset tukevat sitä vahvasti.
Kansainvälisenä onnellisuuspäivänä 20.3. ilmestyvässä kirjassaan Onnellisuuksien oivaltaja hän esittelee lukuisia onnellisuuteen liittyviä tieteellisiä tutkimuksia ja arvioi niiden hyödyllisyyttä.
Yksinkertaisesta määritelmästä huolimatta onni on Ojasen mukaan kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia.
Haastattelu löytyy Aamulehden sivuilta.
Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen Tampereen Yliopistosta on tullut tunnetuksi etenkin onnen ja onnellisuuden tutkijana. “Onnellisuusprofessorin” tuorein, järjestyksessään 33. kirja “Onnellisuuksien oivaltaja. Mitä tiede kertoo onnesta?” pohtii mm: kannattaako onnellisuutta tavoitella?
Onnellisuus teemana on ikiaikainen. Omaa elämää ja asemaa ei enää pidetä annettuna ja kohtalonomaisena niin kuin sata tai kaksisataa vuotta sitten. Me haluamme vaikuttaa omaan elämäämme.
Markku Ojanen vieraili SUN Radiossa Ilkka Lahden vieraana tiistaiaamuna. Kuuntele ohjelma!
27.3. tiistaina lähetetyn ohjelman voi kuunnella Radio SUNin sivuilta täältä.
Markku kävi Radio Rockin haastattelussa uuden kirjansa Onnellisuuksien oivaltaja tiimoilta:
Psykologian professori emeritus Markku Ojanen vieraili Korporaatiossa uuden Onnellisuuksien oivaltaja – Mitä tiede kertoo onnesta? -kirjan tiimoilta. Ojasen kirjoittama kirja on ensimmäinen laaja-alainen tieteelliseen tutkimukseen perustuva teos onnellisuudesta. Ojanen kertoi mitä onnellisuus yksinkertaisuudessaan on ja miten sitä mitataan. Onnellinen ei kaipaa menneisyyttä tai kaipaa tulevaa. Korporaatio sai vastauksen myös siihen, tekeekö raha onnelliseksi ja kuinka kulttuurisidonnaista onnellisuus on.
Radiohaastattelun voi kuunnella Radio Rockin sivuilta.