Kirjani Miksi? Onnellisuusprofessori pohtii suuria kysymyksiä, osa 2: Geenit, ympäristö ja tilannetekijät on ilmestynyt

Psykologiassa ja muissa lähitieteissä on edelleen erittäin paljon kiinnostavia kysymyksiä, joihin suuri joukko tutkijoita etsii vastauksia. Tässä uudessa kirjassa on 100 kysymystä vastauksineen.

Vastaukset perustuvat siihen tietoon, mitä tällä hetkellä on tarjolla. Joihinkin kysymyksiin voidaan tällä hetkellä saada tyydyttävä vastaus. Sellainen on esimerkiksi Miksi moni uskoo salaliittoihin? Sen sijaan kysymys Miksi ihmiset näkevät unia? on edelleen paljolti arvoitus, vaikka aika uskottavia tulkintoja on esitetty. “Miksi?” on tieteessä vaativa kysymys, kuten oheen liittämässäni esipuheessa ja johdannossa kuvaan. Noiden sadan miksi-kysymyksen joukkoon mahtuu muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  1. Miksi hämähäkki ahdistaa?
  2. Miksi luotamme auktoriteetteihin
  3. Miksi negatiivisuusharha on yleinen?
  4. Miksi et voi kutittaa itseäsi?
  5. Miksi kauniita ihmisiä suositaan?
  6. Miksi jää avutta vaikka on paljon ihmisiä paikalla?
  7. Miksi ihmiset hamstraavat vessapaperia
  8. Miksi ekstroverttejä suositaan?

Pohdin vastauksia antaessani geenien, ympäristön ja tilannetekijöiden osuutta. Etenkin persoonallisuutta kuvaavissa piirteissä geenien vaikutus on tutkimuksen mukaan suuri, mutta kuten jokainen on arkisten kokemustensa pohjalta huomannut, ympäristöt ja tilanteet vaikuttavat siihen, miten me käytännössä toimimme.

Teoksen esipuheeseen voi nettisivulla tutustua täällä, johdantoon puolestaan täällä.

Teoksen “Miksi? Onnellisuusprofessori pohtii suuria kysymyksiä, osa 2: Geenit, ympäristö ja tilannetekijät” voi ostaa teoksen kustantaja Basam Booksilta sekä monista muista kirjakaupoista:

Aamulehti: Onnellisuuden ainekset saadaan jo geeneissä, loppu on ympäristön ja elämän sanelemaa

Aamulehden 15.4. julkaistussa artikkelissa “Onnellisuuden ainekset saadaan jo geeneissä, loppu on ympäristön ja elämän sanelemaa” Markkua haastateltiin mm. geenien ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta onnellisuuteen:
Onnellisuutta tutkineen professorin määritelmä onnelliselle ihmiselle on yksinkertainen. –Onnellinen ihminen ei haikaile menneisyyttä ja odota parempaa huomista. Hän on aidosti tyytyväinen siihen, mitä hänellä on juuri nyt, eikä hän halua siihen muutosta. Yli 30 teosta hyvinvoinnista ja onnellisuudesta kirjoittanut psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen Tampereen yliopistosta toteaa, että vaikka määritelmä on hänen omansa, tutkimukset tukevat sitä vahvasti. Kansainvälisenä onnellisuuspäivänä 20.3. ilmestyvässä kirjassaan Onnellisuuksien oivaltaja hän esittelee lukuisia onnellisuuteen liittyviä tieteellisiä tutkimuksia ja arvioi niiden hyödyllisyyttä. Yksinkertaisesta määritelmästä huolimatta onni on Ojasen mukaan kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia.
Haastattelu löytyy Aamulehden sivuilta.