HS.fi: Osa ihmisistä on luontaisesti ahneempia kuin toiset

Helsingin Sanomien haastattelu 21.8. on osa “Minä väitän” -sarjaa, “jossa yksi asiantuntija kertoo näkemyksensä jostakin omaan alaansa liittyvästä kiinnostavasta aiheesta.”

”Ahneus näkyy joissakin ihmisissä harvinaisen selvästi. Hyvä esimerkki ahneudesta oli Chryslerin entisen pääjohtaja Lee Iacocca. Hän leikkasi 1990-luvulla työntekijöidensä palkkoja ja kuittasi samaan aikaan itselleen 20 miljoonan dollarin bonukset. Iacocca totesi vain kylmän tyynesti, että tämä on amerikkalainen tapa.

Kun ihmisestä tulee ahne, hänestä tulee usein myös itsekäs. Ahneus ei liity vain rahaan, vaan myös valtaan, tavaraan ja seksiin. Ihminen haluaa parhaan kännykän, auton ja puolison.

Jutun voi lukea Helsingin Sanomista.

Aamulehti: Onnellisuuden ainekset saadaan jo geeneissä, loppu on ympäristön ja elämän sanelemaa

Aamulehden 15.4. julkaistussa artikkelissa “Onnellisuuden ainekset saadaan jo geeneissä, loppu on ympäristön ja elämän sanelemaa” Markkua haastateltiin mm. geenien ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta onnellisuuteen:
Onnellisuutta tutkineen professorin määritelmä onnelliselle ihmiselle on yksinkertainen. –Onnellinen ihminen ei haikaile menneisyyttä ja odota parempaa huomista. Hän on aidosti tyytyväinen siihen, mitä hänellä on juuri nyt, eikä hän halua siihen muutosta. Yli 30 teosta hyvinvoinnista ja onnellisuudesta kirjoittanut psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen Tampereen yliopistosta toteaa, että vaikka määritelmä on hänen omansa, tutkimukset tukevat sitä vahvasti. Kansainvälisenä onnellisuuspäivänä 20.3. ilmestyvässä kirjassaan Onnellisuuksien oivaltaja hän esittelee lukuisia onnellisuuteen liittyviä tieteellisiä tutkimuksia ja arvioi niiden hyödyllisyyttä. Yksinkertaisesta määritelmästä huolimatta onni on Ojasen mukaan kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia.
Haastattelu löytyy Aamulehden sivuilta.

Aamulehden 13.3. ja Ilta-Sanomien 14.3. julkaisemat jutut

Aamulehdestä löytyy tällä hetkellä vain tilaajille luettavissa oleva, pitkä 13.03. julkaistu artikkeli “Pitkään onnea tutkineen suomalaisprofessorin näkemys muuttui: Testaa, löytyvätkö omasta elämästäsi hänen listaamansa onnen ainekset”:

Tunnetun ekonomistin mielestä onnellisuudesta olisi pidettävä kirjaa päivittäin. Onnellisuusprofessori Markku Ojasesta tämä on kaamea neuvo. Yksi tärkeä onnen avain on kiltteys, jota nykyään jopa väheksytään.

Aamulehden digitilaajat pääsevät lukemaan jutun klikkaamalla tästä.

Myös Ilta-Sanomat on julkaissut 14.3. jutun “Mikä tekee Suomesta maailman onnellisimman maan?”. Markun vastaus tähän kysymykseen on kaikkien saatavilla tässä osoitteessa.

Yle: Ihmiset voidaan jakaa järki- ja tunneihmisiin

Ylen Uutisten mukaan voidaan puhua järki- ja tunneihmisistä:

Pystytkö eläytymään helposti toisten ihmisten tunteisiin tai teetkö päätöksiä yleensä nopeasti? Tämä voi kertoa siitä, että toimit enemmän tunteella. Järjellä toimiva ihminen taas usein ajattelee hyvin analyyttisesti ja tekee päätöksiä hitaasti.

Puhutaan siis järki- ja tunneihmisistä. Psykologian professori Markku Ojasen mukaan tällaista jaottelua voidaan tehdä, koska ihminen useimmiten toimii joko vähän enemmän järjellä tai tunteella.

Pitkä ja perusteellinen, Markun haastatteluun perustuva artikkeli jaottelusta järki- ja tunneihmisiin löytyy Yle Uutisten sivuilta.

Aamulehti: Kerrostalokyttääjä kokee olevansa hyvin vastuullinen henkilö

Aamulehti haastatteli Markkua niinkin erikoisesta aiheesta kuin kerrostalokyttääminen:

Ihmiset ärsyyntyvät naapuriensa normaalista elämästä aiempaa herkemmin. Eri alojen asiantuntijat avaavat ilmiötä ja sen taustoja. Oletko sinä kohdannut tällaista naapuria kerrostalossa?

Myös muiden asiantuntijoiden kommentteja sisältävän artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan Aamulehden sivuilta.

Helsingin Sanomien ja Demokraatin lehtiartikkelit

Seuraavasta voitte käydä lukemassa Markun kanssa tehdyt, hieman tavallista biografisemmat artikkelit Helsingin Sanomissa ja Demokraatti-lehdessä:

Helsingin Sanomien juttu on tehty Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme -kirjan tiimoilta, Demokraatin juttu liittyy Kaikki on hyvin juuri nyt -teoksen julkaisuun.