Psykologian emeritusprofessori, luennoitsija-kirjailija Markku Ojanen toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi kotisivuilleen!

Nettiviikko 50/2017

Nettiviikko 50/2017 sivuaa niinkin kirjavaa aihevalikoimaa kuin Björn Wahlroosia, yksityistämiskehitystä, verotusta, Yhdysvaltoja, digitalisaatiota ja vammaisten oikeuksia.

Wahlroos

Miksi me pidämme yhä Wahlroosia asiantuntijana? Onhan Wahlroos asiantuntija, mutta se rajoittuu suuryritysten etujen ajamiseen. Siinä hän voi olla taitava, mutta hänen ehdotuksensa eivät hyödytä edes keskiluokkaa, saati huono-osaisia.  Kun tulee nousukausi – johon Wahlroosilla ei ole mitään ansioita – silloin tuloerot lisääntyvät. Tietenkin on hyvä, jos työllisyys paranee, mutta suurin hyöty koituu suurten yritysten johtajille. Tästä joukosta ei kerro hyvää se, että heille ei mikään palkka ja palkkio näytä riittävän. Hyvää ei kerro sekään, että verojen maksamista koetetaan kaikin keinoin välttää. Siinä Wahlroos on näyttänyt esimerkkiä siirtymällä Ruotsiin. Panaman ja Paratiisisaarten paljastukset kertovat karua kieltä.

(lisää…)

Kaksi uutta mielipidekirjoitusta

Mitä SOTE maksaa ja kuka maksaa?

SOTEen liittyy etenkin kustannuspuolella asioita, joista ei ole saatu mitään tietoa. Kansalaisille SOTEa perustellaan kahdella tavalla. SOTEessa lääkäriin pääsee helpommin ja nopeammin ja yhteiskunnan kustannukset vähenevät tai ainakin niiden nousu taittuu. Toiminta tehostuu, koska yritykset tekevät nykyistä suuremman osuuden ja koska yritykset tekevät kaiken paremmin ja edullisemmin. Mallia ei varmaankaan oteta Yhdysvalloista, jossa terveydenhoito on erittäin kallista.

Lue koko mielipidekirjoitus kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä.

Onko Esko Valtaoja optimismissaan oikeassa?

Ei ole. Mutta ei myöskään Pentti Linkola osu pessimismissään oikeaan. Maailman tilaa ja tulevaisuutta arvioivien suurin virhe on siinä, että he haluavat päätyä kokonaisvaltaiseen kuvaan asioista, joista sellaisen tekeminen on mahdotonta. Silloin tavoitellaan keskiarvoa aivan erilaisista ja eri suuntiin käyvistä kehityslinjoista.

Lue koko mielipidekirjoitus kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä.

 

Metso TALK 29.11. Tampereella Metso-kirjastossa

Markku osallistuu 29.11. klo 18-19 Tampereella Moreenimedian Metso TALKiin otsikolla ”Monen totuuden maailma”:

Pääkirjasto Metson lavalla pohditaan, miten erottaa ”oikea totuus” väärästä? Mikä saa meidät uskomaan bluffiin? Onko objektiivista totuutta olemassakaan?

Ajankohtaisesta aiheesta Metson lavalla keskustelemassa tietokirjailija ja tiedetoimittaja Jani Kaaro ja prof.emeritus Markku Ojanen. Haastattelijoina Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen opiskelijoita.

Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!

Lisätietoja tapahtumasta saa Metson Facebook-sivulta.

Ylen nettikysely: 50 000 euron vuositulot tekisivät onnelliseksi

Yle kyseli yleisöltään, kuinka suuri palkka heidät tekisi onnellisiksi. Verkkokyselyyn tuli noin tuhat vastausta, ja Yle päätyi kysymään Markulta tuloksista:

Onnellisuusprofessori: Vähemmälläkin pitäisi olla onnellinen

Onnellisuusprofessorina tunnettu psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen pitää kyselyyn vastanneiden toivomaa tulotasoa korkeina.

– Kyllä vähemmällä pitäisi pystyä olemaan onnellinen, kun kuitenkin tutkimusten mukaan noin 70–80 prosenttia suomalaisista on ilmoittautunut onnellisiksi huomattavasti pienemmilläkin tuloilla.

Toisaalta Ojanen vahvistaa, että on olemassa tietty tulotaso, jonka saavuttamisen jälkeen ihminen voi kokea olevansa onnellinen. Salaisuus piilee kyselyyn vastanneidenkin esiintuomassa huolettomuudessa – pitää tienata sen verran, ettei rahasta tarvitse murehtia.

Jutun voi lukea kokonaisuudessaan Ylen nettisivulta.

Helsingin Sanomien ja Demokraatin lehtiartikkelit

Seuraavasta voitte käydä lukemassa Markun kanssa tehdyt, hieman tavallista biografisemmat artikkelit Helsingin Sanomissa ja Demokraatti-lehdessä:

  • 2017-06-01 Helsingin Sanomat ppC2-C3, luettu 58 kertaa

    Onnen kintereillä Sotaorvon Markku Ojasen lapsuus oli karu, mutta hänestä tuli menestyjä. Nyt onnellisuusprofessori kertoo, mistä onni muodostuu. Entä miksi toiset selviytyvät vaikeuksista katkeroitumatta?

  • 2017-03-30 Demokraatti pp22-25, luettu 40 kertaa

    Onnellisuuden saarnamies – ja epäilijä Markku Ojasen ensimmäiset onnen hetket liittyivät kirjan tai sarjakuvalehden saamiseen. Sitä ei tapahtunut usein äidin kanssa Tammelassa kaksin eläneelle sotaorvolle. Onnellisuus-sanaa ei silloin juuri käytetty.

Helsingin Sanomien juttu on tehty Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme -kirjan tiimoilta, Demokraatin juttu liittyy Kaikki on hyvin juuri nyt -teoksen julkaisuun.

Markku vieraana Ylen Aamu-tv:ssä 12/10/2017

Markku kävi 12.10.2017 vieraana Ylen Aamu-tv:ssä. Siellä tehdyn haastattelun voi käydä katsomassa Yle Areenasta:

Millaisia valehtelun trendejä näkyvissä?

Emeritusprofessori Markku Ojanen on kirjoittanut kirjan Vaihtoehtoisia faktoja? – Miksi valehtelemme. Hän kertoo yllättäviäkin totuuksia valehtelemisesta.

Visiitin pohjalta julkaistiin myös juttu, Valehtelu on lisääntynyt – Suomalaiset luottavat silti yhä toisiinsa:

Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme -kirjan kirjoittanut psykologian emeritusprofessorin Markku Ojasen mukaan valehtelu tai huijaaminen ei ole uusi ilmiö. Ennenkin parempaa asemaa ja arvostusta on tavoiteltu valehtelemalla tai ainakin liioittelemalla parempia puolia.

Sosiaalinen media on kuitenkin tehnyt valehtelusta tai totuuden kaunistelusta helpompaa ja kiusauksesta suurempaa.

Uutisjutun voi lukea kokonaisuudessaan täältä. Minerva Kustannus Oy:n kustantamaan, juuri julkaistuun teokseen Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme, voi puolestaan tutustua täällä.

”Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme” ilmestyy viikolla 39.

Minerva Kustannus Oy julkaisee Markun seuraavan teoksen, Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme, viikolla 39.

Kustantaja kuvailee teosta seuraavasti:

Laajoihin tutkimuksiin perustuva teos pureutuu syvälle valheen anatomiaan, sen syihin ja seurauksiin.
Ojanen käsittelee kirjassaan niin suuria kuin pieniäkin valheita ja pohtii oivaltavasti mitä tapahtuisi, jos aina puhuttaisiin totta. Entä millainen olisi maailma, jos kehenkään ei voisi luottaa?
Vaikka rehellisyyttä pidetään keskeisenä hyveenä, kaikki valehtelevat joskus. Riippuu tilanteesta ja valehtelijan motiiveista, pidämmekö valhetta hyväksyttävänä. Poliittinen lähihistoria Putinista Trumpiin on osoittanut, että toisinaan ihmiset haluavat mieluummin kuulla miellyttävän valheen kuin epämiellyttävän totuuden.
Mikä saa meidät valehtelemaan ja toimimaan vastoin moraaliamme? Onko rakkaussuhteissa valehteleminen sallitumpaa kuin muuten? Liittyykö valehteleminen persoonallisuuden piirteisiin? Voiko valehtelija oppia puhumaan totta?

Lisätietoja tulevasta teoksesta löytyy Minerva Kustannuksen sivuilta.

Tähän asti Minerva Kustannus on julkaissut neljä Markun teosta:

Uusia mielipidekirjoituksia taloudesta ja politiikasta

Markulta on tullut kaksi uutta mielipidekirjoitusta.

Ensimmäinen teksteistä, ”Vasemmiston hiljaisuus hämmästyttää”, käsittelee oikeistolaisen politiikan ja talouden vastustuksen nykyisen puuttumisen outoutta.

Toinen teksti, ”Kysymyksiä SOTEsta” , sai alkunsa hieman yllättäen Markun näkemästä unesta, ja on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä.

Lisäksi voitte myös käydä tutustumassa ”Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen” -aloitteeseen kansalaisaloite.fi-palvelussa. Asiaan voi tutustua lisää Ei myytävänä! -sivustolla. Tärkeän aloitteen ovat tehneet Vammaisfoorumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta.

MeNaiset: ”Huomaatko vain sen, mitä sinulta puuttuu?”

MeNaiset ovat julkaisseet nettisivullaan artikkelin ”Huomaatko vain sen, mitä sinulta puuttuu? Onnellisuusprofessorilta tiukka kuitti: ’Vellominen on pahinta’”:

Joskus on vaikea nähdä metsää puilta. Vaikka perusasiat ja vähän päälle olisivat kunnossa, on vaikeaa olla onnellinen, koska elämän puutteet ja epäkohdat (karsea pomo, telkkaria tuijottava puoliso, halkeama kylpyhuoneen kaakelissa) pyörivät jatkuvasti mielessä. Elämässä ei voi mennä hyvin, koska aina voisi mennä vielä paremmin. Seuraa valittamista, surkuttelua ja pahassa olossa vellomista.

Onnellisuusprofessorinakin tunnetun Markku Ojasen mielestä tunne on perin inhimillinen. Puutteisiin vain tulee kiinnitettyä helposti huomiota, vaikka on lukenut kuinka monta kirjaa ja tutkimusta onnellisuudesta ja kuullut neuvon, että kannattaa keskittyä hyvään, siihen, mitä itsellä jo on.

Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan MeNaisten sivuilta.

Markulle myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi 26.2.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Markku Ojaselle 26.2.2017 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristin. Ristiä anoi Ojaselle Liikuntatieteellinen Seura Ry. Risti luovutetaan 31.8. Jyväskylässä.

Lista vuonna 2017 ansiomerkin saaneista löytyy täältä. Liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristejä ja -mitaleja on jaettu vuodesta 1947.

Markku Ojanen | Psykologian emeritusprofessori, "onnellisuusprofessori", luennoitsija ja kirjailija Markku Ojanen toivottaa teidät tervetulleeksi kotisivuilleen!