Kirjamessujen kartta

Helsingin Kirjamessuille tulijat löytävät toivottavasti kaikki tiensä Lonna-saliin (201) seuraavasta linkistä löytyvän kartan avulla (nuoli osoittaa saliin):

https://kirjamessut.messukeskus.com/kartta/

Markku esiintyy molempien uusien kirjojensa merkeissä Lonna-salissa torstaina 24.10.2019, ensin iltapäivällä 15:30-16:00 (aiheena Kysymyksiä onnellisuudesta) ja illalla 18:30-19:00 (aiheena Voiko persoonallisuus muuttua?).

Hyvät lukijani!

Voin nyt hyvillä mielin kertoa, että kohta ilmestyy kaksi uutta kirjaa, jotka ovat saaneet teosluettelossani numerot 35 ja 36:

Esiinnyn myös molempien kirjojen merkeissä Helsingin Kirjamessuilla Helsingin Messukeskuksella torstaina 24.10.2019 Lonna-salissa, iltapäivällä 15:30-16:00 (aiheena Kysymyksiä onnellisuudesta) ja illalla 18:30-19:00 (aiheena Voiko persoonallisuus muuttua?).

Seuraavassa kerron näiden kirjojen synnystä jotakin, ja liitän mukaan näiden kirjojen esipuheet. Voiko persoonallisuus muuttua perustuu yli 30 vuoden takaiseen ideaan, jonka olin otsikoinut työnimellä Pysyvyyden ja muutoksen paradoksi. Jo tuolloin olin lukenut kirjallisuutta sekä persoonallisuuden pysyvyydestä että muutoksesta. Ajatus persoonallisuuden piirteiden pysyvyydestä ulottuu kauas historiaan. Myös arkiajattelun mukaan meillä kaikilla on persoonallisuuden piirteitä, joiden perusteella me eroamme toisistamme. Aika helposti pystymme kuvaamaan, millaisia me olemme – ainakin yleensä. Nämä piirteet vaikuttavat pysyviltä.

Niin, yleensä. Vuonna 1968 ilmestyi Walter Mischelin kirja Personality and assessment, joka korosti tilanteiden vaikutusta käyttäytymiseen. Käyttäytyminen vaihtelee suuresti tilanteiden mukaan. Usein on hyödyllisempää tietää, mikä on tapahtuman tilanne kuin se, millaisin persoonallisuuksin siihen tullaan. Kirkossa toimitaan eri tavoin kuin kapakassa. Mischel kannattajineen alkoi pitää piirteitä tarpeettomina tai ainakin pinnallisina käsitteinä. Ilman niitäkin psykologiassa tullaan toimeen, oli tyly johtopäätös.

Siinähän sitä oli paradoksia kerrakseen! Tilanne vaikutti hetken aikaa aika lohduttomalta piirretutkimuksen kannalta, kunnes havaittiin, että tilannejoustavuus on eri asia kuin persoonallisuuden piirteet. Piirteet näkyvät yleensä vasta silloin, kun havaintoja on riittävästi. Kun näemme henkilön ensimmäistä kertaa, emme voi olla varmoja siitä, millainen hän on. Joskus jo ensimmäinen kerta antaa oikeansuuntaista tietoa, joskus teemme aivan vääriä arvioita.

Lue lisää

HS.fi: Osa ihmisistä on luontaisesti ahneempia kuin toiset

Helsingin Sanomien haastattelu 21.8. on osa “Minä väitän” -sarjaa, “jossa yksi asiantuntija kertoo näkemyksensä jostakin omaan alaansa liittyvästä kiinnostavasta aiheesta.”

”Ahneus näkyy joissakin ihmisissä harvinaisen selvästi. Hyvä esimerkki ahneudesta oli Chryslerin entisen pääjohtaja Lee Iacocca. Hän leikkasi 1990-luvulla työntekijöidensä palkkoja ja kuittasi samaan aikaan itselleen 20 miljoonan dollarin bonukset. Iacocca totesi vain kylmän tyynesti, että tämä on amerikkalainen tapa.

Kun ihmisestä tulee ahne, hänestä tulee usein myös itsekäs. Ahneus ei liity vain rahaan, vaan myös valtaan, tavaraan ja seksiin. Ihminen haluaa parhaan kännykän, auton ja puolison.

Jutun voi lukea Helsingin Sanomista.

Markku Sari Valton ohjelmassa Yle Radio 1:llä ti 10.9.2019

Markun aiemmin yhdessä Antti Kylläisen kanssa Yle Radio 1:llä nauhoittama, aina yhtä ajankohtaista valehtelua käsittelevä Sari Valton juontama ohjelma on nyt kuunneltavissa. Ohjelman julkaisua myöhästytettiin muutamalla viikolla.

“Valheen anatomia” -niminen ohjelma lähetettiin tiistaina 10.9.2019 klo 10-11, ja sen voi kuunnella Ylen nettisivuilla tästä osoitteesta. Linkki osoittaa nyt oikeaan osoitteeseen.

Helsingin Sanomat: ”Harva uskaltaa sanoa, että pirun huonosti menee”

Helsingin Sanomat julkaisi 27.05. artikkelin “Suomalaisten asema maailman onnellisimpana kansana on osin ”onnellisuuspakon” syytä”. Jutussa perataan Tilastokeskuksen juuri julkaisemaa elinolotutkimusta:

Suomalaisten hyvinvoinnista piirtyy Tilastokeskuksen tuoreen elinolotutkimuksen perusteella positiivinen kuva. Kuitenkin lähes miljoona suomalaista tuntee yksinäisyyttä, ja tukea tarvitsevista tulisi pitää yhteisen onnen takia huolta, onnellisuusprofessori sanoo.

Markkua pyydettiin kommentoimaan tuloksia:

Elämään tyytyväisyyden taso on ”järkyttävän korkea”, sanoo psykologian emeritusprofessori, onnellisuustutkija Markku Ojanen. Paradoksi on, että sitten, kun ihmisiltä kysytään ongelmista, niitä tulee ”komea luettelo”.

Ojanen sanoo pohtineensa asiaa paljon ja tulleensa kriittisemmäksi ilmoitettua tyytyväisyyttä kohtaan. Harva uskaltaa kertoa kysyttäessä, että ”pirun huonosti menee”.

”Jonkun verran mukana on onnellisuus- ja tyytyväisyyspakkoa, että on vaikea tunnustaa itselleenkään, ettei ole niin onnellinen. En voi kiistää, ettemmekö olisi plussan puolella, mutta mukaan tulee vähän hyvänmiehen- ja naisenlisää.”

Jutun voi lukea kokonaisuudessaan Helsingin Sanomien nettisivulla.

Yle: Onnellisuustutkijan mukaan onneen riittää, kun perusasiat ovat kunnossa

Ulkomaillakin on kansainvälisen onnellisuuspäivänä 20.03. raportoitu jälleen, että Suomi oli jälleen YK:n onnellisuusraportin ykkönen (asiasta uutisoivat mm. CNN, DW, NYT).

YLE haastatteli Markkua tästä raportista:

Onnellisuustutkija, emeritusprofessori Markku Ojanen on iloinen ja onnellinenkin Suomen saamasta kärkisijasta YK:n raportissa. Vuodesta 2012 lähtien tehty kyselytutkimus antaa käsityksen ihmisten tyytyväisyydestä elämäänsä. Silti Ojanen suhtautuu raporttiin vuosi vuodelta varauksellisemmin.

Jutun voi lukea YLE Uutisten nettisivuilta.

Markun vuoden 2019 päivitetyt luentoaiheet

Sivustolle on lisätty laajahko esittely Markun tällä hetkellä ajankohtaisimmista ja useimmin pidetyistä luentoaiheista, joista hän on viime aikoina kaikkein eniten keskittynyt pitämään erilaisia puheita, esitelmiä, luentoja ja koulutuksia. Markulla on tapana pyydettäessä (ja pyytämättäkin) toteuttaa ainutkertaisia, tiettyyn tilanteeseen räätälöityjä esityksiä, joten erilaisten aiheiden lista on vuosien varrella kasvanut varsin laajaksi.

Puhujaa, luennoitsijaa, esiintyjää, kouluttajaa tai psykologian asiantuntijaa etsiessänne voitte ottaa yhteyttä Markkuun.

Nettiviikko 51/2018

Uusimpia kirjoituksia

Osa kirjoituksista on julkaistu Aamulehdessä, osaa en ole lähettänyt mihinkään. Olen vain laittanut paperille ajatuksiani. Ns. taksiuudistuksesta on parikin juttua, koska se jatkuvasti ärsyttää (”Ketä taksiuudistus hyödyttää?”). Lisäksi mukaan on tullut ongelmia KELAn ankaran kilpailutuksen toimesta. ”Mikä kansalaisia erityisesti ärsyttää” kuvaa ministerien ja johtavien virkamiesten ylimielistä suhtautumista kritiikkiin. ”Pelkäävätkö teknologian edustajat oikeasti humanisteja?” kuvaa sitä ikävää kuilua, joka taas näyttää syvenevän humanististen tieteiden ja tekniikan välillä. ”Milloin kilpaillut markkinat toimivat?” pohtii markkinoita korostavat talouden hyviä ja huonoja puolia. ”Mihin me SOTEa tarvitsemme?” on yhdessä Martin kanssa kirjoitettu pohdinta SOTEn taustalla olevasta muutosideologiasta. ”Professori ei moralisoi yrityksiä” pohtii yritysten moraalia. Kyse on hyvin ristiriitaisesta asiasta. Toisaalta yritykset laativat hienoja arvoja ja periaatteita, mutta käytäntö on usein aivan muuta. ” Osaammeko tehdä valintoja?” kuvaa valintojen vaikeutta silloin, kun valinnat ovat aidosti vaikeita. Emme ole niin rationaalisia kuin kuvittelemme.

Onnellisuus

Onnellisuuksien oivaltaja -kirjani on herätti keväällä paljon huomiota. Toivottavasti kirja vastaa lukijoiden ja kustantajan odotuksia. Onnellisuus on jatkuvasti ajankohtainen. Sovin juuri haastattelun onnellisuudesta. Monia järkytti se, että Suomi todettiin maailman onnellisimmaksi maaksi. Tämä on järisyttävää! Kuinka sellainen on mahdollista? Miten meistä on tullut maailman onnellisin maa?

Ulkoisten tekijöiden tärkeyttä ovat korostaneet monet poliittiset liikkeet, kuten kommunismi ja sosialismi – ja myös kapitalismi. Tämä ulkoisten tekijöiden korostaminen näkyy vahvasti myös vuosittain tehtävissä Global Happiness -raporteissa. Onnellisuus on päätelty muun muassa eliniän pituuden, korruption vähäisyyden, kansantulon ja sosiaalisen tuen perusteella. On paradoksaalista, että tutkijoiden laatimat onnellisuuden kaavat jättävät vain 10 % ympäristölle ja kuitenkin onnellisiksi on kuvattu maat, kuten Suomi, jossa juuri ulkoiset asiat toteutuvat parhaiten. Lue lisää