Psykologian emeritusprofessori, luennoitsija-kirjailija Markku Ojanen toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi kotisivuilleen!

Haastattelu liikunnan vaikutuksista

Haastattelu liikunnan vaikutuksista vuodelta 2005

Mitä tiedetään liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen?

Tutkimusta on viime vuosina tehty paljon. Käytän mieluummin tässä yhteydessä sanaa hyvinvointi sen myönteisyyden vuoksi. Liikunta ja hyvinvointi liittyvät toisiinsa, joskaan yhteyden voimakkuutta ei pidä liioitella. Hyvinvoivat ihmiset liikkuvat keskimääräistä enemmän. Kysymys on varmaankin kehämäisistä vaikutuksista niin, että hyvä mieliala suosii kaikenlaisia tekemisiä ja harrastuksia ja vastaavasti harrastukset – vaikkapa juuri liikunta – kohottavat mielialaa. Kokeelliset tutkimukset kuitenkin kertovat, että esimerkiksi masentuneille liikunnasta on aidosti hyötyä. Liikuntaohjelman antama hyöty on jopa ollut verrattavissa lääkehoitoon ja psykoterapiaan. Liikunta on siis yksi mahdollisista hoitokeinoista silloin, kun ihmisillä on hyvinvoinnin vajausta.

Entä mielialoihin?

Tavallisilla hyvinvoivilla ihmisillä liikunnan merkitys on siinä, että he saavat säännöllisesti hyvinvoinnin ”piikkejä” elämäänsä. Silloin kyseessä ovat mieluiset, omaehtoiset liikunnan muodot. Tutkimustenkin mukaan mieliala kohoaa liikunnan aikana ja voi kestää parikin tuntia. Paljon riippuu siitä, mitä liikunta on ja kenen tai keiden kanssa sitä harrastetaan.

Vaikuttaako se kaikilla samalla tavoin? (itse en ole esim. kokenut endorfiinihuumaa pitkäaikaisen liikuntasuorituksen yhteydessä, kun taas meditoidessa koen voimakkaita hyvän olon kokemuksia)

Liikunnan vaikutusten kirjo on suuri. Liikuntaahan voidaan käyttää myös kidutuksena. Moni muistaa karvaita kokemuksiaan koulusta ja armeijasta. Liikunnan vaikutukset ovat ennen kaikkea psykologisia ja sosiaalipsykologisia. Odotuksilla on ratkaiseva vaikutus siihen, miten liikunta koetaan. Jos hyvillä mielin odottaa yli 35 vuotta jatkunutta tiistain ja torstain lentopallovuoroa, harvoin pettyy. Joskus voi peli olla kehnoa tai omat suoritukset vaatimattomia, mutta ei sekään paljon vaikuta. Ainakin minulla liikuntaan kuuluu yleensä myös sauna, jonka vaikutuksia on vaikea erottaa itse liikunnasta. Kyseessä on siis hyvin kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa sosiaaliset tekijät ovat tärkeitä. Helposti unohtuu se, että kulttuurin arvostuksilla on suuri vaikutus. Mitä arvostetaan, sitä tehdään.

Mikä aiheuttaa liikunnan jälkeisen hyvän olon?

Siitä on monia biologisia ja psykologisia tulkintoja. Toki kehossa tapahtuu kaikenlaista, mutta olennaista ovat juuri myönteiset odotukset ja kokemukset. On saatu aikaan jotakin sellaista, joka tuntuu kehossa ja jota kulttuuri arvostaa. Varmaankin juuri hallinnan kokeminen on länsimaiselle ihmiselle tärkeä asia. Annamme itse itsellemme myönteistä palautetta ja usein saamme sitä myös muilta ihmisiltä.

Miten liikunta vaikuttaa masennuksen hoidossa?

Sitä ei tiedetä tarkoin. Emmehän tiedä sitäkään, mikä psykoterapiassa todella vaikuttaa. Kun masennukseen vaikuttavat myönteisesti hyvin monet erilaiset hoidot ja terapiat, ei ole helppo nostaa liikunnasta esiin jotakin aivan erityistä. Monien mielestä kyse on edellä mainitusta hallinnan kokemuksesta. Masentuneen on vaikea ottaa aloitteita, olla aktiivinen, joka liikunnalle juuri on ominaista. Liikunta on sellaista tekemistä, joka tuntuu kehossa hyvin konkreettisesti. Liikuntaa harrastanut tuntee tehneensä jotakin. Vaikutusten arvoituksellisuutta kuitenkin osoittaa sekin, että liikunta voi olla niin kevyttä, että sen vaikutukset kehossa ovat lähes olemattomia.

Masennukseen liittyy haluttomuus liikkua. Miten tämä ongelma on ratkaistavissa?

Tämä on kaikkein vaikein asia. Esimerkiksi lääkärin auktoriteetti voi olla askel eteenpäin, samaten läheisten ihmisten kannustus. Kun lisäksi lääkkeet ja psykoterapia tuntuvat kulttuurissamme oikealta hoidolta, liikunnan vaikutuksia voidaan epäillä. Masentuneelle on syytä antaa tietoa liikunnan hyödyllisyydestä. Itse asiassa melkein mikä tahansa aktiivisuus on jo askel eteenpäin masennuksen hoidossa. Myös lääkehoidolla voidaan oireita lievittää niin, että tekeminen ja toiminta alkavat kiinnostaa.

Onko tutkittu, miten paljon pitää liikkua,  jotta psyykkinen hyvinvointi kohentuisi?

On tutkittu, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Annoksen ei tarvitse olla kovin suuri, kunhan liikkuja todella kokee tehneensä jotakin. Kaksikin liikuntakertaa on jo askel eteenpäin. Onhan muistettava, että hyvinvoinnin vajaukseen, siis esimerkiksi masennukseen liittyy juuri vaikeus aloittaa uusia asioita. On siis lähdettävä pienin askelin eteenpäin. Tietenkin liikuntaa voidaan harrastaa päivittäin, mikä jo yleensä edellyttää hyvää psyykkistä kuntoa. Mitään selvää kynnystä ei siis ole, vaan kaikki on kotiinpäin silloin, kun mieli on maassa. Fyysisen kunnon kohentumisen suhteen on helpompi esittää lukumääriä toisin kuin psyykkisen kunnon osalta.

Voiko liikunnasta tulla myös paha mieli? Millaisessa tilanteessa?

Pakkoliikunta vain harvoin tuottaa hyvää mieltä. Samaten jos omat taidot ovat kovin puutteellisia muihin verraten, kokemukset voivat olla kielteisiä. Aina liikunta ei suju odotetulla tavalla epäonnistumisten tai vammojen vuoksi. Tällaiseen on hyvä varautua. Mitenkään itsestään selvästi liikunta ei siis tuota huippuelämyksiä.

Voiko liikuntalajin valinnalla olla merkitystä? Kehittävätkö eri lajit eri ominaisuuksia myös psykologisessa mielessä?

Mikä tahansa mieluinen liikunta voi edistää psyykkistä hyvinvointia. Ongelmia syntyy usein alkuvaiheissa, kun voimat tai taidot eivät tahdo riittää. Helposti aloittaa liian rajusti, mikä voi kostautua. Ainakaan toistaiseksi ei ole mitään selvää näyttöä siitä, että eri liikuntamuotojen vaikutukset olisivat erilaisia. Kokemukset voivat olla vaihtelevia, mutta ihmisen persoonallisuus ei muutu kovin herkästi. Joissakin lajeissa joutuu todella testaamaan itseään, toisissa taas toiminta on hyvin rauhallista. Jotkut hakevat elämyksiä, toiset hyvää kuntoa. Jotkut hakevat seuraa, toiset omistautuvat liikunnalleen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Markku Ojanen | Psykologian emeritusprofessori, "onnellisuusprofessori", luennoitsija ja kirjailija Markku Ojanen toivottaa teidät tervetulleeksi kotisivuilleen!