Toivotamme kaikille lukijoille ja kävijöille oikein rauhallista ja onnellista uutta vuotta 2024. Markku on tänä vuonna kunnostautunut erityisesti mielipidekirjoitusten kirjoittajana, ja niitä on voinut lukea monesta lehdestä. Esimerkkinä näistä vaikkapa HS:n “Miksi hallitus ei uskalla kiristää hyvin toimeentulevien verotusta?“.
Seuraavassa myös muutama pidempi, vain kotisivuilta löytyvä juttu:
Nähdään ensi vuonna!
Turisteja kuljettanut Titan-sukellusalus on ollut kadoksissa sunnuntaista lähtien. Happi on loppumassa ja aika on käymässä vähiin meren syvyyksiin loukkuun jääneillä ihmisillä.
Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen miettii, että kauheimpia asioita ihmiselle on se, kun alkaa ymmärtää, ettei mikään ilmeisesti juuri auta enää.
Markun mietteet Titan-sukellusaluksella käydyistä tunteista ja tuntemuksista voi lukea Ilta-Sanomien sivuilta.
Lukijasta riipppuen ensimmäisellä tai toisella kotimaisella kirjoitetut Kotimaan ja Vasabladetin artikkelit lisätty arkistoon. Kannattaa käydä katsomassa arkistosta myös vanhempiakin juttuja! Luettavaa löytyy 1980-luvulta saakka.
Markku Ojanen hade själv ingen lycklig barndom. Men efter 50 års forskande har han lärt sig vad som ger lycka, och det ska han dela med sig av till Vasa stad.
Armolliset saarnat taivaasta ovat mukavaa kuunneltavaa. Mutta täyttyisivätkö kirkot, jos siellä saarnattaisiin helvetistä?
Helsingin Sanomien haastattelu 21.8. on osa “Minä väitän” -sarjaa, “jossa yksi asiantuntija kertoo näkemyksensä jostakin omaan alaansa liittyvästä kiinnostavasta aiheesta.”
”Ahneus näkyy joissakin ihmisissä harvinaisen selvästi. Hyvä esimerkki ahneudesta oli Chryslerin entisen pääjohtaja Lee Iacocca. Hän leikkasi 1990-luvulla työntekijöidensä palkkoja ja kuittasi samaan aikaan itselleen 20 miljoonan dollarin bonukset. Iacocca totesi vain kylmän tyynesti, että tämä on amerikkalainen tapa.
Kun ihmisestä tulee ahne, hänestä tulee usein myös itsekäs. Ahneus ei liity vain rahaan, vaan myös valtaan, tavaraan ja seksiin. Ihminen haluaa parhaan kännykän, auton ja puolison.
Aamulehden 15.4. julkaistussa artikkelissa “Onnellisuuden ainekset saadaan jo geeneissä, loppu on ympäristön ja elämän sanelemaa” Markkua haastateltiin mm. geenien ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta onnellisuuteen:
Onnellisuutta tutkineen professorin määritelmä onnelliselle ihmiselle on yksinkertainen.
–Onnellinen ihminen ei haikaile menneisyyttä ja odota parempaa huomista. Hän on aidosti tyytyväinen siihen, mitä hänellä on juuri nyt, eikä hän halua siihen muutosta.
Yli 30 teosta hyvinvoinnista ja onnellisuudesta kirjoittanut psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen Tampereen yliopistosta toteaa, että vaikka määritelmä on hänen omansa, tutkimukset tukevat sitä vahvasti.
Kansainvälisenä onnellisuuspäivänä 20.3. ilmestyvässä kirjassaan Onnellisuuksien oivaltaja hän esittelee lukuisia onnellisuuteen liittyviä tieteellisiä tutkimuksia ja arvioi niiden hyödyllisyyttä.
Yksinkertaisesta määritelmästä huolimatta onni on Ojasen mukaan kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia.
Haastattelu löytyy Aamulehden sivuilta.
Aamulehdestä löytyy tällä hetkellä vain tilaajille luettavissa oleva, pitkä 13.03. julkaistu artikkeli “Pitkään onnea tutkineen suomalaisprofessorin näkemys muuttui: Testaa, löytyvätkö omasta elämästäsi hänen listaamansa onnen ainekset”:
Tunnetun ekonomistin mielestä onnellisuudesta olisi pidettävä kirjaa päivittäin. Onnellisuusprofessori Markku Ojasesta tämä on kaamea neuvo. Yksi tärkeä onnen avain on kiltteys, jota nykyään jopa väheksytään.
Aamulehden digitilaajat pääsevät lukemaan jutun klikkaamalla tästä.
Myös Ilta-Sanomat on julkaissut 14.3. jutun “Mikä tekee Suomesta maailman onnellisimman maan?”. Markun vastaus tähän kysymykseen on kaikkien saatavilla tässä osoitteessa.
Ylen Uutisten mukaan voidaan puhua järki- ja tunneihmisistä:
Pystytkö eläytymään helposti toisten ihmisten tunteisiin tai teetkö päätöksiä yleensä nopeasti? Tämä voi kertoa siitä, että toimit enemmän tunteella. Järjellä toimiva ihminen taas usein ajattelee hyvin analyyttisesti ja tekee päätöksiä hitaasti.
Puhutaan siis järki- ja tunneihmisistä. Psykologian professori Markku Ojasen mukaan tällaista jaottelua voidaan tehdä, koska ihminen useimmiten toimii joko vähän enemmän järjellä tai tunteella.
Pitkä ja perusteellinen, Markun haastatteluun perustuva artikkeli jaottelusta järki- ja tunneihmisiin löytyy Yle Uutisten sivuilta.
Aamulehti haastatteli Markkua niinkin erikoisesta aiheesta kuin kerrostalokyttääminen:
Ihmiset ärsyyntyvät naapuriensa normaalista elämästä aiempaa herkemmin. Eri alojen asiantuntijat avaavat ilmiötä ja sen taustoja. Oletko sinä kohdannut tällaista naapuria kerrostalossa?
Myös muiden asiantuntijoiden kommentteja sisältävän artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan Aamulehden sivuilta.
Seuraavasta voitte käydä lukemassa Markun kanssa tehdyt, hieman tavallista biografisemmat artikkelit Helsingin Sanomissa ja Demokraatti-lehdessä:
Helsingin Sanomien juttu on tehty Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme -kirjan tiimoilta, Demokraatin juttu liittyy Kaikki on hyvin juuri nyt -teoksen julkaisuun.