Markku Ojanen

Nettiviikko 51/2006: Voiko joulustressin välttää?

Mistä ja miksi joulustressi yleensä syntyy?

Jouluun liittyy suuria odotuksia. Rauha maassa, kaikki hyvin ja onni vallitsee. Kyse on kuitenkin lähinnä naisten ja perheenäitien joulustressistä, sillä joulu nostaa esiin roolien jännitteet. Työssä käyvän äidin on vaikea tehdä kaikkia niitä asioita, joita hän haluaisi tehdä. Hänen pitäisi ostaa lahjoja, kirjoittaa kortteja, siivota, leipoa, laittaa ruokia ja olla luomassa joulun henkeä. Voi olla, että viimeksi mainittu on sittenkin vaikein asia. Arjesta ei ole helppoa vaihtaa  juhlamielelle. Jouluna ollaan tavallista enemmän yhdessä ja jos perheen sisällä on piilossa olevia ongelmia, nämä voivat nousta esiin.

Mistä ja miksi joulustressi yleensä syntyy?

Jouluun liittyy suuria odotuksia. Rauha maassa, kaikki hyvin ja onni vallitsee. Kyse on kuitenkin lähinnä naisten ja perheenäitien joulustressistä, sillä joulu nostaa esiin roolien jännitteet. Työssä käyvän äidin on vaikea tehdä kaikkia niitä asioita, joita hän haluaisi tehdä. Hänen pitäisi ostaa lahjoja, kirjoittaa kortteja, siivota, leipoa, laittaa ruokia ja olla luomassa joulun henkeä. Voi olla, että viimeksi mainittu on sittenkin vaikein asia. Arjesta ei ole helppoa vaihtaa  juhlamielelle. Jouluna ollaan tavallista enemmän yhdessä ja jos perheen sisällä on piilossa olevia ongelmia, nämä voivat nousta esiin.

Joulustressiä pahentaa nykyajan materialismi ja elämän maksimointi. Mainonta on jouluna hermoja raastavaa ja se luo kuvaa, että onni tulee tavaroiden paljoudesta. Tilanne on oikeastaan irvokas, kun ajattelemme joulun keskusta, jonka kaiketi pitäisi olla Jeesus-lapsen syntymän muistaminen. Kaikkein ankarimmin Jeesus arvosteli materialismia. Maksimointi tarkoittaa pyrkimystä saada aina parasta mahdollista, mikä on mahdotonta. Jos haluaa kaiken maksimoida jouluna, se varmimmin tuhoaa joulurauhan.

Joulu on myös yksinäisille ahdistavaa, sillä joulu ymmärretään perheen juhlana. Kaikilla ei suinkaan ole perhettä, ei ainakaan puolisoa ja lapsia, joten ei ole ihme, jos alakuloisuus valtaa mielen jouluna.

Millä keinoin sitä voisi yrittää ennalta ehkäistä?

Kannattaa tavoitella ihan tavallista, hyvää joulua. Sopia, että lahjoja ostetaan vain sen verran, että aattona voidaan muutama paketti avata. Rakennetaan yhdessä joulua siinä määrin kuin se hyvältä tuntuu. Jos halutaan siivota, kaikkien pitää olla siinä mukana. Valitaan ne ruoat, jotka ovat tärkeimpiä eikä rakenneta notkuvaa pöytää. Jos niin halutaan, joulusta voi tehdä hyvin yksinkertaisen, mutta silti juhlallisen. Avainsanoja ovat kohtuullisuus ja erityisesti maksimoinnin välttäminen.

Mikä on onnellisen ja harmonisen joulufiiliksen resepti?

Onni ja harmonia eivät tupsahda jouluna, jos ennen joulua on unohdettu se, mikä elämän arjessa edistää hyvää elämää. Kun jo ennen joulua koetamme hillitä omaa itsekkyyttämme ja haluamme, että meille läheiset ihmiset voivat hyvin, myös joulusta tulee hyvä. Onhan upeata, että voi tehdä jouluksi jotakin sellaista, minkä tietää ilahduttavan läheisiä ihmisiä. Ainakin minä nautin siitä, että saan ostaa läheisilleni pieniä lahjoja ja olla omalta osaltani rakentamassa joulua. Uusin onnellisuuteen liittyvä tutkimus on osoittanut, että onnellisuuteen liittyy aina kiitollisuutta ja anteeksiantamista.

Onnellinen ihminen on kiitollinen siitä, mitä hän saanut elämältä, läheisiltä tai Jumalalta. Katkeruus joulun lähestyessä turmelee varmimmin joulumielen. Joululle ei saa asettaa vaatimuksia, vaan joulun on annettava tulla ilman ehtoja. Jos joulun aikaan havahtuu huomaaman elämänsä myönteisiä asioita, on varmaa, että joulu tuntuu joululta. Minulle joulumieleen kuuluu myös pelastusarmeijan keräykseen osallistuminen ja vanhat, tutut joululaulut – mutta vain jouluna, ei kuukautta ennen! Monille – myös minulle – joulumieltä antaa tuo salaperäinen Pyhyyden kohtaaminen, jota on vaikea sanoiksi pukea.