Psykologian emeritusprofessori, luennoitsija-kirjailija Markku Ojanen toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi kotisivuilleen!

TM-hyvinvointikysely

Tekniikan Maailma -hyvinvointikyselyn tulokset vuodelta 1999

Tekniikan maailmassa olleeseen hyvinvointikyselyyn vastasi kaikkiaan 390 miestä. Kyseessä on hyvin koulutettu miesryhmä, jonka ammatit painottuvat tekniikkaan. Silti vastaajien joukossa on myös esimerkiksi maanviljelijöitä, pappeja ja opettajia. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että ulkonaisilla tekijöillä on melko vähäinen vaikutus hyvinvointiin. Ryhmässä oli riittävästi vaihtelua, jotta tulosten perusteella voidaan esittää monia kiinnostavia yhteyksiä.

Vastanneen ryhmän ikä oli keskimäärin 42 vuotta. Nuorin osallistuja oli 15-vuotias ja vanhin 83-vuotias. Kaikki ikäryhmät olivat varsin hyvin edustettuja. Koulutustasoa kuvaa ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus (44%). Akateemisen tutkinnon suorittaneita oli 16%. Valtaosa vastaajista oli naimisissa (60%) tai avoliitossa (11%), joka sekin kuvaa ryhmän ”vakavuutta”.

Ryhmä koki taloudellisen tilanteensa ja terveytensä hyväksi. Vain muutamilla oli merkittäviä taloudellisia ongelmia tai jokin vaikea sairaus. Kokemus henkilökohtaisista saavutuksista oli mielenkiintoinen. Vastaajista 10% ilmoittaa saaneensa täysin sen, mitä on halunnut. Eniten (46%) on niitä, jotka ovat saanee lähes täysin sen, mitä ovat tavoitelleet.

Saavuttamatta jääneitä asioita ovat olleet mm.

  • urakehitys, ansiot, oma pätevyys, muiden tunnustus
  • omakotitalon rakentaminen
  • yhteiselämä, hyvä työpaikka ja palkka
  • koulutusta enemmän
  • uusi asunto
  • omakotitalo
  • lapsenlapsia enemmän
  • kolme vuotta enemmän töissä, eläkesuunnitelmaa piti nopeuttaa
  • taloudellinen riippumattomuus
  • oma talo, asema työssä, menestyvä yrittäjä
  • hyvä vakituinen työpaikka
  • akateemiset opinnot
  • omakotitalo, päivätyö
  • maallista mammonaa, sosiaalinen asema ja perhe
  • onnistunut avioliitto, terve lapsi
  • yritys ajautui konkurssiin
  • avioliitto karille ja muutkin haaveet
  • työ, terveys, harrastukset
  • puoliso,lapset ja perhe-elämä
  • lottovoitto
  • ajan riittävyys
  • sopiva asunto
  • ei toiveiden mukaista työtä
  • lapset
  • tulotaso jäänyt matalaksi

Kaksi asiaa nousee vastauksissa esiin: taloudellinen menestys ja perhe. Näissä on koettu eniten ongelmia.

Hengellisiin asioihin liittyi yksi kysymys. Vaikka galluppien mukaan Jumalaan uskoo kysymyksestä riippuen 50-70%, eivät hengelliset asiat kuitenkaan olleet nyt tutkitulle ryhmälle kovin tärkeitä. Erittäin suuri merkitys niillä oli 10 %:lle ja melko suuri merkitys 9 %:lle.

Ryhmä huolehtii hyvinvoinnistaan monin eri tavoin. Liikunnan mainitsi vähintään joka toinen ja moni toi esiin myös terveellisen ruoan. Näiden kuvausten mukaan miehen hyvinvoinnista ei tarvitse kantaa huolta, ei ainakaan silloin, kun hän lukee Tekniikan Maailmaa! Mitä moninaisimmat harrastukset ja perheen kanssa oleminen olivat myös tärkeitä hyvinvoinnin kannalta.

Iloa elämään tuottivat paljolti samat asiat. Puolison, perheen ja lasten sekä ystävien merkitys koettiin hyvin merkittäväksi. Tärkeä asia on myös menestyminen tai onnistuminen työssä, mistä oli runsaasti mainintoja. Monet harrastukset tuottivat iloa elämään. Hyvin tavallinen oli maininta mökillä puuhailusta tai yksin olosta.

Tulevaisuuden toiveet ja haaveet liittyivät paljolti perheeseen, tai perheen hyvinvointiin. Mies ei siis suinkaan ajattele vain omaa mielihyväänsä. ”Itsekkäitä”, usein mainittuja asioita, olivat hyvä terveys ja vauraus. Yksinäiset miehet toivoivat löytävänsä naisen, jonka kanssa voivat jakaa elämänsä.

Muutama kysymys kosketteli tekniikkaa. Maapallon tulevaisuudesta mielipiteet kävivät voimakkaasti ristiin. Jakautuma oli kaksihuippuinen. Sekä synkkiä että valoisia näkemyksiä oli suunnilleen yhtä paljon. Oma elämäntilanne oli yhteydessä näihin arvioihin. Terveet ja taloudellisesti hyvin pärjäävät olivat optimisteja myös maailman tulevaisuuden suhteen. Oma tyytyväisyys ja varsinkin tulevaisuudesta olivat yhteydessä käsitykseen maailman tulevaisuudesta. Kun oma tulevaisuus oli myönteinen, oli myös maailman tulevaisuus samansuuntainen. Persoonallisuuden piirteistä optimismi selitti parhaiten arviota maapallon tulevaisuudesta. Sen korrelaatio oli .40, joka on melko vahva yhteys.

Tekniikan läpimurtoina kuvataan hyvin monenlaisia asioita, joista seuraavassa satunnainen otos:

  • digitaalikameran halpeneminen
  • vaarallisten sairauksien lääkitys, vetyauto
  • saastuttamaton energia
  • merivedestä polttoainetta
  • tv, video, stereot, tietokone yhdessä paketissa
  • tietäjä, joka vähentäisi ihmisten eriarvoisuutta
  • syöpälääke, digiTV, geenitekniikka, mikroprosessorien leviäminen
  • lääketiede, tietoliikenne
  • puheentunnistus tietokoneissa, ekologisten ongelmien ratkaisu
  • avaruustekniikka, telelääketiede, syöpävoitetaan
  • saasteeton energia
  • ratkaisu energia- ja saasteongelmiin
  • kuvapuhelin
  • digitaalitekniikka kuvantoistossa
  • inhimillisyyden voittoa
  • fuusioreaktio (ei toteutune)
  • syövän parantaminen, aids-rokote
  • fuusioenergia
  • sähköautot, multimediat
  • sähköauto tai muulla energialla
  • öljyn korvaava voimanlähde autoihin
  • satelliitti – jokamiehen kännykkä, tukiasemat pois
  • energian tuottaminen ja varastointi
  • magneettijuna digitaaliradio ja -TV laajakaistainen matkapuhelin
  • näköpuhelin yleistyy, sähköauto tai muu polttoaine
  • sähköauto yleistyy
  • saasteet puoleen alkometri autoihin
  • energia- ympäristöongelmiin jotain ratkaisuja
  • tehokasta polttokennoa
  • tietotekniikka, elektroniikka
  • energiatuotannon kehitys
  • fuusioenergia, uudet lääkkeet

Huomattava osa vastauksista liittyy energiaan, tietotekniikkaan tai lääketieteeseen.

Omassa elämässä hyvinvointia edistävät (satunnaisesti esimerkkejä):

  • aamuvoimistelu, tunti kävelyä työn jälkeen
  • joutilaisuus, aika harrastuksiin, lapset
  • kasvisruoka, meditaatio, lukeminen
  • säännölliset elämäntavat, hyvä ruoka
  • auto, musiikki, radio-ohjattavat vehkeet, autotapahtumat ja messut
  • urheilu, ulkoilu ja matkailu
  • käyn kirjastossa
  • työ, liikunta, terveydenhoito, uteliaisuus
  • TV ja lehdet, linturetket, vaimo
  • kuntoilu
  • harrastukset hyvä työpaikka, lomapäivä, lenkkeily, hyvä ruoka, työn ja oman itsensä kehittäminen
  • hyvä ruoka, rentoutuminen
  • työnhaku, lähikauppa, kirjasto
  • ulkoilu, terveet elämäntavat
  • lepo, ulkoilu
  • hieroja, kampaaja, hammaslääkäri, liikunta
  • liikunta, lepo, rentoutuminen
  • liikunta, kaverien kanssa touhuaminen
  • rentoutuminen sohvalla. hyvä ruoka
  • puuhastelu vapaa-ajan asunnolla, verkkokalastus, vanhat perämoottorit
  • musiikin kuuntelu päivittäin ja 2-4 kertaa pyöräily viikossa
  • metsästys, golf, veneily, uinti, ulkoilu, lentäminen ,psykoanalyysi
  • liikunta ja matkailu
  • yksinäisyys mökillä, lukeminen, hyvä elokuva, läheisyys vaimo ja lapset

Ovatko kyselyyn vastanneet tyytyväisiä elämäänsä? Kysymyksiä oli kolme. Miten tyytyväinen olet juuri nyt, viisi vuotta sitten ja viiden vuoden kuluttua. Tämä viimeinen on tietenkin juuri sellainen kysymys, jonka vain utelias psykologi voi esittää. Vastaukset annettiin liukuvasti 0-100 -asteikolla, jossa 100 oli tyytyväisyyden maksimi ja 0 minimi. Arvioiden keskiarvot on esitetty oheisessa kuviossa. Keskimäärin tyytyväisyys on vähintäänkin tyydyttävää tasoa (lukuna 74), joka voi joillekin olla yllätys. Kaikissa tekemissäni tutkimuksissa tulos on ollut lähes desimaalilleen sama. Samanlaisia tuloksia on saatu myös kansainvälisissä tutkimuksissa.

Hyvin kiinnostava on tulos, jonka mukaan tyytyväisyyden koetaan nousevan menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Tämä kuvastaa ihmisten suurta optimismia. Voin vakuuttaa, että viisi vuotta sitten arviot olisivat olleet keskimäärin aivan samanlaisia kuin nyt. Eivätkä ne kohoa miksikään viiden vuoden kuluttua. Toivottavasti tämä ei vähennä kenenkään optimismia. Olen tutkinut monia ryhmiä 1-4 vuoden välein, eikä tuloksissa ole ollut eroa.

Tulosten laaja jakautuma on syytä panna merkille. Osa vastaajista on erittäin tyytyväisiä elämäänsä – paremmin ei voi ollakaan -, osa taas kärsii suoranaisesta masennuksesta. Tämä on ihmiselämän raakaa todellisuutta. Kaikilla ei mene yhtä hyvin. Osa on onneksi vain tilapäisesti alamaissa, mutta vastaavasti osalla tilanne muuttuu huonompaan suuntaan. Kukaan ei kokonaan säästy elämän kolauksilta.

Näitä kolauksia ja myös myönteisiä asioita voimme katsoa seuraavaksi. Vastaajat saivat kuvata elämäntapahtumia kuluneen vuoden aikana. Positiivisia asioita mainittiin enemmän kuin negatiivisia (keskimäärin 1,08 ja 0,65). Mikä on näiden vaikutus tyytyväisyyteen? Mitä enemmän myönteisiä asioita ja mitä vähemmän kielteisiä asioita on mainittu, sitä tyytyväisempi vastaaja oli. Jonkinlainen pieneen ryhmään liittyvä oikku lienee se, että niillä yhdellätoista, joilla on kolmesta kielteisestä asiasta maininta, on aika korkea tyytyväisyyden taso. Naisten ryhmässä (1200) yhteys oli selkeä: Mitä enemmän kielteisiä tapahtumia, sitä alemmas tyytyväisyyden taso laski. Ilmeisesti elämäntapahtumat vaikuttavat tyytyväisyyteen. Toki on mahdollista että tyytyväiset ikään kuin ”imuroivat” hyviä asioita ja vastaavasti tyytymättömät ikäviä asioita. Vaikutusten suunta ei siis ole täysin selvä, joskin todennäköisempi niin päin, että tapahtumat vaikuttavat tyytyväisyyteen eikä toisinpäin.

Yhteydet ovat varsin selkeitä, kun katsotaan kuluneen vuoden aikana sattuneita tapahtumia erikseen. Näin on tehty seuraavassa kuviossa. Tietty tapahtuma nostaa ja laskee tyytyväisyyden tasoa johdonmukaisesti. Erityisen iloisia miehet olivat lapsesta. Siinä meni myytti kovista tekniikan miehistä!

Ryhmät:
1 Avioero (8)
2 Psyykkinen ongelma (6)
3 Taloudelliset ongelmat (5)
4 Oma sairaus (13)
5 Työttömyys (19)
6 Läheisen sairaus (5)
7 Läheisen kuolema (11)
8 Avioliitto (11)
9 Taloudellinen menestys
10 Työn saaminen (19)
11 Avoliitto (8)
12 Innostava työ (6)
13 Uusi suhde (8)
14 Eläkkeelle siirtyminen (6)
15 Lapsi (9)

Monet hyvinvoinnin tutkijat ovat sitä mieltä, että persoonallisuudella on suuri vaikutus ihmisen tyytyväisyyteen. Hieno tutkimusasetelma edellyttäisi aikaisemmin tehtyjä persoonallisuuden arvioita, mutta sellaiseen ei tässä ollut mahdollisuutta. Samanaikaisesti kysytyillä persoonallisuuden arvioilla oli vahva yhteys tyytyväisyyteen. Tyytyväisiä olivat hyväntuuliset, optimistiset, itseensä luottavat ihmiset. Optimistisiin ihmisiin eivät elämän ikävät asiat pure samalla tavalla kuin pessimisteihin.

Elämäntapahtumat ja persoonallisuus siis ilmeisesti vaikuttavat hyvinvoinnin kokemiseen. Mitä muita tekijöitä voidaan nostaa esiin? Aviosäädyllä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys tyytyväisyyteen. Yksinäiset ja eronneet voivat muita huonommin. Miehiä ei ole luotu yksin elämään. Poikkeuksena olivat iloiset lesket, joita tosin on vain viisi. He pärjäävät ihan hyvin.

Asuinpaikalla ja iällä ei ole merkitystä. Usko ei saavuta tilastollista merkitsevyyttä, vaikkakin tyytyväisin ryhmä oli se, jolle hengelliset asiat olivat hyvin tärkeitä. Jostakin syystä matalin arvo saatiin ryhmältä, jolle uskon asiat olivat lähes tärkeitä. Muut ryhmät sijoittuvat näiden väliin.

Terveydellä, taloudella ja saavutuksilla oli vahva yhteys tyytyväisyyteen. Jos terveys koettiin huonoksi, talous kehnoksi ja miehellä oli tunne, ettei ollut saanut mitään aikaan, oli arvio tyytyväisyydestä selvästi keskitasoa matalampi. Kuitenkin aikaisemmatkin tutkimukset osoittavat, että juuri kokemus taloudesta tai terveydestä on vahvassa yhteydessä, sillä jos lääkäri tutkii terveyden ja sosiologi talouden, yhteys aika vaatimaton.Tässä lienee niin päin, että tyytyväisyyden taso heijastuu arvioihin terveydestä ja taloudellisesta tilanteesta.

Miten miehen tilanne suhteutuu naisen vastaavaan? Tein aivan samanlaisen kyselyn Anna-lehden lukijoille. Lisäksi minulla on runsaasti muita ryhmiä, joihin tuloksia voidaan verrata. Miesten tyytyväisyys ei keskimäärin eronnut naisten tyytyväisyydestä. Yhteydet olivat muutoinkin aivan samanlaisia kuin naisilla. Eroja saa hakemalla hakea. Yksi ero oli se, että miehet – ainakin nyt tutkittuun ryhmään kuuluvat – saivat enemmän iloa onnistuneesta suorituksesta kuin naiset.

Elävätkö sekä miehet että naiset jonkinlaisen harhan vallassa? Eiväthän ihmiset oikeasti voi olla tyytyväisiä tai onnellisia. Elämähän on täynnä ahdistusta, tuskaa ja vaivaa. Tällaisen kuvan saa sekä mediasta että ihmisten ongelmia kuvaavista tutkimuksista. Kaikesta huolimatta ihminen selviää ongelmiensa kanssa ihmeen hyvin. Edellä voitiin erottaa useita sellaisia ryhmiä, joilla oli merkittäviä ongelmia, joskus useitakin. Siitä huolimatta heidän arvionsa oli yli asteikon keskikohdan.

Varmaankin ihmiset ovat joskus ylioptimistisia, jota tulkintaa tukee juuri se tulos, että ennen oli huonosti ja tulevaisuudessa vielä nykyistäkin paremmin. Tämä on kuitenkin juuri se ominaisuus, jonka varassa ihminen selviää. Pidetään tästä ”harhasta” kiinni ja uskotaan, että tulevaisuus tuo jotakin parempaa kuin nykyisyys. Juuri tämän uskon varassa ihminen on selvinnyt ja varmaankin selviää tästä eteenpäinkin.

Kun Tekniikan Maailman lukijat kuvaavat itsensä vastuullisiksi ja avuliaiksi, on syytä toivoa, että lukijat ja suomalainen mies ylimalkaan säilyttäisi herkän omantunnon ja tuntisi toimeksi panevaa empatiaa niitä kohtaan, joilla ei mene yhtä hyvin kuin muilla. Työttömyys on hyvä esimerkki. Kun työtön saa työtä, tyytyväisyyspistemäärät nousevat lähes 20 pistettä. Otetaan vastuuta niistä, joilla juuri nyt ei mene hyvin. Voihan olla että viiden vuoden kuluttua mekin kuulumme tällaiseen ryhmään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Markku Ojanen | Psykologian emeritusprofessori, "onnellisuusprofessori", luennoitsija ja kirjailija Markku Ojanen toivottaa teidät tervetulleeksi kotisivuilleen!