Voiko persoonallisuus muuttua? (2019)

Voiko persoonallisuus muuttua? 2019. Jyväskylä: PS-Kustannus.
ISBN 978-952-451-941-0 • 14.4

Persoonallisuus – onko se pysyvä, muuttuva vai jotain siltä väliltä?

Olemme tottuneet ajattelemaan, että oma ja muiden persoonallisuus on kiveen hakattu – hyvine ja huonoine puolineen. Kun omat tai muiden piirteet ärsyttävät, alamme helposti miettiä, voisiko persoonallisuus sittenkin muuttua. Tarvitseeko sen muuttua?

Kirja kuvaa persoonallisuuden muutosta ja pysyvyyttä psykologiseen tutkimustietoon pohjautuen. Kirjassa pohditaan esimerkiksi, arvostammeko enemmän pysyvyyttä vai muutosta, millaisia asioita itse voimme tai emme voi muuttaa ja kuinka ympäristö vaikuttaa persoonallisuuden muokkaantumiseen. Muuttavatko esimerkiksi jatkuvat vastoinkäymiset persoonallisuutta? Entä työttömyys tai lapsen saaminen? Onko psykoterapialla vaikutusta persoonallisuuteen?

Markku Ojanen on psykologian emeritusprofessori, tietokirjailija ja luennoitsija. Ojasen keskeisimpiä tutkimusalueita ovat mielenterveys, terveyspsykologia, positiivinen psykologia sekä hyvinvointi ja onnellisuus.

Esipuhe – Voiko persoonallisuus muuttua? (34 latausta)

Voiko persoonallisuus muuttua? (2019) -kirjan esipuhe lukijalle.

Miten suhtaudumme muutokseen?

Ennen muutos oli hidasta. Mikään ei muuttunut. Tyydyttiin siihen mitä oli, eikä parempaa odotettu. Hyvä jos kaikki säilyi entisellään. Muutos oli usein pahaa. Tavallinen ihminen ymmärsi pienuutensa ja koetti jollakin tavalla parantaa omaa osaansa. Päällimmäisenä oli kokemus, että omaa elämää ei hallittu. Hyvä jos hallitsi omat tunteensa. Tällaista on usein tavattu nimittää fatalistiseksi asenteeksi. Nyt kaikki muuttuu jatkuvasti. Sitä hoetaan ja siihen halutaan valmistaa. Muutos on hyvää. Odotamme ja haluamme elämän tuovan jotakin parempaa. Uskomme elämän hallintaan, mutta joudumme usein pettymään, sillä me emme ole muutoksen käynnistäjiä. Uskomme silti vakaasti siihen, että me voimme muuttaa itseämme. Haluaisimme päättää, millaiseen muutokseen suostumme. Mikä on muuttunut? Olemmeko yhtä avuttomia kuin ennenkin? Pessimistien mukaan olemme yhtä avuttomia kuin ennenkin, optimistit näkevät myönteistä kehitystä tapahtuneen. Olen jossakin puolivälissä, ehkä lähempänä pessimismiä. Myönteistä on se, että
  • Elämänpiiri on laajentunut. Se ei enää ole vain pieni kylä.
  • Voimme lähteä pois. Sitä pidetään luonnollisena.
  • Hampaita ei tarvitse purra loputtomiin. Voi antaa periksi.
  • Valinnan mahdollisuuksia on periaatteessa paljon.
  • Vanhempien asema ei sido niin kuin ennen.
  • Uskomme, että voimme vaikuttaa ja tehdä valintoja.
  • Moni asia on muuttunut hyvään suuntaan.
Kielteistä on se, että
  • Kulttuuri ei kerro, mitkä asiat ovat tärkeitä.
  • Itsensä toteuttamisen ideologia on petollinen.
  • Pysyvyyden tunteen saavuttaminen vaikeutuu.
  • Periksi antaminen helpottuu liiaksi.
  • Valinnan mahdollisuuden ovat näennäisiä.
  • Havahdumme hallinnan illuusioon.
  • Muutokset eivät ole sellaisia kuin haluaisimme.
  • Mukautuminen toisten päätöksiin vaikeutuu.
  • Muutokset ovat yllättäviä ja tulevat kaukaa.
  • Muutos on arvo sinänsä.
  • Muutoksen vastustaminen on typerää.
  • Muutoksiin suhtautuminen jakaa ihmisiä.
Mitä tavallinen ihminen selviytyy muutoksesta? Tavallista, turvallisuushakuista ihmistä ahdistaa jatkuva huohotus muutoksen tarpeesta. Suomen, talouselämän, tekniikan, asenteiden ja ihmisten on oltava valmiita muuttumaan ja uudistumaan. Jos emme muutu, me häviämme ja menetämme kaiken sen, mitä olemme tähän mennessä saaneet. Globaali muutos on kuin hyökyaalto, jonka mukana taitavat voivat ratsastaa ikään kuin lainelaudoilla. Taitamattomat joko hukkuvat tai sitten taitavat joutuvat raahaamaan heidät mukanaan jatkuvan muutoksen paratiisiin. Valtioilla, yrityksillä, organisaatioilla ja kunnilla on runsaasti työntekijöitä, jopa osastoja, jotka suunnittelevat ja visioivat. Paradoksaalisesti yhä vaikeammin ennustettavassa maailmassa tehdään suunnitelmia jopa 10 tai 20 vuoden päähän. Ei haittaa, vaikka seuraava vuosineljännes romuttaa nämä suunnitelmat. Osoittaakseen oikeutuksensa nämä työntekijät tuottavat uusia malleja ja vuokaavioita, joita he sitten esittelevät päättäjille. Jos he ovat taitavia ja innokkaita, ehdotukset otetaan vakavasti. Päättäjien ahdistus on oivaa maaperää visioinnille. Myös tavallista ihmistä kehotetaan suunnittelemaan omaa elämäänsä. Aseta tavoitteita ja etene harkitusti niiden mukaan! Hyvin suunniteltu on jo melkein tehty. Varmista, että hallitset keskeiset muutoksen välineet, joita ovat tietotekniikka ja oma persoonallisuus. Niiden eteen kannattaa laittaa itsensä likoon. Tärkeintä on rohkeus tuoda itseään esiin ja suostuminen arviointiin ja kilpailuun. Jatkuvassa muutoksessa olevan kulttuurin täysiverisen kansalaisen on oltava joustava, uudistushaluinen, mukautuva, sosiaalisesti taitava ja esiintymiskykyinen. Hänen on hallittava muutospuhe kaavioineen, visioineen ja projekteineen. Hän tarttuu kuin haukka saaliiseen, kun tarjolla on jokin muutosidea, joka kaipaa täsmennystä ja toteutusta. Muutosten keskellä ihmiset jakaantuvat neljään ryhmään: visioijat, tekijät, mukautuvat ja jurnuttavat. Visioijat saavat rauhassa tehdä työtään kenenkään häiritsemättä, kunhan aina silloin tällöin tuovat esiin uudet ehdotuksensa. Monet niistä jäävät pöytälaatikkoihin, mutta moniin tekijät tarttuvat, koska tarjolla on rahaa ja valtaa. He saavat tukea poliitikoilta, joiden on tuettava muutoksia. Muuten he eivät saa näkyvyyttä ja kannatusta. Mukautuvat teeskentelevät innostusta, koska ymmärtävät, että heidän asemansa vaikeutuu, jos he vastustavat muutoksia. Suuri jurnuttajien joukko kokee syyllisyyttä siitä, että eivät halua olla mukana muutoksissa. Heihin suhtaudutaan holhoavasti ja alentuvasti. Heistä tulee toisen luokan kansalaisia, joilta puuttuu sekä riittäviä taitoja että halua olla mukana muutoksissa. Usein he oikeasti näkevät, että keisarilla ei ole vaatteita, mutta muutoksen hovin kulkue keisarin perässä on niin suuri ja äänekäs, että näiden lapsenomaisten ihmisten kriittinen ääni hukkuu siihen. On aivan mahdollista, että muutosagenttien suosima tietotekniikka kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Jonakin päivänä kaikki saattaa kaatua. Tuoreet kyberhyökkäykset antavat tästä ensimakua.