Aikamedian julkaisema, Markun 37. teos Hyvän elämän rakennuspuut: Pohdintaa hyvästä elämästä ja onnellisuudesta on juuri ilmestynyt. Kirjassa käsitellään hyvää elämää monien tekijöiden näkökulmasta (mm. asenteet, ihmissuhteet, kulttuuri, olosuhteet, onnellisuus ja persoonallisuus).
Teos on saatavilla mm. Aikashop, Adlibris, Booky ja Suomalainen.
Hyvän elämän rakennuspuut: Pohdintaa hyvästä elämästä ja onnellisuudesta. 2020. Keuruu: Aikamedia, 335s.
ISBN 978-952-252-488-1
Kautta historian ihmiset ovat etsineet onnea eri keinoin. Erilaisia elämäntapaoppaita löytyy joka lähtöön, mutta löytyykö onni lopultakaan sitä etsimällä?
Markku Ojanen on Tampereen yliopiston emeritusprofessori, joka on tutkinut onnellisuutta jo viidenkymmenen vuoden ajan. Hän on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja, pitänyt satoja luentoja eri puolilla Suomea ja tehnyt myös paljon omaa tutkimusta. Tässä kirjassa hän pyrkii auttamaan lukijaa hyvän elämän ja hyvinvoinnin ohjeiden tulvan arvioinnissa ja tarkastelee onnellisuutta tuoreesta näkökulmasta: kristinuskon taustaa vasten.
Kirjassa käydään kriittisesti läpi onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten olosuhteet, elämäntapahtumat, kulttuuri, ihmissuhteet, persoonallisuus ja omat asenteet. Ojanen tutkii Raamatun opetuksia onnellisuudesta ja hyvästä elämästä ja osoittaa, että kristinuskon korostamat usko, toivo ja rakkaus ovat tänäkin päivänä hyvän elämän kulmakiviä. Hän antaa myös työkaluja omien puutteiden ja vahvuuksien tunnistamiseen ja haastaa lukijan henkilökohtaiseen muutosprosessiin: onnen avaimet löytyvät lopulta lähempää kuin arvaammekaan.
Teos on saatavilla mm. Aikashop, Adlibris, Booky ja Suomalainen.
IS keräsi aiemmin tehtyjen artikkelien sekä onnellisuustutkijan haastattelun pohjalta 20 vinkkiä, joilla omasta elämästään voi tehdä ensi vuonna entistä paremman.
Kun onnellisuustutkija, psykologian emeritusprofessori Markku Ojaselta kysyy, mitkä asiat lisäävät onnellisuutta ja hyvinvointia, hän mainitsee tärkeimmiksi kaksi asiaa: Terveelliset elämäntavat sekä hyvät ihmissuhteet.
Kaikkiin 20 vinkkiin voi tutustua IS:n sivuilla.
Onnellisuustutkija, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen ymmärtää tilanteen. – Meistä on tullut itsenäisiä ja omaehtoisia. Helposti ajatellaan, että voi tehdä omat valintansa eikä tarvitse erityisesti välittää muista ihmisistä ja heidän tunteistaan. Tietoinen ihmissuhteiden karsiminen kuulostaa Ojasesta nykyaikaan liittyvältä itsekeskeisyydeltä, jota länsimainen kulttuuri toisaalta myös tukee.MeNaisten artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan tässä osoitteessa.
Minä ja muut – itsetuntemuksen kirja. 2011. Helsinki: Kirjapaja. 231s.
ISBN 978-952-247-145-1
Opi itsestäsi ja voi hyvin
Ihminen voi hyvin, kun hänellä on realistinen ja myönteinen kuva itsestään. Silloin on helppo olla muiden kanssa, ja myös muiden on helppo olla itsensä tuntevan ihmisen seurassa. Riittävä itsetuntemus onkin hyvien ihmissuhteiden perusta.
Itsetuntemustaan voi parantaa. Se vaatii avoimuutta ja rohkeutta, mutta siitä saa varmuutta toimia luontevasti. Teoksessa kerrotaan ajantasaista ja tutkittua tietoa itse- ja ihmistuntemuksesta. Minä ja muut on kirja kaikille, jotka ovat kiinnostuneet itsensä kehittämisestä ja ihmissuhteidensa parantamisesta. Se sopii myös niille, jotka tekevät työtä ihmisten parissa.
Markku Ojanen on psykologian emeritusprofessori, joka tunnetaan myös onnellisuusprofessorina. Hän on kirjoittanut useita suosittuja teoksia, muun muassa Hyvinvoinnin käsikirjan (2009).
Itsetuntemusta etsimässä. Psykologian sovelluksia arkielämässä. 1993, Tampere: Kirjatoimi, 288 s.
ISBN 952-90-4471-2
Loppuunmyyty.
Ihminen on jo tuhansia vuosia pohtinut omaa tilaansa. Mikä saa ihmisen liikkeelle? Onko se valta, maine raha vai seksi? Miksi maailmassa on niin paljon pahuutta? Kumpi on tärkeämpi, perimä vai ympäristö? Voiko ihminen muuttua? Mistä ahdistunut tai masentunut ihminen voi saada apua itselleen? Kysymyksiä on paljon. Osaan voidaan saada tyydyttävä vastaus, osa jää avoimeksi.
Itsetuntemusta etsimässä käsittelee näitä ja monia muita psykologian kysymyksiä. Kirjan kohderyhmä on valistunut maallikko. Kirja ei edellytä aikaisempaa perehtymistä psykologiaan. Se on tarkoitettu sekä omaehtoisen että opistoissa ja koulussa tapahtuvan aikuisopiskelun materiaaliksi.
Kirjan sisältö painottuu ihmissuhteisiin ja mielenterveyteen, mutta sisältää myös ihmisen ominaisuuksia, taitoja ja kykyjä käsitteleviä lukuja. Ihmisten välistä vuorovaikutusta ja siihen liittyviä ongelmia on vaikea ymmärtää, ellei havaitsemisen, motivaation ja oppimisen perusasioita ole kuvattu. Kirjan viimeisessä luvussa käsitellään psykologian rajoja tieteenä sekä psykologian ja teologian suhdetta.
Markku Ojanen on Tampereen yliopiston psykologian apulaisprofessori. Hän on julkaissut useita artikkeleita ja kirjoja mielenterveyteen, psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä aiheista. Kirjoista mainittakoon Skitsofrenia: Laitoskierteestä vapauteen (yhdessä Esa Sariolan kanssa), Sopimusvuoren terapeuttiset yhteisöt (yhdessä Erik Anttisen kanssa) sekä Auta auttamaan – Käsikirja työnohjauksesta (yhdessä Pekka Niskasen ja Pentti Sorrin kanssa).
Auta auttamaan – Käsikirja työnohjauksesta. Niskanen, P. & Sorri, P. & Ojanen, M. 1988. Helsinki: WSOY, 220s.
ISBN 951-0-14935-7
Työnohjaus – työtä koskevan tiedon jakamistako? Työhön perehdyttäminen – työnohjaustako? Työnohjaus puhuttaa, sen tarve tunnustetaan, vaikkei käsite kaikille olekaan selvä.
Työnohjausta tarvitaan nimenomaan ihmissudeammateissa, joissa ammattitaitoa on mahdoton saavuttaa pelkän teoreettisen tiedon varassa. Työnohjauksen tavoitteena on työn laadun parantaminen. Sen avulla työntekijä oppii tuntemaan itsensä, luomaan luottamuksellisen ja lämpimän suhteen autettavaansa, arvostamaan häntä ihmisenä ja ymmärtämään hänen ongelmiaan.
Kirjassa selvitetään seikkaperäisesti työnohjauksen taustaa ja kehittymistä Suomessa sekä työnohjausta käytännössä. Psykiatrisesta hoitotyöstä tuodut esimerkit havainnollistavat tekstiä. Tekijät käsittelevät laajasti erilaisia työnohjauksen muotoja: työntekijäkeskeistä, potilaskeskeistä, yksilön, ryhmän ja koko hoitoyksikön työnohjausta.
Kirjaan on koottu uusin tieto työnohjauksesta. Se on vankka käsikirja terveyden- ja sosiaalihuollossa. Henkilöstön kehittämisestä vastaaville se antaa käytännön vinkkejä ja omasta ammattitaidostaan huolehtiville eväitä tietojen syventämiseen, taitojen tarkistamiseen.