Miksi?-kirjoitussarja

Aloitan viikolla 21 kirjoitussarjan, jossa kuvataan psykologisia ja sosiologisia ilmiöitä miksi-alkuisilla otsakkeilla. Tavoitteena on laatia joka viikko yksi tällainen kirjoitus. Koska miksi on vaativa sana, muistutan, että tiede ei tarjoa lopullisia vastauksia. Kirjoitukseni perustuvat tämän hetken tietämykseen. Liitän mukaan myös omia tulkintojani esillä olevista aiheista. Sarjan tekstit voi lukea nettisivun Miksi-luokan alta.

Olen julkaissut tähän mennessä aiheesta myös kaksi kirjaa:

Hyvää uutta vuotta 2024!

Toivotamme kaikille lukijoille ja kävijöille oikein rauhallista ja onnellista uutta vuotta 2024. Markku on tänä vuonna kunnostautunut erityisesti mielipidekirjoitusten kirjoittajana, ja niitä on voinut lukea monesta lehdestä. Esimerkkinä näistä vaikkapa HS:n “Miksi hallitus ei uskalla kiristää hyvin toimeentulevien verotusta?“.

Seuraavassa myös muutama pidempi, vain kotisivuilta löytyvä juttu:

Nähdään ensi vuonna!

IS: Uponneen sukellus­aluksen sisällä tapahtuu yksi kauheimpia asioita ihmiselle – ”Vitsit ovat vähissä”

Turisteja kuljettanut Titan-sukellusalus on ollut kadoksissa sunnuntaista lähtien. Happi on loppumassa ja aika on käymässä vähiin meren syvyyksiin loukkuun jääneillä ihmisillä.

Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen miettii, että kauheimpia asioita ihmiselle on se, kun alkaa ymmärtää, ettei mikään ilmeisesti juuri auta enää.

Markun mietteet Titan-sukellusaluksella käydyistä tunteista ja tuntemuksista voi lukea Ilta-Sanomien sivuilta.

Positiivinen psykologia 25 vuotta

Uusi, juuri ilmestynyt kirjani Positiivisen psykologian käsikirja (2023, Basam Books) kuvaa laajasti positiivisen psykologian historiaa, tavoitteita, menetelmiä ja tutkimustuloksia. Yhtenä lukuna on myös kuvaus positiiviseen psykologiaan kohdistuneesta kritiikistä. Rohkenin liittää kirjan nimeen sanan “käsikirja”, sillä tuloksena oli 529 sivua käsittävä teos.

Martin Seligman, positiivisen psykologian isähahmo, kuvasi tätä uutta psykologian suuntaa innostavasti (2004). Aluksi hän toteaa, että psykologiassa on otettu merkittäviä askeleita ongelmien auttamisessa, mitä ei ole syytä vähätellä. Kuitenkin samalla kovin vähälle huomiolle jäi ihmisten elämän myönteisten puolien ja onnistumisen tutkimus. Hän jatkaa:

Meistä tuli uhriutumisen tutkijoita. Ihmiset nähtiin passiivisina kohteina. Ärsykkeet tulivat ja tuottivat reaktioita … tai sitten lapsuuden konfliktit saivat ihmiset pois raiteiltaan. Kun ihmistä tarkasteltiin passiivisena olentona, psykologit hoitivat mielisairauksia sellaisen teorian pohjalta, jossa kyse oli vaurioituneiden tottumusten, viettien, lapsuuden tai aivojen korjaamisesta.

Olemme oppineet, että patologisointi ei auta meitä vakavien häiriöiden ehkäisyssä. Edistysaskeleet ovat suurelta osin perustuneet sellaiseen tieteeseen, joka systemaattisesti edistää ihmisten taitavuutta. Olemme keksineet, että on koko joukko vahvuuksia, jotka todennäköisesti ehkäisevät mielisairauksien esiintymistä: rohkeus, optimismi, vuorovaikutustaidot, työn etiikka, toivo, rehellisyys ja sitkeys. Ennalta ehkäisyn yhtenä tavoitteena on luoda ihmisten vahvuuksia kuvaava tiede, jonka tehtävänä on edistää näitä hyveitä nuorissa ihmisissä.

Viidenkymmenen vuoden ajan lääketieteelliseen malliin perustuva tutkimus on kohdistunut persoonallisiin heikkouksiin tai vaurioituneisiin aivoihin. Se on varustanut mielenterveysalan työntekijät huonosti ennalta ehkäisevään työhön. Tarvitsemme suuren määrän vahvuuksiin ja hyveisiin kohdistuvaa tutkimusta. Tarvitsemme ammattilaisia, jotka tajuavat, että suuri osa parhaasta työstä, jotka he tekevät, on vahvuuksien edistämistä eikä niinkään potilaiden heikkouksien korjaamista.

Kyseessä oli raikas ohjelmajulistus, jossa näin jälkikäteen arvioiden oli mukana myös liioittelua, mutta paljon osuvaa kuvausta psykologian ja muidenkin ihmistä kuvaavien tieteiden tilasta.

Lue lisää

Onnellisuusprofessorin kommentit: Suomi oli jälleen onnellisin maa

The Happiness Professor’s commentary on the Global Happiness Report can also be found in English.

Vuoden 2023 Global Happiness Report julkaistiin tänään. Aluksi pitää hiukan korjata uutisointia. Raportissa kuvataan kolmen vuoden (2020-22) keskiarvo, jossa Suomi oli ensimmäisellä sijalla. Suomen keskiarvo oli 7,80 asteikolla nollasta kymmeneen. Seuraavana olevan Tanskan keskiarvo oli 7,59. Liitetaulukoita tutkimalla päädyin siihen, että kolmen vuoden aikana Suomen keskiarvo on hiukan alentunut. Se on viime vuoden otoksessa ollut noin 7,75 ja vuonna 2020 7,85.

Tutkimuksessa ei kysytty onnellisuutta, vaan tyytyväisyyttä elämään. Se on suunnilleen sama asia kuin onnellisuus silloin, kun elämäntilannetta kysytään taannehtivasti joltakin tietyltä ajanjaksolta. Onnellisuus tunteena on aika eri asia kuin onnellisuus tyytyväisyytenä. Tutkimuksessa kysyttiin myös haastatteluhetken myönteisiä tunteita. Suomi oli näiden kokemisessa sijalla 26. Kärjessä olivat Guatemala, Panama ja El Salvador. Kielteisten tunteiden kokemisessa Suomi pärjäsi paremmin. Suomi oli niiden vähäisyydessä sijalla 12. Kärjessä olivat Taiwan, Kazakstan ja Mauritius.

Suomi oli useissa hyvinvointia kuvaavissa kysymyksissä aivan kärkipäässä. Vapaudessa tehdä omaan elämään liittyviä päätöksiä Suomi oli ensimmäisenä, korruption vähäisyydessä toisena, samoin sosiaalisen tuen saamisessa. Kansantulossa Suomi oli 17. Eliniänodotteessa (terveinä vuosina) sijalla 20. ja hyväntekeväisyyteen lahjoittaneiden osuudessa 42.

Näissä tuloksissa yksi yllätys on aina ollut se, että kollektiiviset eli yhteisölliset kulttuurit eivät anna niin runsaasti tukea kuin voisi odottaa. Ilmeisesti niissä ihmiset kuitenkin jäävät vaille kaipaamaansa yksilöllistä tukea. Sisäisiä tuntoja ei noissa kulttuureissa ole helppo paljastaa.

Koko aineistossa tyytyväisyyttä selittivät kansantulo, sosiaalinen tuki, eliniänodote, vapauden kokeminen, anteliaisuus ja korruption vähäisyys eli juuri nuo asiat, joita edellä lueteltiin. Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa nämä ovat selittäneet noin puolet tyytyväisyyden vaihtelusta. Se tarkoittaa, että melko objektiiviset hyvinvoinnin indeksit selittävät paljon siitä, miten ihmiset kokevat onnellisuuden tai tyytyväisyyden.

Suomen onnellisuutta on laajalti ihmetelty, aluksi myös Suomessa. Nyt olemme siihen jo tottuneet. Kuuden maan toimittajat ovat minulta kysyneet Suomen salaisuutta. Suomen sijoitus kärkipäässä on luonnollinen asia, sillä Suomella on monia vahvuuksia, joita edellä kuvasin. En kuitenkaan ole osannut sanoa, miksi Suomi on muita Pohjoismaita parempi. Ne ovat Suomea vauraampia, mikä on aika tärkeä tekijä onnellisuuden kannalta. Norjaa odottaisin ykkössijalle. 

Ovatko suomalaiset muihin kansoihin verraten vähempään tyytyväisiä? Osaammeko hyväksyä sen, mitä elämä antaa?

Finland – The Happiest Country Once Again in 2023

The 2023 Global Happiness Report was published today. First, we must add a minor correction to the reporting. The report pictures the average of three years (2020-22), in which Finland had first place. On a scale of zero to ten, the Finnish average was 7,80. The second-best Denmark had an average of 7.59. In studying the attached tables, I deduced that over these three years the Finnish average has been slightly reduced. It was about 7,75 in last year’s sample, and 7,85 in 2020.

The study did not poll happiness, but rather life satisfaction. It is pretty much the same thing as happiness when life situation is polled retroactively during a specific period. As a feeling, happiness is rather different from happiness as satisfaction. The study also asked for positive feelings at the time of the interview. In these, Finland was ranked 26th. Guatemala, Panama and El Salvador were at the top. In experiencing negative feelings, Finland did better. Finland was ranked 12th in their absence. At the top you found Taiwan, Kazakhstan and Mauritius.

Finland was near the top with many questions that illustrated well-being. In one’s freedom to make decisions related to one’s own life Finland was ranked 1st, 2nd in the absence of corruption, and also 2nd in the receiving of social support. In gross national income, Finland was ranked 20th. In life expectance (in healthy years) Finland placed 20th, and 42nd in charity.

One surprising result has always been the fact that collective, or communal, cultures do not seem to provide as much support as one might expect. In them, it seems people are left bereft of individualized support they would need. It is not easy to reveal one’s innermost feelings in those cultures.

Throughout the data, satisfaction was explained by GNI, social support, life expectancy, the experience of freedom, generosity, and the lack of corruption – the things that were just listed above. In many international studies, these have explained approximately half of the variation found in satisfaction. It means that fairly objective indexes of well-being explain a lot about how people experience happiness or satisfaction.

Finland’s happiness has been widely marvelled at, initially in Finland too. Now we have grown used to it. Reporters from six countries have questioned me on Finland’s secret to happiness. Our position at the top is a natural thing, given that Finland has many of these strengths described above. I have been unable to say, however, why Finland comes out better than the other Nordics. They are more prosperous than Finland, which is an important factor in happiness. I would expect Norway to be number one.

Are Finns perhaps satisfied with less, or better able to accept whatever life may bring?

Contact information for prof. Markku Ojanen

“International Day of Happiness”, Onnellisuuden päivä 20. maaliskuuta

Onnellisuuden päivän 20.03.2023 kunniaksi olemme lisänneet nettisivulle suuren määrän Markun viimeaikaisia kirjoituksia. Suurin osa niistä käsittelee juuri onnellisuutta, ja niihin voi tutustua seuraavassa:

Lyhyempien tekstien lisäksi julkaisemme vielä Markun laajemman psykologisen artikkelin “Psykologian historiaa ja lähestymistapoja“. Hyvää onnellisuuden päivää!

Kirjani Miksi? Onnellisuusprofessori pohtii suuria kysymyksiä, osa 2: Geenit, ympäristö ja tilannetekijät on ilmestynyt

Psykologiassa ja muissa lähitieteissä on edelleen erittäin paljon kiinnostavia kysymyksiä, joihin suuri joukko tutkijoita etsii vastauksia. Tässä uudessa kirjassa on 100 kysymystä vastauksineen.

Vastaukset perustuvat siihen tietoon, mitä tällä hetkellä on tarjolla. Joihinkin kysymyksiin voidaan tällä hetkellä saada tyydyttävä vastaus. Sellainen on esimerkiksi Miksi moni uskoo salaliittoihin? Sen sijaan kysymys Miksi ihmiset näkevät unia? on edelleen paljolti arvoitus, vaikka aika uskottavia tulkintoja on esitetty. “Miksi?” on tieteessä vaativa kysymys, kuten oheen liittämässäni esipuheessa ja johdannossa kuvaan. Noiden sadan miksi-kysymyksen joukkoon mahtuu muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  1. Miksi hämähäkki ahdistaa?
  2. Miksi luotamme auktoriteetteihin
  3. Miksi negatiivisuusharha on yleinen?
  4. Miksi et voi kutittaa itseäsi?
  5. Miksi kauniita ihmisiä suositaan?
  6. Miksi jää avutta vaikka on paljon ihmisiä paikalla?
  7. Miksi ihmiset hamstraavat vessapaperia
  8. Miksi ekstroverttejä suositaan?

Pohdin vastauksia antaessani geenien, ympäristön ja tilannetekijöiden osuutta. Etenkin persoonallisuutta kuvaavissa piirteissä geenien vaikutus on tutkimuksen mukaan suuri, mutta kuten jokainen on arkisten kokemustensa pohjalta huomannut, ympäristöt ja tilanteet vaikuttavat siihen, miten me käytännössä toimimme.

Teoksen esipuheeseen voi nettisivulla tutustua täällä, johdantoon puolestaan täällä.

Teoksen “Miksi? Onnellisuusprofessori pohtii suuria kysymyksiä, osa 2: Geenit, ympäristö ja tilannetekijät” voi ostaa teoksen kustantaja Basam Booksilta sekä monista muista kirjakaupoista: