Psykologian emeritusprofessori, luennoitsija-kirjailija Markku Ojanen toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi kotisivuilleen!

Helsingin Sanomien ja Demokraatin lehtiartikkelit

Seuraavasta voitte käydä lukemassa Markun kanssa tehdyt, hieman tavallista biografisemmat artikkelit Helsingin Sanomissa ja Demokraatti-lehdessä:

  • 2017-06-01 Helsingin Sanomat ppC2-C3, luettu 15 kertaa

    Onnen kintereillä Sotaorvon Markku Ojasen lapsuus oli karu, mutta hänestä tuli menestyjä. Nyt onnellisuusprofessori kertoo, mistä onni muodostuu. Entä miksi toiset selviytyvät vaikeuksista katkeroitumatta?

  • 2017-03-30 Demokraatti pp22-25, luettu 9 kertaa

    Onnellisuuden saarnamies – ja epäilijä Markku Ojasen ensimmäiset onnen hetket liittyivät kirjan tai sarjakuvalehden saamiseen. Sitä ei tapahtunut usein äidin kanssa Tammelassa kaksin eläneelle sotaorvolle. Onnellisuus-sanaa ei silloin juuri käytetty.

Helsingin Sanomien juttu on tehty Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme -kirjan tiimoilta, Demokraatin juttu liittyy Kaikki on hyvin juuri nyt -teoksen julkaisuun.

Markku vieraana Ylen Aamu-tv:ssä 12/10/2017

Markku kävi 12.10.2017 vieraana Ylen Aamu-tv:ssä. Siellä tehdyn haastattelun voi käydä katsomassa Yle Areenasta:

Millaisia valehtelun trendejä näkyvissä?

Emeritusprofessori Markku Ojanen on kirjoittanut kirjan Vaihtoehtoisia faktoja? – Miksi valehtelemme. Hän kertoo yllättäviäkin totuuksia valehtelemisesta.

Visiitin pohjalta julkaistiin myös juttu, Valehtelu on lisääntynyt – Suomalaiset luottavat silti yhä toisiinsa:

Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme -kirjan kirjoittanut psykologian emeritusprofessorin Markku Ojasen mukaan valehtelu tai huijaaminen ei ole uusi ilmiö. Ennenkin parempaa asemaa ja arvostusta on tavoiteltu valehtelemalla tai ainakin liioittelemalla parempia puolia.

Sosiaalinen media on kuitenkin tehnyt valehtelusta tai totuuden kaunistelusta helpompaa ja kiusauksesta suurempaa.

Uutisjutun voi lukea kokonaisuudessaan täältä. Minerva Kustannus Oy:n kustantamaan, juuri julkaistuun teokseen Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme, voi puolestaan tutustua täällä.

”Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme” ilmestyy viikolla 39.

Minerva Kustannus Oy julkaisee Markun seuraavan teoksen, Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme, viikolla 39.

Kustantaja kuvailee teosta seuraavasti:

Laajoihin tutkimuksiin perustuva teos pureutuu syvälle valheen anatomiaan, sen syihin ja seurauksiin.
Ojanen käsittelee kirjassaan niin suuria kuin pieniäkin valheita ja pohtii oivaltavasti mitä tapahtuisi, jos aina puhuttaisiin totta. Entä millainen olisi maailma, jos kehenkään ei voisi luottaa?
Vaikka rehellisyyttä pidetään keskeisenä hyveenä, kaikki valehtelevat joskus. Riippuu tilanteesta ja valehtelijan motiiveista, pidämmekö valhetta hyväksyttävänä. Poliittinen lähihistoria Putinista Trumpiin on osoittanut, että toisinaan ihmiset haluavat mieluummin kuulla miellyttävän valheen kuin epämiellyttävän totuuden.
Mikä saa meidät valehtelemaan ja toimimaan vastoin moraaliamme? Onko rakkaussuhteissa valehteleminen sallitumpaa kuin muuten? Liittyykö valehteleminen persoonallisuuden piirteisiin? Voiko valehtelija oppia puhumaan totta?

Lisätietoja tulevasta teoksesta löytyy Minerva Kustannuksen sivuilta.

Tähän asti Minerva Kustannus on julkaissut neljä Markun teosta:

Uusia mielipidekirjoituksia taloudesta ja politiikasta

Markulta on tullut kaksi uutta mielipidekirjoitusta.

Ensimmäinen teksteistä, ”Vasemmiston hiljaisuus hämmästyttää”, käsittelee oikeistolaisen politiikan ja talouden vastustuksen nykyisen puuttumisen outoutta.

Toinen teksti, ”Kysymyksiä SOTEsta” , sai alkunsa hieman yllättäen Markun näkemästä unesta, ja on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä.

Lisäksi voitte myös käydä tutustumassa ”Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen” -aloitteeseen kansalaisaloite.fi-palvelussa. Asiaan voi tutustua lisää Ei myytävänä! -sivustolla. Tärkeän aloitteen ovat tehneet Vammaisfoorumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta.

MeNaiset: ”Huomaatko vain sen, mitä sinulta puuttuu?”

MeNaiset ovat julkaisseet nettisivullaan artikkelin ”Huomaatko vain sen, mitä sinulta puuttuu? Onnellisuusprofessorilta tiukka kuitti: ’Vellominen on pahinta’”:

Joskus on vaikea nähdä metsää puilta. Vaikka perusasiat ja vähän päälle olisivat kunnossa, on vaikeaa olla onnellinen, koska elämän puutteet ja epäkohdat (karsea pomo, telkkaria tuijottava puoliso, halkeama kylpyhuoneen kaakelissa) pyörivät jatkuvasti mielessä. Elämässä ei voi mennä hyvin, koska aina voisi mennä vielä paremmin. Seuraa valittamista, surkuttelua ja pahassa olossa vellomista.

Onnellisuusprofessorinakin tunnetun Markku Ojasen mielestä tunne on perin inhimillinen. Puutteisiin vain tulee kiinnitettyä helposti huomiota, vaikka on lukenut kuinka monta kirjaa ja tutkimusta onnellisuudesta ja kuullut neuvon, että kannattaa keskittyä hyvään, siihen, mitä itsellä jo on.

Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan MeNaisten sivuilta.

Markulle myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi 26.2.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Markku Ojaselle 26.2.2017 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristin. Ristiä anoi Ojaselle Liikuntatieteellinen Seura Ry. Risti luovutetaan 31.8. Jyväskylässä.

Lista vuonna 2017 ansiomerkin saaneista löytyy täältä. Liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristejä ja -mitaleja on jaettu vuodesta 1947.

Henkilöhaastattelu Helsingin Sanomissa to 1.6.2017

Kesäkuun ensimmäisen viikon torstaina, 1.6., Helsingin Sanomissa julkaistaan pidempi henkilöhaastattelu Markun kanssa.

Helsingin Sanomien tilaajat voivat lukea artikkelin tästä osoitteesta. Ojanen on myös Anja Snellmanin vieraana HSTV:n Arka paikka -keskusteluohjelmassa.

Kolme uutta mielipidekirjoitusta SOTE:n tiimoilta

Markku on kirjoittanut kolme uutta mielipidekirjoitusta enemmän tai vähemmän Sote- ja maakuntauudistuksen tiimoilta.

Ensimmäinen niistä, ”Kenen valinnanvapaus?”, käsittelee SOTEa ja suomalaisen sosiopolitiikan tuulten puhaltamista kohti amerikkalaista ajattelun mallia, jossa yhteinen ja yleinen ei voi olla yhtä hyvää kuin yksityinen.

Toisessa jutussa, ”Mitä me osaamme valita?”, käsitellään asiaa siitä näkökulmasta, kuinka hyviä valitsemaan me lopulta olemmekaan – ja kuka valinnan lopulta tekee.

Kolmas kirjoitus, ”Miten suhtaudumme muutokseen?”, käsittelee epäsuoremmin mahdollisuuksiamme muuttua tai olla muuttumatta alati muuttuvassa maailmassa.

Muita Markun julkaistuja (ja myös lehtien julkaisematta jättämiä) mielipidekirjoituksia voi lukea mielipidekirjoitus-osastossa.

Nettiviikko 13/2017

1. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ravisteli ja piristi maailmantaloutta, arvioi talouden nobelisti Bengt Holmström. Yhdysvaltain nykyisen hallinnon talouspolitiikan linjauksista ei vielä ole selvyyttä, mutta jo Trumpin valinta presidentiksi on piristänyt maailmantaloutta, arvioi talouden nobelisti Bengt Holmström.

Markkinat reagoivat Trumpin valintaan pörssikurssien nousulla, mikä oli monelle yllätys, arvioi Holmström TV1:n Ykkösaamussa 25.3.

– Osittain nousu johtui siitä että hän käytännössä lupasi elvyttää, leikata veroja ja lisätä valtion kulutusta tietyillä aloilla, kuten infrastruktuurissa, ja nämä olivat hyviä uutisia. Hän lupasi dereguloida taloutta (vapauttaa säännöstelyä) ja eri aloja, ja nämä ovat positiivisia uutisia, ja se selittää osan ilmiöstä.

– Toinen tekijä on se, että hän jotenkin vain ravisteli tätä aika apaattista tilaa, missä maailmantalous on ollut, sanoo Holmström.

Tämä on talousmiehen tukinta, sillä en näe Trumpin politiikassa mitään myönteistä. Eikö talousmiehiä enää kosketa politiikka, joka lisää eriarvoisuutta ja huonontaa jo ennestään heikkojen asemaa? Puhumattakaan siitä, että Trump on valheiden avulla saavuttanut asemansa.

(lisää…)

Nettiviikko 11/2017

Tässä nettiviikko viikolle 11:

1. Aamulehden bisnes-liitteessä oli tammikuussa kuvaus Word Dive -yrityksestä, joka preppaa abiturientteja kielissä. Kyseessä on jutun mukaan tekoälyn sovellus. Joka neljäs abiturientti jo sitä käyttää ja odotus on, että kohta 40 % käyttää. Vähintään eximia on luvattu lopputulos! Osa saa vielä rahansa takaisin, koska ei ole saanut eximiaa, mutta tulokset paranevat koko ajan. Miksi lukiossa istutaan vähintään kolme vuotta, kun tämä kurssi on näin pätevä? Eikö kaikkien pitäisi osallistua tällaisille kursseille heti lukion alusta pitäen?

Maksut eivät olleet kalliita. Miksi kaikki eivät niitä käytä? Onko osallistuminen sittenkin rahasta tai jostakin muusta kiinni? Jotkut preppauskurssit ovat hirmuisen kalliita ja siten asettavat opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Yliopistojen ja korkeakoulujen näkökulmasta nämä kurssit ovat kiusallisia. Toisaalta on tietenkin hyvä, että hakijoiden tiedot ja taidot paranevat, mutta jos haetaan lahjakkuutta jollekin alalle, tällainen lyhyen kurssin avulla saatu huipputulos ei kerro totuutta. Vielä suurempi ongelma on eräiden kurssien kalleus. Kaikilla ei ole niihin varaa. (lisää…)

Markku Ojanen | Psykologian emeritusprofessori, "onnellisuusprofessori", luennoitsija ja kirjailija Markku Ojanen toivottaa teidät tervetulleeksi kotisivuilleen!