Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme (2017)

Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme. 2017. Minerva Kustannus Oy. n 250 s.
ISBN 9789523125292.

Miksi valehtelemme? Vaikka rehellisyyttä pidetään keskeisenä hyveenä, kaikki valehtelevat joskus. Riippuu tilanteesta ja valehtelijan motiiveista, pidämmekö valehtelemista hyväksyttävänä. Poliittinen lähihistoria Putinista Trumpiin on osoittanut, että toisinaan ihmiset haluavat mieluummin kuulla miellyttävän valheen kuin epämiellyttävän totuuden. Mikä saa meidät sitten valehtelemaan ja toimimaan vastoin moraaliamme? Laajoihin tutkimuksiin perustuva teos pureutuu syvälle valheen anatomiaan, sen syihin ja seurauksiin. Ojanen käsittelee kirjassaan suuria ja pieniä valheita, isojen organisaatioiden petoksia mutta myös vilpillisyyttä ja pettämistä henkilökohtaisissa ihmissuhteissa. Millainen olisikaan maailma, jossa kehenkään ei voisi luottaa?

”Tuskinpa kukaan itselleen rehellinen uskaltaa sanoa, että minä puhun aina totta. Valehtelu kuuluu ihmiselämään. Silti odotamme sekä läheisiltä että vierailta ihmisiltä rehellisyyttä ja luotettavuutta. Tajuamme, että yhteiselämästä ei tule mitään, jos emme lainkaan voi luottaa toisiimme.” – Markku Ojanen

Markku Ojanen on Lempäälässä asuva psykologian emeritusprofessori. Hänet tunnetaan erityisesti hyvinvointia ja onnellisuutta käsittelevistä teoksistaan. Aiemmin Ojaselta ilmestynyt mm. Murra onnellisuuden esteet, Tunne vai järki – Polkuja viisaisiin valintoihin sekä Kaikki on hyvin juuri nyt – 100 paradoksia onnesta. Ojanen on myös kysytty luennoitsija.

Saatavana myös sähkökirjana.

“Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme” ilmestyy viikolla 39.

Minerva Kustannus Oy julkaisee Markun seuraavan teoksen, Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme, viikolla 39.

Kustantaja kuvailee teosta seuraavasti:

Laajoihin tutkimuksiin perustuva teos pureutuu syvälle valheen anatomiaan, sen syihin ja seurauksiin.
Ojanen käsittelee kirjassaan niin suuria kuin pieniäkin valheita ja pohtii oivaltavasti mitä tapahtuisi, jos aina puhuttaisiin totta. Entä millainen olisi maailma, jos kehenkään ei voisi luottaa?
Vaikka rehellisyyttä pidetään keskeisenä hyveenä, kaikki valehtelevat joskus. Riippuu tilanteesta ja valehtelijan motiiveista, pidämmekö valhetta hyväksyttävänä. Poliittinen lähihistoria Putinista Trumpiin on osoittanut, että toisinaan ihmiset haluavat mieluummin kuulla miellyttävän valheen kuin epämiellyttävän totuuden.
Mikä saa meidät valehtelemaan ja toimimaan vastoin moraaliamme? Onko rakkaussuhteissa valehteleminen sallitumpaa kuin muuten? Liittyykö valehteleminen persoonallisuuden piirteisiin? Voiko valehtelija oppia puhumaan totta?

Lisätietoja tulevasta teoksesta löytyy Minerva Kustannuksen sivuilta.

Tähän asti Minerva Kustannus on julkaissut neljä Markun teosta:

Nettiviikko 24/2015

  1. Sokos on ottanut käyttöön itsepalvelukassoja. Nuoret näköjään käyttävät niitä innokkaasti huomaamatta sitä, että he samalla tekevät ikäisistään työttömiä. Jos itsepalvelukassat lisääntyvät merkittävästi, samalla häviää kymmeniätuhansia työpaikkoja. Koko itsepalveluidea perustuu meidän naiivien asiakkaiden työn käyttämiseen. Tällä tavalla yritykset voivat vähentää työvoimaa ja lisätä voittoja. Kun normaalia asiakaspalvelua vaikeutetaan riittävästi, käy niin kuin pankeissa. Asiat on hoidettava netissä, oli tarvittavia taitoja tai ei.
  2. Suomessa on jo pitkään valitettu sitä, että vaikkapa rakentamiseen tai yrityksen perustamiseen tarvittavia lupia on haettava monilta luukuilta. Tässä pitää saada aikaan sellainen muutos, että virkailijat liikuttelevat papereita ja hoitavat asiat valmiiksi. Luvan hakijan on saatava lupa yhdeltä luukulta.
  3. Melkoinen byrokratian kukkanen on se, että aluehallinto vaatii hoito- ja hoivakodeilta yhä suurempia neliömääriä. Hoidon taso ei todellakaan ole kiinni siitä, onko neliöitä 12 vai 15 käytettävissä. Lisäneliöt olisivat aivan varmasti mukava asia näissä kodeissa asuville, mutta kuka maksaa muutokset, jotka tulevat erittäin kalliiksi? Missä ovat ne rahat, joita tällaisiin lisäyksiin voidaan käyttää? Usein asukkaan joutuvat itse maksamaan muutokset. Kukaan ei vastusta sitä, että uusia koteja rakennettaessa tiloja parannetaan, mutta vanhoissa yksilöissä tämä tulee kohtuuttoman kalliiksi asukkaille ja kunnille.
  4. (Ennen vaaleja kirjoitettu) Puolueiden ratkaisut nollakasvun muuttamiseksi kasvuun ovat yhä kovin toivorikkaita. Kaikki ehdottavat viennin lisäämistä ja työllisyyden parantamista. Useimmat puolueet vaativat myös kulujen karsintaa, joka onnistuessaan tietenkin lisää työttömyyttä. Kun samaan aikaan työtä tehostetaan ja tuotantoa automatisoidaan, sekin on omiaan lisäämään työttömyyttä. Rakenneuudistuksista puhuvat kaikki, mutta mitä niillä tarkoitetaan jää epäselväksi. Tuskin nekään työllisyyttä lisäävät. Oma ratkaisuni on työn jakaminen kaikin käytettävissä olevin keinoin, kuitenkin niin, että pakkoa ei tulisi käyttää. Verotuksen progressiota voitaisiin myös lisätä, jotta hyvinvointivaltion perusta voitaisiin säilyttää. Pääomaverot on saatettava samalle tasolle kuin valtionverotus. Lue lisää