Kysymyksiä onnellisuudesta (2019)

Kysymyksiä onnellisuudesta. Mikä meitä suomalaisia onnellisuudessa kiinnostaa. 2019. Helsinki: Basam Books.
ISBN 978-952-7240-99-1

Onnellisuus on ollut Suomessa esillä jo yli 20 vuotta, eikä kiinnostus siihen ole hiipunut. Tästä kertoo se, että onnellisuuden tutkija, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen on pitänyt onnellisuudesta satoja luentoja ja vastannut lähes viikoittain haastattelijoiden kysymyksiin. Vastauksensa Ojanen pyrkii perustamaan tieteellisiin tutkimuksiin.

Onneksi haastattelijat ja kuulijat eivät aina kysy aivan samoja kysymyksiä, vaan yllättävät tutkijan ja panevat harmaat aivosolut liikkeelle. Esimerkiksi kysymykset ”Tarkoittaako onnellisuus eri kielissä samaa? ja ”Ovatko älykkäät ihmiset onnellisia?” vaativat tunkeutumista tutkimusraporttien uumeniin. Mukaan mahtuu myös sellaisia tärkeitä kysymyksiä, joihin ei voida antaa yksiselitteistä vastausta: ”Onko aitoa onnea olemassa?” ja ”Tavoittelevatko ihmiset onnellisuutta?

Kysymyksiä onnellisuudesta -kirjan tavoitteena on kysymysten ja vastausten avulla antaa kuvaus siitä, mitä onnellisuudesta tiedetään. Vastaukset perustuvat viime vuosikymmenten laajaan tutkimukseen, joita Ojanen värittää omakohtaisilla kokemuksilla ja pohdinnoilla. Kirja haastaa lukijan itse pohtimaan, mistä onnellisuudessa ja onnen edistämisessä on kysymys. Ojanen ei tarjoa yksioikoisia onnellisuuden reseptejä vaan kertoo myös avoimesti ne varjopuolet, joita onnen tavoitteluun liittyy.

Esipuhe – Kysymyksiä onnellisuudesta (9 latausta)

Kysymyksiä onnellisuudesta. Mikä meitä suomalaisia onnellisuudessa kiinnostaa (2019) -kirjan esipuhe lukijalle.

Yle: Onnellisuustutkijan mukaan onneen riittää, kun perusasiat ovat kunnossa

Ulkomaillakin on kansainvälisen onnellisuuspäivänä 20.03. raportoitu jälleen, että Suomi oli jälleen YK:n onnellisuusraportin ykkönen (asiasta uutisoivat mm. CNN, DW, NYT). YLE haastatteli Markkua tästä raportista:

Onnellisuustutkija, emeritusprofessori Markku Ojanen on iloinen ja onnellinenkin Suomen saamasta kärkisijasta YK:n raportissa. Vuodesta 2012 lähtien tehty kyselytutkimus antaa käsityksen ihmisten tyytyväisyydestä elämäänsä. Silti Ojanen suhtautuu raporttiin vuosi vuodelta varauksellisemmin.

Jutun voi lukea YLE Uutisten nettisivuilta.

Helsingin Sanomat: Suomalaisprofessori hämmästyi

Helsingin Sanomat haastatteli Markkua raflaavalla otsikolla “Brittitutkimuksessa selvisi, missä iässä ihminen on onnellisimmillaan – Suomalaisprofessori hämmästyi: ‘Tämä on todellinen pähkinä‘”:

Britit ovat onnellisimmillaan 16- ja 70-vuotiaina, kun taas keski-iässä heidän hyvinvointinsa sukeltaa, kertoo tuore brittiselvitys.

The Guardian -lehti kirjoittaa, että nuorilla tyytyväisyys, omanarvontunto ja onnellisuus ovat tutkimuksen mukaan korkealla. Parikymppisenä onni alkaa hiipua ja jyrkkä lasku seuraa 30 vuoden iässä. Huonot ajat kestävät 50 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen käyrät nousevat aina 70 ikävuoden korkeimpaan huippuun saakka.

Tulos hämmentää suomalaista onnellisuus­professoria Markku Ojasta.

Jutun voi kokonaisuudessaan lukea tästä osoitteesta.

Yle: Havaintoja ihmisestä – Onnen jahtaaminen tekee onnettomaksi

Markku oli to 17.5.2018 Ylen Havaintoja ihmisestä -sarjassa otsikolla “Onnen jahtaaminen tekee onnettomaksi“:

“On täysin kohtuuton vaatimus, että pitäisi tulla jotenkin valmiiksi ihmiseksi ennen kuin onnea voisi saavuttaa ja kokea”, toteaa kolmekymppinen Annika.

Onnellisuutta on tutkittu jo sadan vuoden ajan. Hyvinvointiyhteiskunnassa eläminen lisää ihmisen mahdollisuutta onnellisuuteen, mutta monet asiat voivat olla myös sen esteenä. Psykologian professori emeritus Markku Ojanen kertoo, että muun muassa alkoholi ja onnellisuuden jahtaaminen vähentävät onnellisuutta.

Mitkä tutkitusti tekee meidät ihmiset onnellisiksi? Mikä estää meitä olemasta onnellisia? Mitä onnellisuus oikeastaan on?

Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.

Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat Kaisa Joustie, Salla Matusiak, Hannele Kurkela ja Riikka Rahi.

Radio-ohjelman voi kuunnella toistaiseksi Yle Areenassa.

Aamulehti: Onnellisuuden ainekset saadaan jo geeneissä, loppu on ympäristön ja elämän sanelemaa

Aamulehden 15.4. julkaistussa artikkelissa “Onnellisuuden ainekset saadaan jo geeneissä, loppu on ympäristön ja elämän sanelemaa” Markkua haastateltiin mm. geenien ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta onnellisuuteen:

Onnellisuutta tutkineen professorin määritelmä onnelliselle ihmiselle on yksinkertainen.

–Onnellinen ihminen ei haikaile menneisyyttä ja odota parempaa huomista. Hän on aidosti tyytyväinen siihen, mitä hänellä on juuri nyt, eikä hän halua siihen muutosta.

Yli 30 teosta hyvinvoinnista ja onnellisuudesta kirjoittanut psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen Tampereen yliopistosta toteaa, että vaikka määritelmä on hänen omansa, tutkimukset tukevat sitä vahvasti.

Kansainvälisenä onnellisuuspäivänä 20.3. ilmestyvässä kirjassaan Onnellisuuksien oivaltaja hän esittelee lukuisia onnellisuuteen liittyviä tieteellisiä tutkimuksia ja arvioi niiden hyödyllisyyttä.

Yksinkertaisesta määritelmästä huolimatta onni on Ojasen mukaan kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia.

Haastattelu löytyy Aamulehden sivuilta.

Radio SUN: Mitä onni on? Onnellisuusprofessori Markku Ojanen vieraana

Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen Tampereen Yliopistosta on tullut tunnetuksi etenkin onnen ja onnellisuuden tutkijana. “Onnellisuusprofessorin” tuorein, järjestyksessään 33. kirja “Onnellisuuksien oivaltaja. Mitä tiede kertoo onnesta?” pohtii mm: kannattaako onnellisuutta tavoitella?

Onnellisuus teemana on ikiaikainen. Omaa elämää ja asemaa ei enää pidetä annettuna ja kohtalonomaisena niin kuin sata tai kaksisataa vuotta sitten. Me haluamme vaikuttaa omaan elämäämme.

Markku Ojanen vieraili SUN Radiossa Ilkka Lahden vieraana tiistaiaamuna. Kuuntele ohjelma!

27.3. tiistaina lähetetyn ohjelman voi kuunnella Radio SUNin sivuilta täältä.

Radio Rock: Onnellisuus on nykyhetkessä – ihminen usein kaipaa menneisyyttä tai haaveilee tulevaa

Markku kävi Radio Rockin haastattelussa uuden kirjansa Onnellisuuksien oivaltaja tiimoilta:

Psykologian professori emeritus Markku Ojanen vieraili Korporaatiossa uuden Onnellisuuksien oivaltaja – Mitä tiede kertoo onnesta? -kirjan tiimoilta. Ojasen kirjoittama kirja on ensimmäinen laaja-alainen tieteelliseen tutkimukseen perustuva teos onnellisuudesta. Ojanen kertoi mitä onnellisuus yksinkertaisuudessaan on ja miten sitä mitataan. Onnellinen ei kaipaa menneisyyttä tai kaipaa tulevaa. Korporaatio sai vastauksen myös siihen, tekeekö raha onnelliseksi ja kuinka kulttuurisidonnaista onnellisuus on.

Radiohaastattelun voi kuunnella Radio Rockin sivuilta.

Aamulehden 13.3. ja Ilta-Sanomien 14.3. julkaisemat jutut

Aamulehdestä löytyy tällä hetkellä vain tilaajille luettavissa oleva, pitkä 13.03. julkaistu artikkeli “Pitkään onnea tutkineen suomalaisprofessorin näkemys muuttui: Testaa, löytyvätkö omasta elämästäsi hänen listaamansa onnen ainekset”:

Tunnetun ekonomistin mielestä onnellisuudesta olisi pidettävä kirjaa päivittäin. Onnellisuusprofessori Markku Ojasesta tämä on kaamea neuvo. Yksi tärkeä onnen avain on kiltteys, jota nykyään jopa väheksytään.

Aamulehden digitilaajat pääsevät lukemaan jutun klikkaamalla tästä.

Myös Ilta-Sanomat on julkaissut 14.3. jutun “Mikä tekee Suomesta maailman onnellisimman maan?”. Markun vastaus tähän kysymykseen on kaikkien saatavilla tässä osoitteessa.

Tiedeykkönen: Mitä voit tehdä oman onnellisuutesi eteen?

Ylen Tiedeykkösessä pohdittiin 19.12.2017 Markun kanssa sitä, miten omaan onnellisuuteen voi vaikuttaa:

Mikä on tutkimusnäyttö asioista, joilla voi vaikuttaa kokemaansa onnellisuuteen? Auttavatko ystävällisyys, anteeksianto ja kiitollisuus hyvän elämän tavoittelussa? Ja kun näitä hyveitä tulisi tehdä niiden itsensä vuoksi eikä oman onnellisuuden lisäämiseksi, muistuttaa psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Hän puhuu sydämen sivistyksestä, hyväntahtoisuudesta muita ihmisiä kohtaan.

Mikä on persoonallisuuspiirteiden rooli ihmisen koetussa onnellisuudessa? Onko uutta etsivä seikkailija onnellisempi kuin tuttuun ja turvalliseen pitäytyvä kanssatoveri? Entä kuinka vastoinkäymiset vaikuttavat? Mikä on sattuman rooli?

Tampereen yliopiston entinen psykologian professori Markku Ojanen kiinnostui jo 1970-luvulla ihmisten vahvuuksista eikä niinkään heikkouksista ja vioista, joita sen ajan psykologia oli tulvillaan. Positiivisen psykologian gurujen mukaan onnellisilta ihmisiltä voi oppia sellaista, joka auttaa vaikkapa masentuneita, sanoo Ojanen.

Tiedeykkösen episodin voi kuunnella täällä. Toimittajana Teija Peltoniemi.

Onko Esko Valtaoja optimismissaan oikeassa?

Ei ole. Mutta ei myöskään Pentti Linkola osu pessimismissään oikeaan. Maailman tilaa ja tulevaisuutta arvioivien suurin virhe on siinä, että he haluavat päätyä kokonaisvaltaiseen kuvaan asioista, joista sellaisen tekeminen on mahdotonta. Silloin tavoitellaan keskiarvoa aivan erilaisista ja eri suuntiin käyvistä kehityslinjoista.

Elämän hyvyys voidaan jakaa monin eri tavoin. Tässä kirjoituksessa käytän kahta jaottelua. Ensimmäinen jakaa hyvän elämän koettuun hyvinvointiin (onnellisuuteen), objektiiviseen hyvinvointiin (elämän laatuun) ja ympäristön hyvinvointiin. Kaikkia näitä on valtavasti tutkittu. Sekä nykytila että kehitys näyttävät hyvin erilaisilta näillä kolmella hyvän elämän alueella.

Koettu hyvinvointi on etenkin hyvinvointivaltioissa ollut pitkään lähes vakio eivätkä muutokset ole olleet suuri muissakaan maissa. Tutkimusta on tehty yli 70 vuotta ja tutkijat kiistelevät siitä, onko hiukan positiivista muutosta tapahtunut vai onko jo saavutettu taso, josta on vaikea päästä ylöspäin. Tietenkin sodat ja suuret katastrofit laskevat onnellisuuden tasoa, joka sitten parempien aikojen tultua palaa ennalleen.

Objektiivinen hyvinvointi, elämän laatu ja ihmisoikeudet, ovat monin tavoin kohentuneet. Arvostamme nyt ihmiselämää enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Demokratia, vapaudet, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveydentila, lukutaito ovat runsaan sadan vuoden aikana parantuneet lähes kaikkialla maailmassa, vaikka juuri tällä hetkellä on nähtävissä joitakin ikäviä kehityslinjoja. Rohkenen ajatella, että kehityksen positiivinen suunta ei pääty, vaikka taka-askeleita otetaankin. Optimistit painottavat juuri tätä hyvän elämän aluetta.

Ympäristön laadun suhteen tarjolla on sekä huonoja että hyviä uutisia. Veden ja ilman laatua on onnistuttu eräillä maapallon alueilla parantamaan, mutta huonoja uutisia on enemmän. Monet suuret kaupungit ovat puhtaan veden saannin, ilman laadun ja saasteiden vuoksi aivan katastrofin partaalla, valtameret ja suuret järvet on kohta kalastettu tyhjiksi, hyönteisten määrä on radikaalisti vähentynyt ja yhä useampia lajeja kuolee sukupuuttoon. Pahin asia on luonnollisesti ilmaston lämpeneminen. Myös väestön jatkuva kasvu monilla alueilla tuottaa ongelmia. Entä valtioiden ja yksityisten ihmisten velkaantuminen? Joidenkin mielestä se on paha ongelma, toiset kohauttavat hartioitaan. Pessimistit painottavat tätä elämän aluetta.

Toinen hyvinvointia kuvaava jaottelu perustuu neljään tekijään, jotka ovat suhde itseen, suhde kassaihmisiin, suhde valtaan ja suhde luontoon. Myös tällä tavoin jaoteltuna saadaan sekä hyviä että huonoja uutisia. Monet psykologit ja sosiaalipsykologit ovat tulkinneet minuuden piinan pahentuneen sen jälkeen, kun ihmiset alkoivat pohtia omaa tilaansa. Minuus esittää hankalia kysymyksiä, kuten ”mikä minä olen?”, ”mikä on minun paikkani?”, ”mikä minusta tulee?” ja ”voinko toteuttaa itseäni?”. Koska näihin kysymyksiin ei ole saatavissa hyviä vastauksia, seurauksena on masennusta, ahdistusta, vieraantumista ja monia muita psykologisia ja sosiaalisia ongelmia. Yleinen johtopäätös on tällä alueella ollut se, että minuuden piina on pahentunut. Olen samaa mieltä näitä näkemyksiä esittäneiden tutkijoiden kanssa.

Mitä on vuosikymmenten ja vuosisatojen aikana tapahtunut ihmissuhteille ja niihin liittyville arkisille ongelmille? Positiivista on se että hyväksymme nykyisin erilaisuutta paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Ihmiset saavat periaatteessa olla sellaisia kuin haluavat – joskin käytännössä alistuvat sosiaalisiin paineisiin, kuten muotiin. Negatiivista on yksinäisyyden ja erillisyyden kokemuksen lisääntyminen. Nämä hyvät ja huonot uutiset tulevat yksilökeskeisyyden vahvistumisen myötä. Kohtelemme toisiamme tasa-arvoisemmin kuin ennen, mutta se ei silti poista ihmissuhteiden vakavia ongelmia. Eniten onnellisuutta yhä alentavat ne tuhoisat asiat joita teemme toisillemme aivan läheisissä suhteissa. Johtopäätöksen tekeminen on vaikeaa, mutta uskon tasa-arvon parantumisen sittenkin edistäneen ihmissuhteita. Kaikkein pahimmat lähisuhteiden vallankäytön vääristymät ovat vähentyneet ainakin länsimaissa.

Kansalaisten suhde valtaan on merkittävästi parantunut ja helpottunut demokraattisissa maissa. Vallan pahimmat vääristymät ovat nyt historiaa. Tämä on hyvinvoinnin kannalta eriomainen asia ja näkyy myös onnellisuudessa, kun kulttuureja vertaillaan. Kehitys ei kaikkialla ole ollut sellaista, kuin me länsimaiset ihmiset toivoisimme, mutta silti uskomme siihen, että riittävän pitkän ajan kuluessa tällä hyvän elämän sektorilla myönteinen kehitys jatkuu.

Ihmisen suhde luontoon on perin ristiriitainen ja monimutkainen. Valtava tekninen kehitys antaa mahdollisuuden muokata luontoa lyhyessä ajassa enemmän kuin koskaan ennen. Olemme aiheuttaneet valtavasti korjaamatonta tuhoa, mutta se ei tarkoita, että kaikki olisi menetetty. Korjaavia asioita voidaan tehdä, mutta se edellyttää nykyistä suurempaa yksimielisyyttä. Paikallisia korjaavia toimenpiteitä voidaan onneksi tehdä. Hyvin positiivinen asia on kuitenkin se, että ihminen on kyennyt parantamaan omaa fyysistä olemustaan, siis omaa luontoaan. Osaamme nyt hoitaa hyvin vaikeita sairauksia ja sen seurauksena ihmisten terveydentila on suuresti kohentunut. Mitä näkökulmaa on syytä painottaa? Onko enemmän aihetta pessimismiin kuin optimismiin?

Moni voi jo kysellä, eikö tekniikasta sanota tuon enempää? Eikö tekniikka ole tuonut hyvinvointia ihmisten elämään? Varmasti siinä vaiheessa, kun kaikkein raskaimmat työt voitiin korvata koneilla, mutta toisen maailmansodan jälkeen ihmisten tyytyväisyys elämään tai onnellisuus ei ole merkittävästi kohonnut, vaikka aineelliset ja tekniset muutokset ovat olleet käsittämättömän suuria. Tärkeintä ihmisten hyvinvoinnin kannalta on kehittyminen muiden ihmisen arvostamisessa ja kunnioittamisessa. Sen myötä tulevat muutkin edistysaskeleet.