Mitä on älykkyys, mitä on kehitysvammaisuus?

Who Cares –kongressin luentojen tiivistelmä (Lahti, elokuu 2005)

Älykkyyden määrittämiseen liittyy monia ongelmia. Kyseessä on asia, joka kyllä tunnistetaan missä tahansa maailman kolkassa. Afrikkalaisten heimojen jäsenet osaavat nimetä henkilöitä, jotka ovat älykkäitä. Mitä he tällä tarkoittavat? Kyseessä voi yhtä hyvin olla viisaus, jota psykologit ovat alkaneet tutkia vasta viime vuosina huolimatta siitä, että viisaus on asia, jota on arvostettu tuhansien vuosien ajan. Älykkyys näyttää tarkoittavan jotakin suoraviivaista, mutkatonta ja ennen kaikkea tehokasta, kun taas viisaus on muita huomioon ottavaa ja myötäelävää. Seuraava nelikenttä pyrkii kuvaamaan näiden kahden eroja:

Päättelykyky

On                                  Ei

On            Viisas                         Myötäelävä

Lämpö, aitous

ja empatia

Ei            Älykäs                          Tehokas

Älykäs ratkaisee ongelman, mutta voi tehdä sen täysin kylmästi ja seurauksista välittämättä. Älykkyys näkyy ennen kaikkea siinä, että yksilö selviytyy vaativista numeraalis-kielellisistä päättelytehtävistä. Tätä pelkistettyä määritelmää on alettu laajentaa, mikä on hyvä siinä mielessä, että ihmisen selviytyminen ja toimintakyky on paljon muutakin kuin matemaattis-loogisten tehtävien hallitsemista. Käsitteen laajentaminen musikaalisuuteen, liikunnallisuuteen, luovuuteen tai toisen ihmisen ymmärtämiseen on kuitenkin turhaa, sillä se tuntuu antavan asioille arvoa vain silloin, kun ne jotenkin liittyvät älykkyyteen. Annetaan älykkyyden olla jotakin kapea-alaista ja muistetaan, että ihmiselämässä on monia vähintään yhtä tärkeitä asioita, kuten juuri viisaus, rehellisyys, totuudellisuus, oikeudenmukaisuus, toiveikkuus ja ennen kaikkea rakkaus.

Kehitysvammaisuus näkyy selvimmin juuri tämän kapea-alaisen älykkyyden ongelmina. Kyse ei silti ole toisarvoisesta asiasta, sillä yhteiskunnassa tarvitaan kykyä ymmärtää vaativia matemaattisia, kielellisiä ja loogisia tehtäviä. Koska viisauteen kuuluu aina jokin annos älykkyyttä, kehitysvammaisille viisaiden ratkaisujen tekeminen ei ole yhtä helppoa kuin muille. Ihmisen on helpompi oppia sosiaalisia taitoja, jos hän oppii ns. mielen teorian eli tajuaa, mitä toisen mielessä liikkuu. Kyseessä on hyvin vaativa asia. Kielen taitojen puutteet vaikeuttavat tällaisten taitojen oppimista. Näistä puutteista huolimatta kehitysvammainen voi olla luova, rehellinen, ahkera, taitava, myötäelävä ja ennen kaikkea hänellä on muiden ihmisten lailla kyky rakastaa ja ottaa rakkautta vastaan.