Asiasana: Rehellisyys

Miksi / Uutiset Martti Jätä kommentti

12. Miksi ihmiset ovat rehellisiä?

Kirjoitussarjassa kuvataan psykologisia ja sosiologisia ilmiöitä miksi-alkuisilla otsakkeilla. Tavoitteena on laatia joka viikko yksi tällainen kirjoitus. Koska miksi on vaativa sana, muistutan, että tiede ei tarjoa lopullisia vastauksia. Kirjoitukseni perustuvat tämän hetken tietämykseen. Liitän mukaan myös omia tulkintojani esillä olevista aiheista. Sarjan tekstit voi lukea nettisivun Miksi-luokan alta.

Monen välitön reaktio voi olla, että eivät ole. Ainakin niitä on paljon, jotka eivät ole rehellisiä. Joka vuosi varastetaan esimerkiksi paljon polkupyöriä. Kuitenkin ihmisillä on paljon mahdollisuuksia, joita he eivät välittömästi käytä hyväkseen. Pamela Murphyn tutkijaryhmä uskalsi otsikoida raporttinsa näin myönteisesti.

Ryhmän tutkimuksessa osallistujien oli mahdollista liioitella omia suorituksiaan ilman, että siitä joutui kiinni.  Tutkijoita kiinnosti se, missä määrin ulkoiset ja sisäiset motivaatiotekijät vaikuttivat rehellisyyteen (epärehellisyys saatiin selville). Ulkoista motivaatiota mitattiin tällaisilla kysymyksillä:

  1. Vastaan rehellisesti saadakseni hyväksyntää
  2. Vastaan rehellisesti, jos se miellyttää muita

Sisäistä motivaatiota mittasivat seuraavat kysymykset

  1. Rehellisyys on minulle oikea tapa toimia
  2. Tuntisin syyllisyyttä, jos valehtelisin

Kyse oli toisin sanoen siitä, halusiko henkilö aidosti olla rehellinen vai halusiko hän antaa kuva, että on rehellinen. Tulosten mukaan vain sisäinen motivaatio selitti vastausten rehellisyyttä. Ne, jotka periaatteessa arvostivat rehellisyyttä, olivat muita rehellisempiä. Ulkoisella motivaatiolla ei ollut vaikutusta.

Tutkimus tuotti muitakin kiinnostavia tuloksia. Sisäinen motivaatio oli positiivisessa yhteydessä rehellisyys-nöyryyteen, jota pidetään nykyisin yhtenä keskeisenä persoonallisuuden piirteenä. Sen sijaan mustaan triadiin (narsismi, machiavellismi ja psykopatia) yhteydet olivat selvästi negatiivisia.  Ulkoiseen motivaatioon korrelaatioiden suunnat olivat päinvastaisia, joskaan eivät yhtä vahvoja.

Tulos puhuu vahvaa kieltä sisäisen motivaation puolesta. Ulkoisesti motivoitunut rehellisyys on haurasta ja odottaa tilaisuutta käyttää epärehellisiä keinoja, jos niistä vain on jotakin hyötyä.  Rehelliset puolestaan reagoivat kielteisesti ulkoisiin kontrollikeinoihin, kuten liialliseen valvontaan. Sellaiset keinot ovat heistä piinallisia koska ne eivät kunnioita ihmisen omaa tahtoa pyrkiä rehellisyyteen.

Motivaation luonne on monissa yhteisöissä, kuten koulussa ja työpaikoilla, melkoinen ongelma. Valvontaa tarvitaan, jotta ulkoisen motivaation varassa toimivat noudattaisivat sääntöjä. Niiden pitää kuitenkin olla selkeitä ja johdonmukaisia, jotta niistä olisi heille tukea. Sisäisesti motivoituneet eivät tarvitse tarkkaa valvontaa. Jos sitä kuitenkin on paljon, he voivat kadottaa halunsa toimia organisaation tavoitteiden mukaisesti.

Murphy, P.R., Wynes, M., Hahn, T-A., &   Devine, P.G. (2020). Why are people honest? Internal and external motivations to report honestly. Contemporary Accounting Research, 37, 945–981.

Kirjat Martti Jätä kommentti

Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme (2017)

Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme. 2017. Minerva Kustannus Oy. n 250 s. ISBN 9789523125292.
Miksi valehtelemme? Vaikka rehellisyyttä pidetään keskeisenä hyveenä, kaikki valehtelevat joskus. Riippuu tilanteesta ja valehtelijan motiiveista, pidämmekö valehtelemista hyväksyttävänä. Poliittinen lähihistoria Putinista Trumpiin on osoittanut, että toisinaan ihmiset haluavat mieluummin kuulla miellyttävän valheen kuin epämiellyttävän totuuden. Mikä saa meidät sitten valehtelemaan ja toimimaan vastoin moraaliamme? Laajoihin tutkimuksiin perustuva teos pureutuu syvälle valheen anatomiaan, sen syihin ja seurauksiin. Ojanen käsittelee kirjassaan suuria ja pieniä valheita, isojen organisaatioiden petoksia mutta myös vilpillisyyttä ja pettämistä henkilökohtaisissa ihmissuhteissa. Millainen olisikaan maailma, jossa kehenkään ei voisi luottaa? ”Tuskinpa kukaan itselleen rehellinen uskaltaa sanoa, että minä puhun aina totta. Valehtelu kuuluu ihmiselämään. Silti odotamme sekä läheisiltä että vierailta ihmisiltä rehellisyyttä ja luotettavuutta. Tajuamme, että yhteiselämästä ei tule mitään, jos emme lainkaan voi luottaa toisiimme.” – Markku Ojanen Markku Ojanen on Lempäälässä asuva psykologian emeritusprofessori. Hänet tunnetaan erityisesti hyvinvointia ja onnellisuutta käsittelevistä teoksistaan. Aiemmin Ojaselta ilmestynyt mm. Murra onnellisuuden esteet, Tunne vai järki – Polkuja viisaisiin valintoihin sekä Kaikki on hyvin juuri nyt – 100 paradoksia onnesta. Ojanen on myös kysytty luennoitsija.
Saatavana myös sähkökirjana.
Uutiset Martti Jätä kommentti

“Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme” ilmestyy viikolla 39.

Minerva Kustannus Oy julkaisee Markun seuraavan teoksen, Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme, viikolla 39.

Kustantaja kuvailee teosta seuraavasti:

Laajoihin tutkimuksiin perustuva teos pureutuu syvälle valheen anatomiaan, sen syihin ja seurauksiin.
Ojanen käsittelee kirjassaan niin suuria kuin pieniäkin valheita ja pohtii oivaltavasti mitä tapahtuisi, jos aina puhuttaisiin totta. Entä millainen olisi maailma, jos kehenkään ei voisi luottaa?
Vaikka rehellisyyttä pidetään keskeisenä hyveenä, kaikki valehtelevat joskus. Riippuu tilanteesta ja valehtelijan motiiveista, pidämmekö valhetta hyväksyttävänä. Poliittinen lähihistoria Putinista Trumpiin on osoittanut, että toisinaan ihmiset haluavat mieluummin kuulla miellyttävän valheen kuin epämiellyttävän totuuden.
Mikä saa meidät valehtelemaan ja toimimaan vastoin moraaliamme? Onko rakkaussuhteissa valehteleminen sallitumpaa kuin muuten? Liittyykö valehteleminen persoonallisuuden piirteisiin? Voiko valehtelija oppia puhumaan totta?

Lisätietoja tulevasta teoksesta löytyy Minerva Kustannuksen sivuilta.

Tähän asti Minerva Kustannus on julkaissut neljä Markun teosta: