Psykologian emeritusprofessori, luennoitsija-kirjailija Markku Ojanen toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi kotisivuilleen!

Nettiviikko 12/2018

Tämän viikon nettiviikko käsittelee onnellisuutta, teini-iän ongelmia, peruskoulun kehityshanketta, SOTEa ja veroja.

Onnellisuus

Onnellisuuksien oivaltaja -kirjani on herättänyt paljon huomiota. Onhan se mukavaa. Toivottavasti kirja vastaa lukijoiden ja kustantajan odotuksia. Onnellisuus on kahdestakin syystä ajankohtainen. Ensinnäkin tällä viikolla (20.3) on kansainvälinen onnellisuuden päivä ja toiseksi Suomi julistettiin maailman onnellisimmaksi maaksi. Tämä on järisyttävää! Kuinka sellainen on mahdollista? Miten meistä on tullut maailman onnellisin maa?

Ulkoisten tekijöiden tärkeyttä ovat korostaneet monet poliittiset liikkeet, kuten kommunismi ja sosialismi – ja myös kapitalismi. On mielenkiintoista, että tämä ulkoisten tekijöiden korostaminen näkyy vahvasti myös vuosittain tehtävissä Global Happiness -raporteissa. Onnellisuus on päätelty muun muassa eliniän pituuden, korruption vähäisyyden, kansantulon ja sosiaalisen tuen perusteella. On paradoksaalista, että tutkijoiden laatimat onnellisuuden kaavat jättävät vain 10 % ympäristölle ja kuitenkin onnellisiksi on kuvattu maat, kuten Suomi, jossa juuri ulkoiset asiat toteutuvat parhaiten.

Ihmettelen, miksi tuossa raportissa puhutaan onnellisuudesta, joka on subjektiivinen kokemus. Sitä ei kysytty, vaan onnellisuus pääteltiin noista hyvinvointia kuvaavista luvuista. Hyvinvointi ja onnellisuus liittyvät yhteen, mutta kyse ei ole samasta asiasta. Pitkän eliniän odotus voi lisätä turvallisuutta ja edelleen onnellisuutta, mutta toisaalta tiedetään, että ikä ei ole yhteydessä onnellisuuteen. Korruption vähäisyys ja hyvä hallinto ovat omiaan edistämään onnellisuutta, mutta koska Keski- ja Etelä-Amerikan maiden joukossa on muutamia onnellisia maita, tämäkään hyvä asia ei ole onnellisuuden tae. Tietenkin monien hyvien asioiden kasautuminen nostaa kansakunnan onnellisuutta, mutta miksi Saksa ja Ranska pärjäävät onnellisuudessa odotettua huonommin, vaikka ne ovat hyvinvoinnin indekseillä korkealla?

(lisää…)

Aamulehden 13.3. ja Ilta-Sanomien 14.3. julkaisemat jutut

Aamulehdestä löytyy tällä hetkellä vain tilaajille luettavissa oleva, pitkä 13.03. julkaistu artikkeli ”Pitkään onnea tutkineen suomalaisprofessorin näkemys muuttui: Testaa, löytyvätkö omasta elämästäsi hänen listaamansa onnen ainekset”:

Tunnetun ekonomistin mielestä onnellisuudesta olisi pidettävä kirjaa päivittäin. Onnellisuusprofessori Markku Ojasesta tämä on kaamea neuvo. Yksi tärkeä onnen avain on kiltteys, jota nykyään jopa väheksytään.

Aamulehden digitilaajat pääsevät lukemaan jutun klikkaamalla tästä.

Myös Ilta-Sanomat on julkaissut 14.3. jutun ”Mikä tekee Suomesta maailman onnellisimman maan?”. Markun vastaus tähän kysymykseen on kaikkien saatavilla tässä osoitteessa.

Yle: Ihmiset voidaan jakaa järki- ja tunneihmisiin

Ylen Uutisten mukaan voidaan puhua järki- ja tunneihmisistä:

Pystytkö eläytymään helposti toisten ihmisten tunteisiin tai teetkö päätöksiä yleensä nopeasti? Tämä voi kertoa siitä, että toimit enemmän tunteella. Järjellä toimiva ihminen taas usein ajattelee hyvin analyyttisesti ja tekee päätöksiä hitaasti.

Puhutaan siis järki- ja tunneihmisistä. Psykologian professori Markku Ojasen mukaan tällaista jaottelua voidaan tehdä, koska ihminen useimmiten toimii joko vähän enemmän järjellä tai tunteella.

Pitkä ja perusteellinen, Markun haastatteluun perustuva artikkeli jaottelusta järki- ja tunneihmisiin löytyy Yle Uutisten sivuilta.

Aamulehti: Kerrostalokyttääjä kokee olevansa hyvin vastuullinen henkilö

Aamulehti haastatteli Markkua niinkin erikoisesta aiheesta kuin kerrostalokyttääminen:

Ihmiset ärsyyntyvät naapuriensa normaalista elämästä aiempaa herkemmin. Eri alojen asiantuntijat avaavat ilmiötä ja sen taustoja. Oletko sinä kohdannut tällaista naapuria kerrostalossa?

Myös muiden asiantuntijoiden kommentteja sisältävän artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan Aamulehden sivuilta.

Yle Uutiset: Varo ahneutta, se tarttuu

Aivan joulun kynnyksellä Yle Uutiset ehti vielä kysellä Markulta ahneudesta jutussa ”Varo ahneutta, se tarttuu – Köyhä voi olla ahne siinä missä rikaskin”:

Psykologit ja käyttäytymistaloustieteilijät ovat tutkineet, miten ihminen toimii, jos hänelle annetaan mahdollisuus käyttää tilannetta hyväksi ja varastaa. Sananlaskun mukaanhan tilaisuus tekee varkaan.

– Ihan tavallisilla ihmisillä on joku aika jännittävä raja, jonka yli he eivät mene. Se raja on yllättävän kohtuullinen noviisille, joka ei ole sitä harjoitellut. Mutta kun tällaiset tilaisuudet toistuvat ja antaa sen pikkusormen, se vie koko käden, sanoo psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen.

Jutun voi lukea Yle Uutisten sivuilta.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2018!

Oikein hyvää joulua kaikille lukijoille ja kuulijoille!

Niille, jotka haluavat joulunakin lukea, asiasanalla joulu löytyy nettisivuilta vanhempia juttuja joulun viettoon.

Tiedeykkönen: Mitä voit tehdä oman onnellisuutesi eteen?

Ylen Tiedeykkösessä pohdittiin 19.12.2017 Markun kanssa sitä, miten omaan onnellisuuteen voi vaikuttaa:

Mikä on tutkimusnäyttö asioista, joilla voi vaikuttaa kokemaansa onnellisuuteen? Auttavatko ystävällisyys, anteeksianto ja kiitollisuus hyvän elämän tavoittelussa? Ja kun näitä hyveitä tulisi tehdä niiden itsensä vuoksi eikä oman onnellisuuden lisäämiseksi, muistuttaa psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Hän puhuu sydämen sivistyksestä, hyväntahtoisuudesta muita ihmisiä kohtaan.

Mikä on persoonallisuuspiirteiden rooli ihmisen koetussa onnellisuudessa? Onko uutta etsivä seikkailija onnellisempi kuin tuttuun ja turvalliseen pitäytyvä kanssatoveri? Entä kuinka vastoinkäymiset vaikuttavat? Mikä on sattuman rooli?

Tampereen yliopiston entinen psykologian professori Markku Ojanen kiinnostui jo 1970-luvulla ihmisten vahvuuksista eikä niinkään heikkouksista ja vioista, joita sen ajan psykologia oli tulvillaan. Positiivisen psykologian gurujen mukaan onnellisilta ihmisiltä voi oppia sellaista, joka auttaa vaikkapa masentuneita, sanoo Ojanen.

Tiedeykkösen episodin voi kuunnella täällä. Toimittajana Teija Peltoniemi.

Nettiviikko 50/2017

Nettiviikko 50/2017 sivuaa niinkin kirjavaa aihevalikoimaa kuin Björn Wahlroosia, yksityistämiskehitystä, verotusta, Yhdysvaltoja, digitalisaatiota ja vammaisten oikeuksia.

Wahlroos

Miksi me pidämme yhä Wahlroosia asiantuntijana? Onhan Wahlroos asiantuntija, mutta se rajoittuu suuryritysten etujen ajamiseen. Siinä hän voi olla taitava, mutta hänen ehdotuksensa eivät hyödytä edes keskiluokkaa, saati huono-osaisia.  Kun tulee nousukausi – johon Wahlroosilla ei ole mitään ansioita – silloin tuloerot lisääntyvät. Tietenkin on hyvä, jos työllisyys paranee, mutta suurin hyöty koituu suurten yritysten johtajille. Tästä joukosta ei kerro hyvää se, että heille ei mikään palkka ja palkkio näytä riittävän. Hyvää ei kerro sekään, että verojen maksamista koetetaan kaikin keinoin välttää. Siinä Wahlroos on näyttänyt esimerkkiä siirtymällä Ruotsiin. Panaman ja Paratiisisaarten paljastukset kertovat karua kieltä.

(lisää…)

Kaksi uutta mielipidekirjoitusta

Mitä SOTE maksaa ja kuka maksaa?

SOTEen liittyy etenkin kustannuspuolella asioita, joista ei ole saatu mitään tietoa. Kansalaisille SOTEa perustellaan kahdella tavalla. SOTEessa lääkäriin pääsee helpommin ja nopeammin ja yhteiskunnan kustannukset vähenevät tai ainakin niiden nousu taittuu. Toiminta tehostuu, koska yritykset tekevät nykyistä suuremman osuuden ja koska yritykset tekevät kaiken paremmin ja edullisemmin. Mallia ei varmaankaan oteta Yhdysvalloista, jossa terveydenhoito on erittäin kallista.

Lue koko mielipidekirjoitus kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä.

Onko Esko Valtaoja optimismissaan oikeassa?

Ei ole. Mutta ei myöskään Pentti Linkola osu pessimismissään oikeaan. Maailman tilaa ja tulevaisuutta arvioivien suurin virhe on siinä, että he haluavat päätyä kokonaisvaltaiseen kuvaan asioista, joista sellaisen tekeminen on mahdotonta. Silloin tavoitellaan keskiarvoa aivan erilaisista ja eri suuntiin käyvistä kehityslinjoista.

Lue koko mielipidekirjoitus kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä.

 

Metso TALK 29.11. Tampereella Metso-kirjastossa

Markku osallistuu 29.11. klo 18-19 Tampereella Moreenimedian Metso TALKiin otsikolla ”Monen totuuden maailma”:

Pääkirjasto Metson lavalla pohditaan, miten erottaa ”oikea totuus” väärästä? Mikä saa meidät uskomaan bluffiin? Onko objektiivista totuutta olemassakaan?

Ajankohtaisesta aiheesta Metson lavalla keskustelemassa tietokirjailija ja tiedetoimittaja Jani Kaaro ja prof.emeritus Markku Ojanen. Haastattelijoina Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen opiskelijoita.

Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!

Lisätietoja tapahtumasta saa Metson Facebook-sivulta.

Markku Ojanen | Psykologian emeritusprofessori, "onnellisuusprofessori", luennoitsija ja kirjailija Markku Ojanen toivottaa teidät tervetulleeksi kotisivuilleen!