Asiasana: Miehet

Onnellisuus Martti Jätä kommentti

TM-hyvinvointikysely

Tekniikan Maailma -hyvinvointikyselyn tulokset vuodelta 1999

Tekniikan maailmassa olleeseen hyvinvointikyselyyn vastasi kaikkiaan 390 miestä. Kyseessä on hyvin koulutettu miesryhmä, jonka ammatit painottuvat tekniikkaan. Silti vastaajien joukossa on myös esimerkiksi maanviljelijöitä, pappeja ja opettajia. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että ulkonaisilla tekijöillä on melko vähäinen vaikutus hyvinvointiin. Ryhmässä oli riittävästi vaihtelua, jotta tulosten perusteella voidaan esittää monia kiinnostavia yhteyksiä.

Vastanneen ryhmän ikä oli keskimäärin 42 vuotta. Nuorin osallistuja oli 15-vuotias ja vanhin 83-vuotias. Kaikki ikäryhmät olivat varsin hyvin edustettuja. Koulutustasoa kuvaa ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus (44%). Akateemisen tutkinnon suorittaneita oli 16%. Valtaosa vastaajista oli naimisissa (60%) tai avoliitossa (11%), joka sekin kuvaa ryhmän “vakavuutta”.

Ryhmä koki taloudellisen tilanteensa ja terveytensä hyväksi. Vain muutamilla oli merkittäviä taloudellisia ongelmia tai jokin vaikea sairaus. Kokemus henkilökohtaisista saavutuksista oli mielenkiintoinen. Vastaajista 10% ilmoittaa saaneensa täysin sen, mitä on halunnut. Eniten (46%) on niitä, jotka ovat saanee lähes täysin sen, mitä ovat tavoitelleet.

Saavuttamatta jääneitä asioita ovat olleet mm.

  • urakehitys, ansiot, oma pätevyys, muiden tunnustus
  • omakotitalon rakentaminen
  • yhteiselämä, hyvä työpaikka ja palkka
  • koulutusta enemmän
  • uusi asunto
  • omakotitalo
  • lapsenlapsia enemmän
  • kolme vuotta enemmän töissä, eläkesuunnitelmaa piti nopeuttaa
  • taloudellinen riippumattomuus
  • oma talo, asema työssä, menestyvä yrittäjä
  • hyvä vakituinen työpaikka
  • akateemiset opinnot
  • omakotitalo, päivätyö
  • maallista mammonaa, sosiaalinen asema ja perhe
  • onnistunut avioliitto, terve lapsi
  • yritys ajautui konkurssiin
  • avioliitto karille ja muutkin haaveet
  • työ, terveys, harrastukset
  • puoliso,lapset ja perhe-elämä
  • lottovoitto
  • ajan riittävyys
  • sopiva asunto
  • ei toiveiden mukaista työtä
  • lapset
  • tulotaso jäänyt matalaksi

Kaksi asiaa nousee vastauksissa esiin: taloudellinen menestys ja perhe. Näissä on koettu eniten ongelmia.

Hengellisiin asioihin liittyi yksi kysymys. Vaikka galluppien mukaan Jumalaan uskoo kysymyksestä riippuen 50-70%, eivät hengelliset asiat kuitenkaan olleet nyt tutkitulle ryhmälle kovin tärkeitä. Erittäin suuri merkitys niillä oli 10 %:lle ja melko suuri merkitys 9 %:lle.

Ryhmä huolehtii hyvinvoinnistaan monin eri tavoin. Liikunnan mainitsi vähintään joka toinen ja moni toi esiin myös terveellisen ruoan. Näiden kuvausten mukaan miehen hyvinvoinnista ei tarvitse kantaa huolta, ei ainakaan silloin, kun hän lukee Tekniikan Maailmaa! Mitä moninaisimmat harrastukset ja perheen kanssa oleminen olivat myös tärkeitä hyvinvoinnin kannalta.

Iloa elämään tuottivat paljolti samat asiat. Puolison, perheen ja lasten sekä ystävien merkitys koettiin hyvin merkittäväksi. Tärkeä asia on myös menestyminen tai onnistuminen työssä, mistä oli runsaasti mainintoja. Monet harrastukset tuottivat iloa elämään. Hyvin tavallinen oli maininta mökillä puuhailusta tai yksin olosta.

Tulevaisuuden toiveet ja haaveet liittyivät paljolti perheeseen, tai perheen hyvinvointiin. Mies ei siis suinkaan ajattele vain omaa mielihyväänsä. “Itsekkäitä”, usein mainittuja asioita, olivat hyvä terveys ja vauraus. Yksinäiset miehet toivoivat löytävänsä naisen, jonka kanssa voivat jakaa elämänsä.

Muutama kysymys kosketteli tekniikkaa. Maapallon tulevaisuudesta mielipiteet kävivät voimakkaasti ristiin. Jakautuma oli kaksihuippuinen. Sekä synkkiä että valoisia näkemyksiä oli suunnilleen yhtä paljon. Oma elämäntilanne oli yhteydessä näihin arvioihin. Terveet ja taloudellisesti hyvin pärjäävät olivat optimisteja myös maailman tulevaisuuden suhteen. Oma tyytyväisyys ja varsinkin tulevaisuudesta olivat yhteydessä käsitykseen maailman tulevaisuudesta. Kun oma tulevaisuus oli myönteinen, oli myös maailman tulevaisuus samansuuntainen. Persoonallisuuden piirteistä optimismi selitti parhaiten arviota maapallon tulevaisuudesta. Sen korrelaatio oli .40, joka on melko vahva yhteys.

Tekniikan läpimurtoina kuvataan hyvin monenlaisia asioita, joista seuraavassa satunnainen otos:

  • digitaalikameran halpeneminen
  • vaarallisten sairauksien lääkitys, vetyauto
  • saastuttamaton energia
  • merivedestä polttoainetta
  • tv, video, stereot, tietokone yhdessä paketissa
  • tietäjä, joka vähentäisi ihmisten eriarvoisuutta
  • syöpälääke, digiTV, geenitekniikka, mikroprosessorien leviäminen
  • lääketiede, tietoliikenne
  • puheentunnistus tietokoneissa, ekologisten ongelmien ratkaisu
  • avaruustekniikka, telelääketiede, syöpävoitetaan
  • saasteeton energia
  • ratkaisu energia- ja saasteongelmiin
  • kuvapuhelin
  • digitaalitekniikka kuvantoistossa
  • inhimillisyyden voittoa
  • fuusioreaktio (ei toteutune)
  • syövän parantaminen, aids-rokote
  • fuusioenergia
  • sähköautot, multimediat
  • sähköauto tai muulla energialla
  • öljyn korvaava voimanlähde autoihin
  • satelliitti – jokamiehen kännykkä, tukiasemat pois
  • energian tuottaminen ja varastointi
  • magneettijuna digitaaliradio ja -TV laajakaistainen matkapuhelin
  • näköpuhelin yleistyy, sähköauto tai muu polttoaine
  • sähköauto yleistyy
  • saasteet puoleen alkometri autoihin
  • energia- ympäristöongelmiin jotain ratkaisuja
  • tehokasta polttokennoa
  • tietotekniikka, elektroniikka
  • energiatuotannon kehitys
  • fuusioenergia, uudet lääkkeet

Huomattava osa vastauksista liittyy energiaan, tietotekniikkaan tai lääketieteeseen.

Omassa elämässä hyvinvointia edistävät (satunnaisesti esimerkkejä):

  • aamuvoimistelu, tunti kävelyä työn jälkeen
  • joutilaisuus, aika harrastuksiin, lapset
  • kasvisruoka, meditaatio, lukeminen
  • säännölliset elämäntavat, hyvä ruoka
  • auto, musiikki, radio-ohjattavat vehkeet, autotapahtumat ja messut
  • urheilu, ulkoilu ja matkailu
  • käyn kirjastossa
  • työ, liikunta, terveydenhoito, uteliaisuus
  • TV ja lehdet, linturetket, vaimo
  • kuntoilu
  • harrastukset hyvä työpaikka, lomapäivä, lenkkeily, hyvä ruoka, työn ja oman itsensä kehittäminen
  • hyvä ruoka, rentoutuminen
  • työnhaku, lähikauppa, kirjasto
  • ulkoilu, terveet elämäntavat
  • lepo, ulkoilu
  • hieroja, kampaaja, hammaslääkäri, liikunta
  • liikunta, lepo, rentoutuminen
  • liikunta, kaverien kanssa touhuaminen
  • rentoutuminen sohvalla. hyvä ruoka
  • puuhastelu vapaa-ajan asunnolla, verkkokalastus, vanhat perämoottorit
  • musiikin kuuntelu päivittäin ja 2-4 kertaa pyöräily viikossa
  • metsästys, golf, veneily, uinti, ulkoilu, lentäminen ,psykoanalyysi
  • liikunta ja matkailu
  • yksinäisyys mökillä, lukeminen, hyvä elokuva, läheisyys vaimo ja lapset

Ovatko kyselyyn vastanneet tyytyväisiä elämäänsä? Kysymyksiä oli kolme. Miten tyytyväinen olet juuri nyt, viisi vuotta sitten ja viiden vuoden kuluttua. Tämä viimeinen on tietenkin juuri sellainen kysymys, jonka vain utelias psykologi voi esittää. Vastaukset annettiin liukuvasti 0-100 -asteikolla, jossa 100 oli tyytyväisyyden maksimi ja 0 minimi. Arvioiden keskiarvot on esitetty oheisessa kuviossa. Keskimäärin tyytyväisyys on vähintäänkin tyydyttävää tasoa (lukuna 74), joka voi joillekin olla yllätys. Kaikissa tekemissäni tutkimuksissa tulos on ollut lähes desimaalilleen sama. Samanlaisia tuloksia on saatu myös kansainvälisissä tutkimuksissa.

Hyvin kiinnostava on tulos, jonka mukaan tyytyväisyyden koetaan nousevan menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Tämä kuvastaa ihmisten suurta optimismia. Voin vakuuttaa, että viisi vuotta sitten arviot olisivat olleet keskimäärin aivan samanlaisia kuin nyt. Eivätkä ne kohoa miksikään viiden vuoden kuluttua. Toivottavasti tämä ei vähennä kenenkään optimismia. Olen tutkinut monia ryhmiä 1-4 vuoden välein, eikä tuloksissa ole ollut eroa.

Tulosten laaja jakautuma on syytä panna merkille. Osa vastaajista on erittäin tyytyväisiä elämäänsä – paremmin ei voi ollakaan -, osa taas kärsii suoranaisesta masennuksesta. Tämä on ihmiselämän raakaa todellisuutta. Kaikilla ei mene yhtä hyvin. Osa on onneksi vain tilapäisesti alamaissa, mutta vastaavasti osalla tilanne muuttuu huonompaan suuntaan. Kukaan ei kokonaan säästy elämän kolauksilta.

Näitä kolauksia ja myös myönteisiä asioita voimme katsoa seuraavaksi. Vastaajat saivat kuvata elämäntapahtumia kuluneen vuoden aikana. Positiivisia asioita mainittiin enemmän kuin negatiivisia (keskimäärin 1,08 ja 0,65). Mikä on näiden vaikutus tyytyväisyyteen? Mitä enemmän myönteisiä asioita ja mitä vähemmän kielteisiä asioita on mainittu, sitä tyytyväisempi vastaaja oli. Jonkinlainen pieneen ryhmään liittyvä oikku lienee se, että niillä yhdellätoista, joilla on kolmesta kielteisestä asiasta maininta, on aika korkea tyytyväisyyden taso. Naisten ryhmässä (1200) yhteys oli selkeä: Mitä enemmän kielteisiä tapahtumia, sitä alemmas tyytyväisyyden taso laski. Ilmeisesti elämäntapahtumat vaikuttavat tyytyväisyyteen. Toki on mahdollista että tyytyväiset ikään kuin “imuroivat” hyviä asioita ja vastaavasti tyytymättömät ikäviä asioita. Vaikutusten suunta ei siis ole täysin selvä, joskin todennäköisempi niin päin, että tapahtumat vaikuttavat tyytyväisyyteen eikä toisinpäin.

Yhteydet ovat varsin selkeitä, kun katsotaan kuluneen vuoden aikana sattuneita tapahtumia erikseen. Näin on tehty seuraavassa kuviossa. Tietty tapahtuma nostaa ja laskee tyytyväisyyden tasoa johdonmukaisesti. Erityisen iloisia miehet olivat lapsesta. Siinä meni myytti kovista tekniikan miehistä!

Ryhmät:
1 Avioero (8)
2 Psyykkinen ongelma (6)
3 Taloudelliset ongelmat (5)
4 Oma sairaus (13)
5 Työttömyys (19)
6 Läheisen sairaus (5)
7 Läheisen kuolema (11)
8 Avioliitto (11)
9 Taloudellinen menestys
10 Työn saaminen (19)
11 Avoliitto (8)
12 Innostava työ (6)
13 Uusi suhde (8)
14 Eläkkeelle siirtyminen (6)
15 Lapsi (9)

Monet hyvinvoinnin tutkijat ovat sitä mieltä, että persoonallisuudella on suuri vaikutus ihmisen tyytyväisyyteen. Hieno tutkimusasetelma edellyttäisi aikaisemmin tehtyjä persoonallisuuden arvioita, mutta sellaiseen ei tässä ollut mahdollisuutta. Samanaikaisesti kysytyillä persoonallisuuden arvioilla oli vahva yhteys tyytyväisyyteen. Tyytyväisiä olivat hyväntuuliset, optimistiset, itseensä luottavat ihmiset. Optimistisiin ihmisiin eivät elämän ikävät asiat pure samalla tavalla kuin pessimisteihin.

Elämäntapahtumat ja persoonallisuus siis ilmeisesti vaikuttavat hyvinvoinnin kokemiseen. Mitä muita tekijöitä voidaan nostaa esiin? Aviosäädyllä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys tyytyväisyyteen. Yksinäiset ja eronneet voivat muita huonommin. Miehiä ei ole luotu yksin elämään. Poikkeuksena olivat iloiset lesket, joita tosin on vain viisi. He pärjäävät ihan hyvin.

Asuinpaikalla ja iällä ei ole merkitystä. Usko ei saavuta tilastollista merkitsevyyttä, vaikkakin tyytyväisin ryhmä oli se, jolle hengelliset asiat olivat hyvin tärkeitä. Jostakin syystä matalin arvo saatiin ryhmältä, jolle uskon asiat olivat lähes tärkeitä. Muut ryhmät sijoittuvat näiden väliin.

Terveydellä, taloudella ja saavutuksilla oli vahva yhteys tyytyväisyyteen. Jos terveys koettiin huonoksi, talous kehnoksi ja miehellä oli tunne, ettei ollut saanut mitään aikaan, oli arvio tyytyväisyydestä selvästi keskitasoa matalampi. Kuitenkin aikaisemmatkin tutkimukset osoittavat, että juuri kokemus taloudesta tai terveydestä on vahvassa yhteydessä, sillä jos lääkäri tutkii terveyden ja sosiologi talouden, yhteys aika vaatimaton.Tässä lienee niin päin, että tyytyväisyyden taso heijastuu arvioihin terveydestä ja taloudellisesta tilanteesta.

Miten miehen tilanne suhteutuu naisen vastaavaan? Tein aivan samanlaisen kyselyn Anna-lehden lukijoille. Lisäksi minulla on runsaasti muita ryhmiä, joihin tuloksia voidaan verrata. Miesten tyytyväisyys ei keskimäärin eronnut naisten tyytyväisyydestä. Yhteydet olivat muutoinkin aivan samanlaisia kuin naisilla. Eroja saa hakemalla hakea. Yksi ero oli se, että miehet – ainakin nyt tutkittuun ryhmään kuuluvat – saivat enemmän iloa onnistuneesta suorituksesta kuin naiset.

Elävätkö sekä miehet että naiset jonkinlaisen harhan vallassa? Eiväthän ihmiset oikeasti voi olla tyytyväisiä tai onnellisia. Elämähän on täynnä ahdistusta, tuskaa ja vaivaa. Tällaisen kuvan saa sekä mediasta että ihmisten ongelmia kuvaavista tutkimuksista. Kaikesta huolimatta ihminen selviää ongelmiensa kanssa ihmeen hyvin. Edellä voitiin erottaa useita sellaisia ryhmiä, joilla oli merkittäviä ongelmia, joskus useitakin. Siitä huolimatta heidän arvionsa oli yli asteikon keskikohdan.

Varmaankin ihmiset ovat joskus ylioptimistisia, jota tulkintaa tukee juuri se tulos, että ennen oli huonosti ja tulevaisuudessa vielä nykyistäkin paremmin. Tämä on kuitenkin juuri se ominaisuus, jonka varassa ihminen selviää. Pidetään tästä “harhasta” kiinni ja uskotaan, että tulevaisuus tuo jotakin parempaa kuin nykyisyys. Juuri tämän uskon varassa ihminen on selvinnyt ja varmaankin selviää tästä eteenpäinkin.

Kun Tekniikan Maailman lukijat kuvaavat itsensä vastuullisiksi ja avuliaiksi, on syytä toivoa, että lukijat ja suomalainen mies ylimalkaan säilyttäisi herkän omantunnon ja tuntisi toimeksi panevaa empatiaa niitä kohtaan, joilla ei mene yhtä hyvin kuin muilla. Työttömyys on hyvä esimerkki. Kun työtön saa työtä, tyytyväisyyspistemäärät nousevat lähes 20 pistettä. Otetaan vastuuta niistä, joilla juuri nyt ei mene hyvin. Voihan olla että viiden vuoden kuluttua mekin kuulumme tällaiseen ryhmään.

Kirjat Martti

Hyvään elämään. Terapia ja sielunhoito II (2000)

Hyvään elämään. Terapia ja sielunhoito II. 2000. Helsinki: Uusi Tie. 370s.
ISBN 951-619-318-8

Mistä löytyvät hyvän elämän rakennusaineet? Vastoin yleistä ajattelua minäkeskeinen itsekkyys ei tee ihmistä onnelliseksi, vaan lähimmäisestä välittäminen.

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että lapsuus, koti ja kasvatus ovat tärkeitä, mutta niihin sisältyvistä puutteista ja traumoistakin huolimatta hyvä elämä voidaan löytää. Miehen ja naisen erilaisuudessakin voidaan syventää vuorovaikutusta.

Ihminen ei voi kokonaisvaltaisesti hyvin, jos hengellinen hoito on unohdettu psyykkisen ja fyysisen kustannuksella. Hyvän elämän perusta on löydettävissä Raamatusta, ja mikä mielenkiintoista, myös psykologian alalla tehdyt tutkimukset tukevat tämänsuuntaista ajattelua.

Kirja muodostaa kokonaisuuden aiemmin julkaistun teoksen Terapia ja sielunhoito kanssa.

Hyvään elämään. Terapia ja sielunhoito II. 2000. Helsinki: Uusi Tie. 370s. (2103 latausta)

Etu- ja takakansi, kolmen sivun sisällysluettelo.

Yhteiskunta Martti Jätä kommentti

Häveliäisyyden paluu

Julkaistu 1999. Wendy Shalitin viime talvena julkaistu kirja, A Return to Modesty. Discovering the Lost Virtue, on herättänyt Yhdysvalloissa paljon keskustelua. Sana “modesty” tarkoittaa häveliäisyyttä, säädyllisyyttä, siveyttä, arkuutta ja vaatimattomuutta. Shalitin mukaan häveliäisyys on jälleen palaamassa, koska ilman sitä naisen elämä muuttuu kovaksi ja turvattomaksi. Väitettään hän perustelee seuraavasti. Miesten ja naisten samanlaisuuteen perustuva seksuaalinen vallankumous on epäonnistunut. Naiset ovat joutuneet aivopesun uhriksi. Näennäisen tasa-arvon nimessä naiset ovat joutuneet luopumaan häveliäisyydestä ja säädyllisyydestä. Nainen joutuu ahdistelujen, jopa raiskausten kohteeksi, kärsii syömishäiriöistä, masennuksesta ja riittämättömyydestä. Ns. miesten ongelmat lisääntyvät naisilla koko ajan (alkoholismi, stressisairaudet). Ehkä pahinta on se, että naisen on täytynyt luopua avioliiton suomasta turvallisuudesta. Miehen ei tarvitse sitoutua saadakseen seksuaaliset tarpeensa tyydytettyä. Naisen ei ole lupa kieltäytyä seksistä, koska silloin hän ei ole aidosti vapautunut. Romanttinen rakkaus on vain myytti. Naisen ei kannata sitoutua, koska pettymykset ovat luonnollisia. “Vapautuminen” pelaa miehen pussiin, koska mies haluaa nauttia seksistä ilman sitoutumista. Väärin ymmärretty naisten ja miesten tasa-arvo romuttaa naisen toiveet kestävästä rakkaudesta. He menettävät uskonsa rakkauteen ja samalla miehenkin mahdollisuus sitoutumiseen katoaa. Miehen sitominen pysyvästi seksillä on vaikeaa. Amerikan kouluissa runsas kolmannes tytöistä valittaa joutuvansa päivittäin nipistelyn, koskettelun ja seksuaalisten huomautusten kohteeksi. Toiselle kolmannekselle tällaista tapahtuu viikottain. Seksistä kieltäytyminen on poikkeavaa ja herättää kielteistä huomiota. Varhainen seksivalistus ei ole tuonut tytöille turvaa ja valinnan vapautta. Pojat saavat väärin toteutetusta valistuksesta aineksia tyttöjen ahdisteluun. Liian varhainen valistus herättää uteliaisuutta vaiheessa, jolloin seksuaaliset asiat eivät vielä ole ajankohtaisia. Kun opetuksessa hoetaan jatkuvasti “tässä ei ole mitään nauramista, tämä on ihan luonnollista”, seuraus onkin se, että häpeää ei tarvitse tuntea mistään, vaan häveliäisyyden rajojen ylittäminen on aivan luonnollista. Luonnollisten estojen tukeminen on tarpeen, koska ne vahvistavat turvallisuutta ja keskinäistä kunnioitusta. Ajatus kaiken kokeneista 12-vuotiaista lapsista on pelottava. Puhe heikommasta sukupuolesta on feministien mukaan taantumuksellista, patriarkaalista ajattelua. Samalla kun feministit tekevät pilaa häveliäisyydestä ja siveydestä, he ihmettelevät, miksi miehet ovat pahoja. Naisten turvallisuus edellyttää ankaria rangaistuksia ja tiukkaa valvontaa. Mies ei ole sisäistänyt tasa-arvoa. Hän on oppinut juhlapuheissa käyttämään tasa-arvokieltä, mutta todellisuudessa hän ei arvosta naista. Miehet eivät valita, vaan valitukset tulevat naisilta. Miksi miehet ovat noin karkeita? Miksi he eivät sitoudu? Miksi minut hylättiin, vaikka annoin kaikkeni? Konservatiiveistakaan ei ole apua: Pojat ovat poikia. Totta kai poikien pitää saada päästää höyryä ulos. Tosi mies on aina vähän karkea ja ottaa naisen vaikka väkisin. Siitähän nainen pitää. Vain naisen häveliäisyys voi kesyttää miehen. Jos hän pakottautuu toimimaan häveliäisyytensä vastaisesti, hänestä tulee heikko. Häveliäisyyttä ilmenee kaikissa kulttuureissa. Kyseessä ei ole vain alastomuuden peittäminen, koska myös alastomina elävät ihmiset kiusaantuvat ja joutuvat hämilleen, kun heidän häveliäisyysnormejaan rikotaan. Kun 100 vuotta sitten naisen nilkan tai peräti polven näkeminen säväytti, ei alastomuus nyt paljoakaan hetkauta. Sivistyneen miehen ei ollut lupa tuijottaa vierasta naista kadulla, saati puhutella häntä. Oikea eroottisuus katoaa sitä mukaa kuin häveliäisyys häviää. Miesten ja naisten erot on haluttu kiistää. Naisten on vaikea kehua itseään julkisesti. Miehiltä se sujuu mainiosti. Kuitenkaan naisten ja miesten arviot vaikkapa taidoista ja itseluottamuksesta eivät eroa silloin, kun he saavat yksityisesti arvioida itseään. Tytöt hämmentyvät kaikesta paljon helpommin kuin pojat. Tämä on niin luonnollista, että siinä täytyy olla jotakin biologista. Vaikka naiset pukevat päälleen paljastavia vaatteita, he eivät kuitenkaan halua paljastaa kaikkea. Lyhyissä hameissa liikkuvilla naisilla on kova työ pitää hameensa kurissa. Miehille ei karkea puhe tuota tuskaa, naisille sen oppiminen on työlästä. Seksuaalinen häveliäisyys liitetään aiheettomasti seksuaalisuuden torjuntaan. Väitetään, että naiset eivät ennen ole ymmärtäneet mitään seksuaalisuudesta. Jospa naiset kokevat seksuaalisuuden voimakkaammin kuin miehet? Tämänkin vuoksi häveliäisyyden kehittyminen oli tarpeen. Häveliäisyys ja seksuaalisuus liittyvät luontevasti toisiinsa. Viime vuosisadan lopun uimarannalta otetussa valokuvassa peitetysti puetut tytöt ovat ujosti valloittavia, jopa härnääviä, mutta nudistileirillä otetussa kuvassa kaikki ovat apaattisen oloisia. Eroottisuuteen kuuluu mysteeri, rakkauteen odottaminen ja yhteyden kokeminen. Näiden katoaminen latistaa seksuaalisuuden mielihyväpiikeiksi, joiden tavoittelu vaatii loputtomasti työtä. Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Irralliset seksisuhteet eivät tee onnelliseksi. Viime vuosikymmenien motto on ollut: “Jos se tuntuu hyvältä, tee se, mutta kun me olemme sen tehneet, ei se tuntunutkaan hyvältä.” Onnellisia ovat puolisot, jotka ovat sitoutuneet elämään yhdessä. Vapautumisesta puhuvia ärsyttävät tulokset, joiden mukaan uskovaiset, traditionaalisessa avioliitossa uskollisina elävät ovat kaikkein onnellisimpia. Säädyllisyyteen perustuva elämä edellyttää naisilta yhtenäistä rintamaa. Vain silloin sitoutuminen on mahdollista. Jos osa naisista lipsuu, muut kärsivät. Kun säädyllisyys vallitsee, mies ei kehtaa vaatia seksuaalista kontaktia, ellei hän samalla sitoudu. Miehen on pantava energiansa yhden naisen valloittamiseen. Nykyinen malli on myös miehen kannalta ahdistava, koska naisen kielto on henkilökohtainen loukkaus. Kielto ei johdu kulttuurin normeista, vaan juuri minut on torjuttu. Miehen täytyy saada tahtonsa väkisin läpi, koska hänen luonnollisia oikeuksiaan on loukattu.

Arviointi

Kirjan arvostelut ovat olleet joko hyvin kiittäviä tai erittäin kriittisiä. Positiivista palautetta on tullut varsinkin nuorilta tytöiltä, jotka tuntevat elävänsä yliseksuaalisessa kulttuurissa, jossa rakkauteen suhtaudutaan yliolkaisesti. Kritiikissä Shalitia moititaan liiallisesta yleistämisestä ja erityisesti siitä, ettei hänen kuvaamansa malli ole koskaan toteutunut. Isät alistivat tyttäriään ja avioliitoissa naiset olivat usein alistetussa asemassa. Kun mennään kulttuureihin, joissa siveysnormit ovat hyvin tiukkoja, kuten arabimaissa, naisten osa ei ole kehuttava. (Arabimaista tosin välittyy ristiriitaisia tietoja). Kenties naiset eivät enää haluakaan sitoutua. He ovat oppineet arvostamaan riippumattomuutta eivätkä kaipaa miestä vaivoikseen. Yhdysvalloissa muutokset ovat olleet nopeita. Olin lukuvuoden 1966-67 opiskelemassa Yhdysvalloissa. Tuolloin tytöt ja pojat erotettiin tiukasti toisistaan. Tyttöjen asuntoloissa oli alakerrassa tiukka täti vahtimassa. Parin vuosikymmenen kuluttua tulivat yhteiset asuntolat yhteisine vessoineen ja suihkuineen. Näin tehtiin tasa-arvon nimissä, mutta monien mielestä kyse oli yksityisyyden ja häveliäisyyden loukkaamisesta. Osuuko Shalitin seksuaalivalistukseen kohdistuva kritiikki oikeaan? Eikö tietämättömyys johda raskauksiin, sukupuolitauteihin ja AIDSiin? Nykyajan lapset saavat joka tapauksessa “valistusta” omista lehdistään, televisiosta ja elokuvista. Nämä kuvaavat seksuaalisuuden luonnollisena, jopa arkisena. Pahin ongelma on hylkääminen, joka sekin voidaan pian korvata uudella suhteella. Muut ongelmat jäävät paljolti sivuun. Valistusta siis tarvitaan, mutta tuskin 10-vuotiaille on tarpeen opettaa yhdynnän tekniikoita. Ajoitus on mietittävä huolella. Mitään valistusta ei saisi olla ilman, että samalla puhutaan kunnioituksesta, toisen huomioimisesta ja hienotunteisuudesta. Valistuksen tulisi tapahtua lasten ja nuorten tarpeiden eikä aikuisten periaatteiden mukaan. Eivätkö sekä naiset että miehet voisi olla lempeitä, huomaavaisia ja kunniallisia? Miksi naisilta pitää odottaa siveyttä ja miehiltä kunniallisuutta? Shalitin tulkinta perustuu miesten ja naisten erilaisuuteen. Kuvitelma, että he ovat samanlaisia johtaa edellä kuvattuihin ongelmiin. Miehet ja naiset voivat olla tasa-arvoisia hyvin monessa suhteessa, mutta eivät seksuaalisuuden ja rakkauden alueella. Mikä on tilanne Suomessa? Ongelmia on Suomessakin aivan riittävästi. Aamulehti julkaisi 11.9.ennakkotietoja Päivi Honkatukian kyselystä 9-luokkalaisille tytöille. Lehden mukaan “lähes puolet tytöistä ilmoitti kokeneensa jonkinlaista seksuaalista väkivaltaa. Jotkut heistä raportoivat varsin intensiivisistä väkivallan muodoista. Raiskauksen yrityksen tai uhkaavan tilanteen oli kokenut viisi prosenttia haastatelluista. Äärimmäisten tilanteiden lisäksi kyselyyn vastanneet tytöt kertoivat lähentelyistä, kosketteluista, väkisin suutelemisesta ja sanallisesta ahdistelusta.” Omissa onnellisuuteen liittyvissä tutkimuksissani naisten ja miesten välillä ei kuitenkaan ole eroja. Parisuhteessa elävät ovat keskimäärin hiukan onnellisempia kuin yksinäiset. Sekä miesten ja naisten tulevaisuuden toiveissa nousee vahvana esiin toivomus nykyisen parisuhteen kestävyydestä tai pysyvän suhteen solmimisesta. Monet avoliitossa elävät naiset haluavat solmia avioliiton, mutta vaikutelmaksi jää, että miehet eivät ole yhtä halukkaita sitoutumaan. Vastakkain on kaksi seksuaalisuuden mallia. Toisen mukaan on kysymys yhdestä mielihyvän lähteestä muiden joukossa. Hyvä ruoka, liikunta, mietiskely, seksi. Miksi lykätä tätä lähdettä pitkälle tulevaisuuteen? Vaikkakin yliannostus voi olla haitallista kuten liikunnassakin, säännöllinen harjoitus on kaikille hyväksi. Seksistä kieltäytyjiä voidaan verrata liikunnasta kieltäytyviin. Vertailu liikuntaan on sikälikin paikallaan, että tähän malliin istuu hyvin kuva seksistä urheiluna tai kilpailuna. Mitä parempiin valloituksiin pystyy, sitä enemmän seksistä nauttii. Toisen tulkinnan mukaan seksuaalisuus on jotakin aivan ainutlaatuista tyydytystä ja mielihyvää antavien asioiden joukossa. Kun seksuaalisuuteen yhdistyy rakkaus, yhdeksi lihaksi tuleminen, silloin ei enää voida puhua mielihyvästä, vaan syvää mielekkyyttä antavasta yhteydestä, jota vahvistaa kaikki se mitä yhdessä on jo koettu ja minkä varaan tulevaisuutta voidaan rakentaa. Tätä jälkimmäistä tulkintaa Wendy Shalit haluaa puolustaa. Luultavasti useimmat kallistuvat tämän vaihtoehdon puolelle. Varmaan eri mieltä voi olla siitä, auttaako paluu häveliäisyyteen tai siveyteen pääsemään tähän tavoitteeseen. Paluu johonkin vanhaan on aina vaikeata, jollei mahdotonta. Kirja kuitenkin osoittaa sen, että häveliäisyyden – ja viattomuuden, joka sana sekin sopii tähän yhteyteen – pakonomainen torjunta johtaa murheellisiin seurauksiin. Toki kaikkein parasta on se, jos sekä naisia että miehiä kasvatetaan empaattisuuteen ja keskinäiseen kunnioittamiseen.