Nettiviikko 51/2006: Voiko joulustressin välttää?

Mistä ja miksi joulustressi yleensä syntyy? Jouluun liittyy suuria odotuksia. Rauha maassa, kaikki hyvin ja onni vallitsee. Kyse on kuitenkin lähinnä naisten ja perheenäitien joulustressistä, sillä joulu nostaa esiin roolien jännitteet. Työssä käyvän äidin on vaikea tehdä kaikkia niitä asioita, joita hän haluaisi tehdä. Hänen pitäisi ostaa lahjoja, kirjoittaa kortteja, siivota, leipoa, laittaa ruokia ja olla luomassa joulun henkeä. Voi olla, että viimeksi mainittu on sittenkin vaikein asia. Arjesta ei ole helppoa vaihtaa  juhlamielelle. Jouluna ollaan tavallista enemmän yhdessä ja jos perheen sisällä on piilossa olevia ongelmia, nämä voivat nousta esiin. Lue lisää

Stressittömän joulun resepti

Julkaistu Plaza.fi 15.12.2006. Teksti Jenni Hokkanen

Joulun lähestyessä monien pääkopassa alkaa trafiikki. Tehtävä- ja lahjalista on loputon, eikä aika tunnu millään riittävän kaikkeen. Rauhan ja ilon juhla uhkaa muuttua hermoja raastavaksi suorittamiseksi. Onnellisuusprofessorina tunnettu Markku Ojanen kertoo, mistä joulustressi johtuu ja miten sen voisi välttää hyvissä ajoin.

Jouluun liittyy yleensä suuria odotuksia. Se on monille vuoden tärkein juhla, jolloin kaiken tulisi olla täydellistä. Täydellisyyden tavoittelu voi kuitenkin koitua monen joulumielen kohtaloksi. Onnellisuusprofessori Ojasen mielestä joululle ei saisi asettaa vaatimuksia, vaan sen on annettava tulla ilman ehtoja.

”Jos joulun aikaan havahtuu huomaaman elämänsä myönteisiä asioita, on varmaa, että joulu tuntuu joululta.”

Tampereen yliopiston psykologian professori Markku Ojanen tietää mistä puhuu, sillä onnellisuus, elämän mielekkyys ja yleensä hyvinvoinnin tutkiminen ovat hänen sydäntään lähellä. Hän kertoo olevansa onnellinen aina kun saa puhua onnellisuudesta.

Joulun henki hakusessa

Joulustressistä kärsivät tunnetusti etenkin naiset ja perheenäidit, jotka yrittävät loihtia täydellisen joulun arjen askareiden lomassa.

”Työssä käyvän äidin on vaikea tehdä kaikkia niitä asioita, joita hän haluaisi tehdä. Hänen pitäisi ostaa lahjoja, kirjoittaa kortteja, siivota, leipoa, laittaa ruokia ja olla luomassa joulun henkeä. Voi olla, että viimeksi mainittu on sittenkin vaikein asia. Arjesta ei ole helppoa vaihtaa juhlamielelle”, Ojanen pohtii.

Hän muistuttaa, että joulu voi olla myös yksinäisille ahdistavaa, sillä joulu ymmärretään perheen juhlana. Kaikilla ei suinkaan ole perhettä, ei ainakaan puolisoa ja lapsia, joten ei ole ihme, jos alakuloisuus valtaa jouluna mielen.

Maksimoitu materialismi

Onnellisuusprofessori suhtautuu kriittisesti nykyajan materialismiin ja elämän maksimointiin.

”Maksimointi tarkoittaa pyrkimystä saada aina parasta mahdollista – mikä on mahdotonta. Jos haluaa maksimoida kaiken jouluna, se tuhoaa varmimmin joulurauhan. Mainonta luo kuvaa, että onni tulee tavaroiden paljoudesta. Tilanne on oikeastaan irvokas, kun ajattelemme joulun keskusta, jonka kaiketi pitäisi olla Jeesus-lapsen syntymän muistaminen.”

Ojanen itse vannoo ihan tavallisen, hyvän joulun nimeen. Hänen avainsanojaan ovat kohtuullisuus ja maksimoinnin välttäminen.

”Perheessä kannattaa sopia, että lahjoja ostetaan vain sen verran, että aattona voidaan avata muutama paketti. Rakennetaan yhdessä joulua siinä määrin kuin se hyvältä tuntuu. Jos halutaan siivota, kaikkien pitää olla siinä mukana. Valitaan ne ruoat, jotka ovat tärkeimpiä eikä rakenneta notkuvaa pöytää. Jos niin halutaan, joulusta voi tehdä hyvin yksinkertaisen, mutta silti juhlallisen.”

Kohti hyvää joulumieltä

Ojanen painottaa, että onni ja harmonia eivät tupsahda jouluna, jos ennen joulua on unohdettu se, mikä elämän arjessa edistää hyvää elämää.

”Kun jo ennen joulua koetamme hillitä omaa itsekkyyttämme ja haluamme, että meille läheiset ihmiset voivat hyvin, myös joulusta tulee hyvä. Onhan upeata, että voi tehdä jouluksi jotakin sellaista, minkä tietää ilahduttavan läheisiä ihmisiä. Ainakin minä nautin siitä, että saan ostaa läheisilleni pieniä lahjoja ja olla omalta osaltani rakentamassa joulua.”

”Minulle joulumieleen kuuluu myös pelastusarmeijan keräykseen osallistuminen ja vanhat, tutut joululaulut – mutta vain jouluna, ei kuukautta ennen! Monille – myös minulle – joulumieltä antaa tuo salaperäinen Pyhyyden kohtaaminen, jota on vaikea sanoiksi pukea.”