Yhdeksänkertaisesti onnea: Miksi Suomi on taas onnellisin maa?

Analyysia World Happiness Report 2026:sta.

Suomi on säilyttänyt asemansa maailman onnellisimpana maana myös tänä vuonna, vaikka työttömyys ja köyhyys sekä nuorten ongelmat ovat lisääntyneet. Taloudellista kasvua ei ole ollut 20 vuoteen. Näiden ongelmien uskoisi alentavan suomalaisten onnellisuutta.

Tuoreessa Vaasassa tehdyssä tutkimuksessa työttömyys ja taloudelliset vaikeudet vaikuttivat kielteisesti onnellisuuteen ja hyvinvointiin. Onnellisuus ei silti Vaasankaan tutkimuksessa ole alentunut, vaan pysynyt samalla tasolla sen jälkeen, kun koronan aiheuttamasta hyvinvoinnin heikkenemisestä selvittiin.

Hiljattain julkaistussa Nuorisobarometrissä nuoret kertoivat heihin kohdistuvista paineista ja epävarmuutta aiheuttavista tekijöistä. Paineita aiheuttivat erityisesti työn saaminen, hyvältä näyttäminen ja koulutuksen saaminen. Tulisi olla ulospäinsuuntautunut ja omata riittäviä voimavaroja. Suuri enemmistö nuorista koki maailmantilanteen huolestuttavana.

Monien ikävien tulosten joukkoon mahtui kuitenkin kaksi myönteistä tulosta. Toinen oli tyytyväisyys elämään, joka asteikolla neljästä kymmeneen sai kahdeksaa lähentelevän keskiarvon. Vaikka tulos oli hyvä, se oli mittaushistorian matalin, mikä kertoo siitä, että nuoria ahdistavat asiat ovat lisääntyneet. Erityisen hyvää aikaa oli 2000-luvun taite, sillä nelosia, viitosia ja kuutosia ei silloin antanut juuri kukaan. Tuohon nuorten kulta-aikaan tuskin on paluuta.

Toinen myönteinen saatiin oman elämän optimismia ja pessimismiä koskevassa kysymyksessä. Optimisteja oli ongelmista huolimatta 62 prosenttia. Optimismi oli vähentynyt edellisiin vuosiin verraten, mutta oli kuitenkin edelleen yleistä.

Odotin, että nämä edellä kuvatut vakavat ongelmat olisivat alentaneet Suomen onnellisuutta. Niin ei kuitenkaan käynyt. Mistä onnellisuuden tason säilyminen voisi johtua?

Lue lisää

Kasvua vai onnellisuutta

Ekonomisti Sir Richard Layardin mukaan onnellisuus on suurin hyvä ja itsestään selvästi tärkein asia yhteiskunnassa. Toinen ekonomisti Richard Easterlin nyökyttelisi, jos vielä eläisi. Suomi on tämän suurimman hyvän saavuttanut kahdeksan kertaa. Eikö se riitä?

Moni muu ekonomisti ajattelee, että suurin hyvä on taloudellinen kasvu. Onnellisuuden kannalta sillä ei ole paljon merkitystä, sillä moni meitä rikkaampi ja taloudellisesti menestyvämpi maa jäi jälleen Suomen jälkeen. Onnellisuuden merkitystä korostavat ekonomistit aiheellisesti pelkäävät, että kasvu lisää taloudellista eriarvoisuutta. Se taas vaikuttaa kielteisesti onnellisuuteen.  Kasvu on tietenkin hyvä asia, jos sen hedelmät jaetaan kaikille, eikä vain rikkaille.

Jos nyt päädytään alentamaan laajasti verotusta, kuten Wahlroosin koulukuntaan kuuluvat ekonomistit esittävät, kasvua voi tulla, vaikka aivan varmaa se ei ole. Nouseeko siitä Suomen onnellisuus edelleen, tuo suurin hyvä? Tuskinpa vain, sillä olemme niin korkealla tasolla, että siitä voi tulla vain alaspäin.

Kasvu ei tietenkään lähde heti käyntiin verojen alentamisen jälkeen, joten verotuloja voi olla hyvän aikaa vähemmän käytettävissä yhteisen hyvinvoinnin edistämiseen. Koska juuri nyt on paljon ihmisiä, joilla on taloudellisia vaikeuksia, miten heidän käy? Jaksavatko he odottaa, kun näkevät, että verojen alentamisesta varakkaat hyötyvät heti? Ei voida vaatia että vaikeuksissa olevat ihmiset odottavat vuoden tai kaksikin talouden yleistä kohenemista. Mahtaako moni silloinkaan saada kasvusta hyötyä?

Viime vuoden syksyllä Vaasassa tekemässämme tutkimuksessa juuri taloudelliset ongelmat alensivat merkittävästi onnellisuutta. Oli kasvua tai ei, vaikeuksiin joutuneista ihmisistä on pidettävä huolta.

Moni varmaan jo kysyy, miksi ihmeessä olemme onnellisin kansa, vaikka traditionaalisten ekonomistien suurinta hyvää eli kasvua ei ole ollut moniin vuosiin. Se taas johtuu siitä, että meillä on tuon tuoreen World Happiness -raportin mukaan paljon sellaisia vahvuuksia, joita muilla valtioilla ei ole. Suomi on turvallinen maa, jossa ihmiset luottavat toisiinsa. Myös hyvinvointivaltion ydin on onnistuttu säilyttämään heikosta kasvusta huolimatta. Pidetään siitä edelleen tiukasti kiinni.

Markku Ojanen, Lempäälä

“Harvinaisen huonoa onnea?” – Yle Uutiset

Vaasa kertoi pyrkivänsä maailman onnellisimmaksi kaupungiksi vain päivää ennen kuin korona räjähti – onnellisuustutkija Ojanen: “Harmittaa”

Ylen Elina Kaakkinen haastatteli Vaasan kaupungin “onnellisuusvalmentajaksi” kutsumaa Markkua ja Vaasan kaupungin viestintäpäällikkö Leena Forsénia.

Artikkelissa käydään laajasti Vaasan onnellisuusprojektia, jossa kaupunki on ottanut viralliseksi strategiakseen olla “maailman onnellisin kaupunki”. Sen voi lukea Yle Uutisten sivuilta.