Olivatko ihmiset ahneita, kun tilaisuus sen salli?
Technology, Entertainment, Design eli TED-organisaatio lahjoitti satunnaisesti valituille 200 henkilöille 10 000 dollaria eli suunnilleen saman verran euroja. Nämä henkilöt saivat vapaasti käyttää tuon rahasumman. Miten he käyttivät rahat? Tilanne vastaa lottovoittoa, sillä rahankäytölle ei asetettu mitään ehtoja. (Paitsi että rahat tuli käyttää kolmen kuukauden aikana. Säästöön ei saanut laittaa.) Tutkimukseen osallistui Indonesian, Brasilian, Kenian, Australian, Kanadan, Britannian ja Yhdysvaltojen asukkaita. Tämän rahasumman saaneiden tuli lisäksi kertoa, miten he olivat rahansa käyttäneet.
Tuosta 10 000 dollarin summasta annettiin keskimäärin 6431 dollaria muille, pääasiassa perheen jäsenille ja ystäville. Hyväntekeväisyyteen annettiin keskimäärin 1697 dollaria. Maitten välillä ei ollut suuria eroja, joskin rikkaissa maissa annettiin enemmän hyväntekeväisyyteen. Maiden välisten erojen vähäisyys oli yllättävää, sillä 10 000 dollaria on köyhissä maissa vähintään vuoden palkka, mutta rikkaissa maissa vain oikein mukava tulojen lisä.
Tutkijat jakoivat nuo 200 henkilöä kahteen ryhmään niin, että puolet sai pitää rahankäytön salassa muilta paitsi tutkijalta, mutta toisen puolikkaan tuli kertoa Twitterissä rahankäyttönsä. Tutkijat odottivat, että julkisuus lisäisi muiden hyväksi käytettyjen rahojen osuutta, koska sillä tavoin voi saada arvostusta. Tutkijoiden yllätykseksi sillä ei ollut vaikutusta rahojen käyttöön. Maine ei siis ollut tavallisille ihmisille tärkeä, ehkä pikemminkin kiusallinen asia.
Osasitko odottaa näin suurta anteliaisuutta? Minulle tämä tulos oli yllätys, samoin kuin tutkijoille. Kertooko tämä tutkimus jotakin yleistettävää ihmisen olemuksesta? Uskon, että sillä on painoarvoa juuri sen tähden, että tutkimus tehtiin monessa maassa.
Lopuksi kerron, että iän karttuminen on minulla lisännyt hyveiden arvostusta. Arvostan erityisesti kiitollisuutta, siis toisen ihmisen arvostamista ja kiittämistä ja myös anteeksiantoa, koska minusta se kertoo siitä, että on ymmärtänyt elämästä jotakin aivan olennaista. Myös kiltteyttä arvostan. Ehkä myös sen vuoksi että minua pidetään kilttinä ihmisenä. Kun olen lukenut kirjoituksia, joissa ideana on se, että olen vihdoinkin luopunut kiltteydestä, minua harmittaa. Siinä puurot ja vellit ovat menneet sekaisin. Kiltin ei tarvitse suostua kaikkeen, ei tietenkään. Kilttinä on kuitenkin ollut ihan hyvä elää. Suosittelen sitä muillekin.
Dwyer, R. J., Brady, W. J., Anderson, C., & Dunn, E. W. (2023). Are people generous when the financial stakes are high? Psychological Science, 34, 999-1006.