Markkua haastateltiin Ilta-Sanomien juttuun Luova ihminen voi olla riski parisuhteessa – Varo tätä piirrettä.
Luovuus nähdään ihmissuhteissa yleensä tavoittelemisen arvoisena ominaisuutena. Se liitetään tiiviisti esimerkiksi kasvuun ja kehitykseen. Sillä on kuitenkin kääntöpuolensa.
Tekstin voi lukea Ilta-Sanomien sivuilta.
Positiivisen psykologian uuden, laajennetun 2. painoksen tiimoilta voi lukea myös nämä artikkelit:
Ensimmäisen kirjan julkaisemisesta tulee kohta seitsemän vuotta. Onko tämä lyhyt vai pitkä aika positiivisen psykologian historiassa? Se on sekä lyhyt että pitkä, sillä toisaalta tuon ajan kuluessa on julkaistu vain vähän todella merkittäviä tutkimuksia, mutta toisaalta pitkä siinä mielessä, että tutkimusta on tehty erittäin paljon. Reuben Rusk ja Lea Waters (2013) ovat perusteellisesti arvioineet positiivisen psykologian laajuutta ja vaikutuksia. Vuonna 1992 positiivisen psykologian osuus tutkimuksista oli 1 %, 2000 1,7%, 2007 3 % ja vuoteen 2011 päättyvää käyrää projisoiden se tulee olemaan vuonna 2014 noin 7 – 8 %. Positiivisen psykologian kasvu on ollut voimakasta myös suhteellisesti arvioiden. Tutkimuksen painopisteiden muutoksesta kertoo sekin, että vuonna 1992 sana ”happiness” esiintyi tutkimuksissa vain muutamia kertoja, mutta vuonna 2010 yli 400 kertaa.
Ensimmäisen painoksen jälkeen on ilmestynyt monia merkittäviä teoksia positiivisen psykologian piiriin kuuluvista aiheista. Näistä mainittakoon The Encyclopedia of Positive Psychology (2013), The Oxford Handbook of Positive Psychology (2011), Positive Psychology: The Scientific and Practical Explorations of Human Strengths (2011), Applied Positive Psychology. Improving Everyday Life, Health, Schools, Work, and Society (2011) ja Designing Positive Psychology. Taking Stock and Moving Forward (2011). Nämä kirjat ovat monipuolisia ja laaja-alaisia, mikä sekin kertoo tutkimuksen jatkuvasta laajenemisesta.
Uuden painoksen laatiminen osoittautui vaikeaksi tehtäväksi. Aika ajoin tuntui siltä, että olisi ollut helpompi aloittaa alusta. Olen tehnyt satoja sivuja muistiinpanoja lukemieni katsausten ja tutkimusten pohjalta, mutta mitkä näistä uusista tutkimuksista ovat niin merkittäviä, että ne on syytä ottaa mukaan? Koska onnellisuus on jo useiden vuosien ajan ollut ominta tutkimusaluettani, olen hiukan lisännyt siihen liittyvää materiaalia. Mukana on hiukan lisää positiivisen psykologian kritiikkiä, sillä tätä laajaa kritiikkiä on mahdotonta sivuuttaa. Kolmanneksi yhä vahvistuva hyveiden näkökulma on vaatinut joitakin lisäyksiä. Positiivinen psykologia ei vieroksu uskontoa ja spiritualiteettia, mikä minulla on mieluinen asia.
Ensimmäisen painoksen rakenteen olen säilyttänyt lähes sellaisenaan. Arvelen, että olen täysin uutta materiaalia lisännyt noin 10 – 15 %.
Kiitän kustantajaa mahdollisuudesta tehdä Positiivisesta psykologiasta uudistettu ajan tasalla oleva painos. Puolisioani Markettaa ja poikiani Marttia ja Ristoa kiitän tähänastisista yhteisistä vuosista. Elämässäni ovat toteutuneet sekä autonomian että läheisyyden tarpeet. Yhdessä ne ovat antaneet mielekkyyttä elämääni.
Lempäälässä 15.1.2014
Markku Ojanen
Martin Seligman, positiivisen psykologian isähahmo, kuvasi tätä uutta psykologian suuntaa vuonna 1998 seuraavasti. Aluksi hän toteaa, että psykologiassa on otettu merkittäviä askeleita ihmisten ongelmien auttamisessa, mitä ei ole syytä vähätellä. Kuitenkin samalla kovin vähälle huomiolle jäi ihmisten elämän myönteisten puolien ja onnistumisen tutkimus. Hän jatkaa:
Meistä tuli uhriutumisen tutkijoita. Ihmiset nähtiin passiivisina kohteina. Ärsykkeet tulivat ja tuottivat reaktioita … tai sitten lapsuuden konfliktit saivat ihmiset pois raiteiltaan. Kun ihmistä tarkasteltiin passiivisena olentona, psykologit hoitivat mielisairauksia sellaisen teorian pohjalta, missä kyse oli vaurioituneiden tottumusten, viettien, lapsuuden tai aivojen korjaamisesta.
Olemme oppineet, että patologisointi ei auta meitä vakavien häiriöiden ehkäisyssä. Edistysaskeleet ovat suurelta osin perustuneet sellaiseen tieteeseen, joka systemaattisesti edistää ihmisten taitavuutta. Olemme keksineet, että on koko joukko vahvuuksia, jotka todennäköisesti ehkäisevät mielisairauksien esiintymistä: rohkeus, optimismi, vuorovaikutustaidot, työn etiikka, toivo, rehellisyys ja sitkeys. Ennalta ehkäisyn yhtenä tavoitteena on luoda ihmisten vahvuuksia kuvaava tiede, jonka tehtävänä on edistää näitä hyveitä nuorissa ihmisissä.
Viidenkymmenen vuoden ajan lääketieteelliseen malliin perustuva tutkimus on kohdistunut persoonallisiin heikkouksiin tai vaurioituneisiin aivoihin. Se on varustanut mielenterveysalan työntekijät huonosti ennalta ehkäisevään työhön. Tarvitsemme suuren määrän vahvuuksiin ja hyveisiin kohdistuvaa tutkimusta. Tarvitsemme ammattilaisia, jotka tajuavat, että suuri osa parhaasta työstä, jotka he tekevät, on vahvuuksien edistämistä eikä niinkään potilaiden heikkouksien korjaamista.
Positiivisen psykologian piirissä tutkimusta tekevät haluavat noudattaa aivan yhtä tiukkoja tieteellisiä standardeja kuin kaikki muutkin tutkijat. Kun psykologiassa on yleensä haluttu tehdä jyrkkä ero arkiajatteluun ja uskontoon, niihin suhtaudutaan positiivisessa psykologiassa arvostavasti. Ihminen ei ole yhtäkkiä vasta sadan vuoden aikana keksinyt viisaita ajatuksia ihmisen olemuksesta ja käyttäytymisestä.
Psykologian oppikirjoissa on tapana osoittaa arkiajattelun puutteellisuus ja ristiriitaisuus esimerkiksi sananlaskujen avulla. Monista asioista on kieltämättä tarjolla vastakkaisia näkemyksiä kuten esimerkiksi eron vaikutuksesta rakkauteen. Toisen sananlaskun mukaan se vahvistaa rakkautta, toisen mukaan heikentää. Molemmat ovat totta, sillä vaikutus riippuu olosuhteista ja ihmisistä. Psykologian tutkijoilla ei ole varaa kauhistella näkemysten ristiriitaisuutta, sillä jos jostakin asiasta ollaan eri mieltä, niin juuri tilanteiden ja persoonallisuuden merkityksestä.
Myös tutkijoiden parjaama ”positiivinen ajattelu” sisältää samoja ajatuksia, joita myös tieteen nimissä esitetään. Positiivisella ajattelulla tarkoitetaan yleensä sellaista elämäntaidon opetusta, joka perustuu omien ajatusten kääntämistä positiiviseksi. Perusidea on se, että sekä myönteinen että kielteinen ajattelu toteuttavat itsensä. On varottava kaikkea kielteistä, koska se vie mukanaan.
Positiivisen ajattelun kritiikki ei siis niinkään perustu itse ideaan kuin siihen, että nämä ohjeet ja opetukset eivät perustu tieteelliseen tutkimukseen. Arvostelua aiheuttaa myös se, että lupaukset ihmisen muuttumisesta ovat liiallisia. Ajatukset, tulkinnat ja asenteet ovat muuttuvat hitaasti, koska ne heijastavat ihmisen personallisuutta ja pitkää oppimishistoriaa. Usein on helpompi lähteä liikkeelle teoista ja jättää puhe ajatuksista ja asenteista taka-alalle.
Christopher Petersonin mukaan positiivinen psykologia tutkii tieteellisesti, mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Hänen mukaansa seuraavat löydökset ovat olleet tärkeitä.
Eudaimonia on Aristoteleelta peräisin oleva käsite, jolla hän tarkoittaa ihmisen kukoistamista hyveitä noudattamalla. Hyveiden noudattaminen on tavallisen ihmisen paras tie onnellisuuteen. Onnellisimmillaan ihminen on kuitenkin harjoittaessaan filosofiaa!