Uusi, juuri ilmestynyt kirjani Positiivisen psykologian käsikirja (2023, Basam Books) kuvaa laajasti positiivisen psykologian historiaa, tavoitteita, menetelmiä ja tutkimustuloksia. Yhtenä lukuna on myös kuvaus positiiviseen psykologiaan kohdistuneesta kritiikistä. Rohkenin liittää kirjan nimeen sanan “käsikirja”, sillä tuloksena oli 529 sivua käsittävä teos.
Martin Seligman, positiivisen psykologian isähahmo, kuvasi tätä uutta psykologian suuntaa innostavasti (2004). Aluksi hän toteaa, että psykologiassa on otettu merkittäviä askeleita ongelmien auttamisessa, mitä ei ole syytä vähätellä. Kuitenkin samalla kovin vähälle huomiolle jäi ihmisten elämän myönteisten puolien ja onnistumisen tutkimus. Hän jatkaa:
Meistä tuli uhriutumisen tutkijoita. Ihmiset nähtiin passiivisina kohteina. Ärsykkeet tulivat ja tuottivat reaktioita … tai sitten lapsuuden konfliktit saivat ihmiset pois raiteiltaan. Kun ihmistä tarkasteltiin passiivisena olentona, psykologit hoitivat mielisairauksia sellaisen teorian pohjalta, jossa kyse oli vaurioituneiden tottumusten, viettien, lapsuuden tai aivojen korjaamisesta.
Olemme oppineet, että patologisointi ei auta meitä vakavien häiriöiden ehkäisyssä. Edistysaskeleet ovat suurelta osin perustuneet sellaiseen tieteeseen, joka systemaattisesti edistää ihmisten taitavuutta. Olemme keksineet, että on koko joukko vahvuuksia, jotka todennäköisesti ehkäisevät mielisairauksien esiintymistä: rohkeus, optimismi, vuorovaikutustaidot, työn etiikka, toivo, rehellisyys ja sitkeys. Ennalta ehkäisyn yhtenä tavoitteena on luoda ihmisten vahvuuksia kuvaava tiede, jonka tehtävänä on edistää näitä hyveitä nuorissa ihmisissä.
Viidenkymmenen vuoden ajan lääketieteelliseen malliin perustuva tutkimus on kohdistunut persoonallisiin heikkouksiin tai vaurioituneisiin aivoihin. Se on varustanut mielenterveysalan työntekijät huonosti ennalta ehkäisevään työhön. Tarvitsemme suuren määrän vahvuuksiin ja hyveisiin kohdistuvaa tutkimusta. Tarvitsemme ammattilaisia, jotka tajuavat, että suuri osa parhaasta työstä, jotka he tekevät, on vahvuuksien edistämistä eikä niinkään potilaiden heikkouksien korjaamista.
Kyseessä oli raikas ohjelmajulistus, jossa näin jälkikäteen arvioiden oli mukana myös liioittelua, mutta paljon osuvaa kuvausta psykologian ja muidenkin ihmistä kuvaavien tieteiden tilasta.