Aikamedian julkaisema, Markun 37. teos Hyvän elämän rakennuspuut: Pohdintaa hyvästä elämästä ja onnellisuudesta on juuri ilmestynyt. Kirjassa käsitellään hyvää elämää monien tekijöiden näkökulmasta (mm. asenteet, ihmissuhteet, kulttuuri, olosuhteet, onnellisuus ja persoonallisuus).
Teos on saatavilla mm. Aikashop, Adlibris, Booky ja Suomalainen.
Hyvän elämän rakennuspuut: Pohdintaa hyvästä elämästä ja onnellisuudesta. 2020. Keuruu: Aikamedia, 335s.
ISBN 978-952-252-488-1
Kautta historian ihmiset ovat etsineet onnea eri keinoin. Erilaisia elämäntapaoppaita löytyy joka lähtöön, mutta löytyykö onni lopultakaan sitä etsimällä?
Markku Ojanen on Tampereen yliopiston emeritusprofessori, joka on tutkinut onnellisuutta jo viidenkymmenen vuoden ajan. Hän on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja, pitänyt satoja luentoja eri puolilla Suomea ja tehnyt myös paljon omaa tutkimusta. Tässä kirjassa hän pyrkii auttamaan lukijaa hyvän elämän ja hyvinvoinnin ohjeiden tulvan arvioinnissa ja tarkastelee onnellisuutta tuoreesta näkökulmasta: kristinuskon taustaa vasten.
Kirjassa käydään kriittisesti läpi onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten olosuhteet, elämäntapahtumat, kulttuuri, ihmissuhteet, persoonallisuus ja omat asenteet. Ojanen tutkii Raamatun opetuksia onnellisuudesta ja hyvästä elämästä ja osoittaa, että kristinuskon korostamat usko, toivo ja rakkaus ovat tänäkin päivänä hyvän elämän kulmakiviä. Hän antaa myös työkaluja omien puutteiden ja vahvuuksien tunnistamiseen ja haastaa lukijan henkilökohtaiseen muutosprosessiin: onnen avaimet löytyvät lopulta lähempää kuin arvaammekaan.
Teos on saatavilla mm. Aikashop, Adlibris, Booky ja Suomalainen.
Voin nyt hyvillä mielin kertoa, että kohta ilmestyy kaksi uutta kirjaa, jotka ovat saaneet teosluettelossani numerot 35 ja 36:
Esiinnyn myös molempien kirjojen merkeissä Helsingin Kirjamessuilla Helsingin Messukeskuksella torstaina 24.10.2019 Lonna-salissa, iltapäivällä 15:30-16:00 (aiheena Kysymyksiä onnellisuudesta) ja illalla 18:30-19:00 (aiheena Voiko persoonallisuus muuttua?).
Seuraavassa kerron näiden kirjojen synnystä jotakin, ja liitän mukaan näiden kirjojen esipuheet. Voiko persoonallisuus muuttua perustuu yli 30 vuoden takaiseen ideaan, jonka olin otsikoinut työnimellä Pysyvyyden ja muutoksen paradoksi. Jo tuolloin olin lukenut kirjallisuutta sekä persoonallisuuden pysyvyydestä että muutoksesta. Ajatus persoonallisuuden piirteiden pysyvyydestä ulottuu kauas historiaan. Myös arkiajattelun mukaan meillä kaikilla on persoonallisuuden piirteitä, joiden perusteella me eroamme toisistamme. Aika helposti pystymme kuvaamaan, millaisia me olemme – ainakin yleensä. Nämä piirteet vaikuttavat pysyviltä.
Niin, yleensä. Vuonna 1968 ilmestyi Walter Mischelin kirja Personality and assessment, joka korosti tilanteiden vaikutusta käyttäytymiseen. Käyttäytyminen vaihtelee suuresti tilanteiden mukaan. Usein on hyödyllisempää tietää, mikä on tapahtuman tilanne kuin se, millaisin persoonallisuuksin siihen tullaan. Kirkossa toimitaan eri tavoin kuin kapakassa. Mischel kannattajineen alkoi pitää piirteitä tarpeettomina tai ainakin pinnallisina käsitteinä. Ilman niitäkin psykologiassa tullaan toimeen, oli tyly johtopäätös.
Siinähän sitä oli paradoksia kerrakseen! Tilanne vaikutti hetken aikaa aika lohduttomalta piirretutkimuksen kannalta, kunnes havaittiin, että tilannejoustavuus on eri asia kuin persoonallisuuden piirteet. Piirteet näkyvät yleensä vasta silloin, kun havaintoja on riittävästi. Kun näemme henkilön ensimmäistä kertaa, emme voi olla varmoja siitä, millainen hän on. Joskus jo ensimmäinen kerta antaa oikeansuuntaista tietoa, joskus teemme aivan vääriä arvioita.
Voiko persoonallisuus muuttua? 2019. Jyväskylä: PS-Kustannus.
ISBN 978-952-451-941-0 • 14.4
Esipuhe – Voiko persoonallisuus muuttua? (535 latausta)Persoonallisuus – onko se pysyvä, muuttuva vai jotain siltä väliltä?
Olemme tottuneet ajattelemaan, että oma ja muiden persoonallisuus on kiveen hakattu – hyvine ja huonoine puolineen. Kun omat tai muiden piirteet ärsyttävät, alamme helposti miettiä, voisiko persoonallisuus sittenkin muuttua. Tarvitseeko sen muuttua?
Kirja kuvaa persoonallisuuden muutosta ja pysyvyyttä psykologiseen tutkimustietoon pohjautuen. Kirjassa pohditaan esimerkiksi, arvostammeko enemmän pysyvyyttä vai muutosta, millaisia asioita itse voimme tai emme voi muuttaa ja kuinka ympäristö vaikuttaa persoonallisuuden muokkaantumiseen. Muuttavatko esimerkiksi jatkuvat vastoinkäymiset persoonallisuutta? Entä työttömyys tai lapsen saaminen? Onko psykoterapialla vaikutusta persoonallisuuteen?
Markku Ojanen on psykologian emeritusprofessori, tietokirjailija ja luennoitsija. Ojasen keskeisimpiä tutkimusalueita ovat mielenterveys, terveyspsykologia, positiivinen psykologia sekä hyvinvointi ja onnellisuus.
Voiko persoonallisuus muuttua? (2019) -kirjan esipuhe lukijalle.
Ylen Uutisten mukaan voidaan puhua järki- ja tunneihmisistä:
Pystytkö eläytymään helposti toisten ihmisten tunteisiin tai teetkö päätöksiä yleensä nopeasti? Tämä voi kertoa siitä, että toimit enemmän tunteella. Järjellä toimiva ihminen taas usein ajattelee hyvin analyyttisesti ja tekee päätöksiä hitaasti.
Puhutaan siis järki- ja tunneihmisistä. Psykologian professori Markku Ojasen mukaan tällaista jaottelua voidaan tehdä, koska ihminen useimmiten toimii joko vähän enemmän järjellä tai tunteella.
Pitkä ja perusteellinen, Markun haastatteluun perustuva artikkeli jaottelusta järki- ja tunneihmisiin löytyy Yle Uutisten sivuilta.
Persoona – Persoonallisuuspsykologia. 2004. Helsinki: Edita.
ISBN 951-37-4092-7
Persoona – Persoonallisuuspsykologia on nykytutkimukseen perustuva psykologian viidennen kurssin oppikirja. Kirjassa perehdytään ihmisen persoonallisuuden rakenteeseen ja sen kehitykseen vaikuttaviin tekijöihin. Tarkastelun kohteena ovat persoonallisuuden piirteet, motiivit, tunteet, minuus, psyykkinen itsesäätely, mielenterveys ja sen häiriöt sekä psykoterapian eri muodot. Uutta kirjassa on kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen sekä onnellisuus ja hyvän elämän kysymykset.
Persoonallisuuspsykologiaa käsitellään modernista näkökulmasta. Perinteisiin persoonallisuusteorioihin pohjautuva ajattelu ei enää vastaa nykytutkimusta. Persoonallisuusteorioita käsitellään niissä yhteyksissä, joissa ne ovat yhä elinvoimaisia tai kuuluvat psykologiseen yleissivistykseen. Persoonallisuusteorioista on kirjan lopussa yhteenvetotaulukko.
Persoonan selkeä jäsentely ja havainnollinen kuvitus tukevat oppimista. Lisätekstit käsittelevät uusia tutkimustuloksia. jokaiseen päälukuun laaditut ingressi, sisällysluettelo ja tiivistelmä helpottavat kertaamista. Lukujen alussa on keskusteluun innostavia kysymyksiä ja lopussa tehtäviä, jotka kannustavat kertaamaan ja pohtimaan psykologian ongelmia. Kirjan lopussa on perusteellinen sanasto.