Kysymykset/Tuomas Massinen:
1. Miten määritellään patologinen valehtelu eli mytomania eli Pinokkio-syndrooma- mitä se on?
Patologiselle valehtelulle on yleensä ominaista pakonomaisuus, toistuvuus, hyödyn puuttuminen, pitkäaikaisuus, heikko syyllisyyden tunto ja vähäinen kiinni joutumisen pelko. Valehtelusta tulee elämäntyyli. Patologinen valehtelija voi olla sekä sankari että uhri, hän haluaa sympatiaa ja huomiota. Valheet ovat usein hänen toiveittensa toteutumia. Valheet syntyvät spontaanisti, mutta koska ne ovat dramaattisia, monimutkaisia ja yksityiskohtaisia, niistä joutuu helposti vaikeuksiin.
Useimmiten valheilla koetetaan selviytyä ongelmista ja säilyttää positiivinen minäkuva, mutta patologiset valehtelijat eivät toimi näin, vaan vaikeuttavat valehtelulla omaa elämäänsä. Patologiset valheet paljastuvat aikanaan, sillä valehtelija puhuu itsensä umpikujaan ellei hän jatkuvasti voi vaihtaa keskustelukumppaneita. He ovat vaikeita ihmisiä, sillä me arvostamme luotettavuutta. Koska heidän itsetiedostuksensa on heikko eikä muutoksen tarvetta ole, toiminta jatkuu vuosikausien ajan.
Patologista valehtelua on vaikea erottaa tietoisesta, tavoitteeseen tähtäävästä valehtelusta. Kun ajatellaan vaikka Donald Trumpia, patologisuutta on ehkä 80 prosenttia, tietoista 20 prosenttia. Monista kommunistimaiden johtajista syntyi kuva, että tavoitteista valehtelua oli 90 prosenttia ja ehkä patologisuutta 10 prosenttia.
Patologiseen valehteluun liittyy paljon paradoksaalisuutta. Vaikka patologinen valehtelija on kertomuksissaan selvästi harhainen ja irtoaa realiteeteista, hän voi toimia asiallisesti ja järkevästi monilla elämänalueilla. Toiseksi tiedostuksen taso vaihtelee. Myös tutkijat kiistelevät siitä, missä määrin valehtelija tiedostaa valheensa. Kenties osa ei lainkaan, osa tiedostaa paljonkin. Juuri Trumpin suhteen näkemykset eroavat, mutta useimmat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kyseessä on korostuneeseen narsismiin liittyvä patologinen valehtelu.
Tätä valehteluun liittyvää monimuotoisuutta ja paradoksaalisuutta voidaan kuvata nelikentällä, jossa toinen luokittelun peruste on valehtelun luonne: onko valehtelu pakonomaista vai tietoista ja toinen perustuu valehtelusta saatuun hyötyyn: saako siitä hyötyä vai onko siitä vahinkoa.
Tietoisesti valehtelevat voivat saada paljonkin hyötyä valehtelustaan, kuten arkielämä osoittaa. Kuuluisat valehtelijat, kuten Valdo Demara ja Frank Abagnale saivat paljon etuja valehtelustaan, vaikka joutuivat siitä lopulta kiinni. Silvio Berlusconi ja Sepp Blatter ovat hyötyneet erittäin paljon valehtelustaan. Toivottavasti Blatter saa kunnon rangaistuksen!
Vallitsee vahva psykologinen lainalaisuus: Kun toistaa jotakin väitettä lukuisia kertoja, siihen alkaa itsekin uskoa. Valhe on aluksi voinut olla tieteoista, mutta vähitellen siitä tulee patologista.
Pakonomaiset valehtelijat joskus hyötyvät, mutta useimmiten saavat valehtelustaan vahinkoa. Jos ja kun Trump on pakonomainen valehtelija, hän on hyötynyt valtavasti. Jos valehtelija koetaan karismaattisena, se hyödyttää suuresti valehtelijaa. Tai kun hän markkinoi itsensä kansan tai jonkin ryhmänn puolustajana, kuten Trump on tehnyt.
Oma lukunsa ovat hienojen, mahdottomien tavoitteiden lupaajat. Uskovatko he omiin lupauksiinsa? Joskus eivät, joskus puoliksi, joskus vilpittömästi.
2. Miten patologinen valehtelija käyttäytyy – anna pari esimerkkiä tyypillisistä käytösmalleista?
Patologisen valehtelun kirjo on suuri, koska siihen vaikuttavat valehtelijan persoonallisuuden piirteet. Tunnetaan hyväntahtoisia valehtelijoita, jotka suoltavat valheita tarkoittamatta pahaa. Heillä on usein liiallisia käsityksiä itsestään, mikä saa heidät hakeutumaan valheilla tehtäviin, joissa he aluksi näyttävät selviytyvän hyvin, mutta jäävät lopulta kiinni. Myös Suomessa on ollut useita henkilöitä, jotka ovat esiintyneet lääkäreinä ja hoitajina melkoisella menestyksellä.
Sitten on häikäilemättömiä valehtelijoita, joita on helppo tunnistaa. He etsivät valehtelulla oma tai jonkin ryhmän etua. Suurin osa valehtelusta lienee tietoista, mutta joukossa on myös niitä, jotka uskovat siihen, mitä puhuvat.
Kolmanneksi on ihmisiä, joiden puheissa on jatkuvasti pieniä valheita, mikä näkyy siinä, että he puhuvat samasta asiasta aivan eri tavoin eri ihmisille. He eivät huomaa tätä itse ja hämmästyvät ja suuttuvat, jos siitä heille sanotaan.
Neljänneksi oma lukunsa ovat auervaarat, joilla yhtyy patologinen valehtelu ja valloitushalu. He ajattelevat olevansa naisten ilahduttajia ja auttajia. He varmaankin uskovat itseensä. Kun kuitenkin esiintyy vaikka lääkärinä tietämättä lääketieteestä juuri mitään, luulisi sen tulevan tietoisuuteen. Mukana on varmaan myös jännitystä ja itsensä testaamista. Jatkaminen houkuttaa, kun huomaa, miten paljon ihmiset luottavat.
Viidenneksi voidaan ajatella, että usko salaliittoihin on patologista valehtelua. Salaliittoihin uskovat toistavat niitä jatkuvasti ja levittävät niitä muille. He uskovat aidosti salaliittoihin ja elävät niiden mukaisesti.
Kuudenneksi valehtelun lievin muoto on omaan elämään liittyvien kuvitteellisten tarinoiden kertominen. Osa näistä on harmittomia (Calamity Jane) osa voi tuottaa paljonkin harmia (Anna Anderson esiintyi Nikolai toisen tyttärenä).
Patologista valehtelua on siten oikeastaan kahta perustyyppiä. Osa ottaa eri tilanteissa erilaisia rooleja ja valehtelee monissa asioissa, kun siihen on otollinen tilaisuus. Sitten on henkilöitä, jotka esittävät yhden ison valheen ja pitävät siitä sitkeästi kiinni. Tavallisesti kyseessä on jokin valheellinen identiteetti. Muuten he elävät koko lailla normaalia elämää.
3. Kuinka yleistä patologinen valehtelu on – onko yleisyyttä tutkittu Suomessa tai muualla maailmassa?
Tätä on hyvin vaikea tutkia, koska patologisen valehtelun määrittely ja rajanveto on vaikeaa. Onko kyse vain niistä, jotka saavat diagnoosin vai laajemmin ihmisistä, jotka valehtelevat paljon, mutta eivät saa diagnoosia. Kun valehtelua on tutkittu – mikä sekin on erittäin vaikeaa – valehtelun määrissä on todettu hyvin suuria eroja. Ehkä noin 5-10 prosenttia valehtelee aika paljon. Emme tiedä, mikä osuus siitä on patologista. Silti voidaan sanoa, että on aika paljon ihmisiä, jotka oppivat vlehtelemaan, jotta selviytyisivät ongelmistaan tai saadakseen huomiota.
4. Mistä patologinen valehtelu johtuu – millaisia syitä on taustalla?
Aivojen biologiset häiriöt, persoonallisuuden häiriöt (esimerkiksi narsismi, sosiopatia, paranoidisuus), uhrin kokemus, sympatian ja huomion saaminen, itsetuntemuksen ja -tiedostuksen puute. Vilkasmielikuvitus. Harjoitteluun perustuva oppiminen.
5. Onko patologisissa valehtelijoissa keskimäärin enemmän miehiä vai naisia?
Vaikea sanoa. Riippuu määrittelystä. Tunnettujen patologisten valehtelijoiden joukossa näyttää olevan enemmän miehiä. Paljon riippuu siitä, missä määrin kulttuuri antaa valehtelijoille tilaa.
6. USA:n presidentti Donald Trumpin kerrotaan valehtelevan usein – onko perusteita kutsua häntä patologiseksi valehtelijaksi?
Minusta hän patologinen valehtelija. Valheiden määrä on niin järkyttävän suuri.
7. Löytyykö historian merkkihenkilöistä kuuluisia patologisia valehtelijoita – mainitse esimerkkejä?
- Anna Anderson (Franziska Schazkova), joka esiintyi Anastasiana, Nikolai toisen tyttärenä.
- Silvio Berlusconi, joka varmaan valehtelee myös tietoisesti.
- Lance Armstrong, dopingista kiinni jäänyt pyöräilijä.
- Sepp Blatter, Kansainvälisen jalkapalloliiton puheenjohtaja, perin juuri korruptoinut valehtelija.
- Joseph McCarthy, joka 1950-luvun taitteessa näki Yhdysvalloissa kommunisteja aina korkeinta hallintoa myöten.
- Yhdysvaltain presidentit ovat lähes järjestään jääneet valheista kiinni (Trump, Nixon, Kennedy, Clinton).
8. Miten helppoa tai vaikeata on diagnosoida ihminen patologiseksi valehtelijaksi – miten diagnoosi tehdään ja kenen toimesta?
Rajanveto on vaikeata. Kun kyseessä ovat henkilöt, jotka selvästi aiheuttavat itselleen vahinkoa valehtelullaan, silloin diagnoosin tekeminen helpottuu. On olemassa luettelo ominaisuuksia, joiden toteutuessa diagnoosi on mahdollista tehdä. Diagnooseja tekevät alan asiantuntijat.
9. Millaisista asioista patologinen valehtelija tyypillisesti valehtelee – vai valehteleeko hän ihan kaikesta mahdollisesta pakonomaisesti vailla motiivia?
Yleensä valehtelu keskittyy joko nykyisen identiteetin tai keksityn identiteetin vahvistamiseen ja puolustamiseen. Ihan kaikesta tuskin koskaan valehdellaan, koska silloin ei enää selviä yhteiskunnassa. Silloin kyse on vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Arkielämässä tapaa henkilöitä, joiden oma arvokkuus on jatkuvasti puolustettavana. Se vaatii jatkuvaa itsensä kehumista ja valheellisten tietojen antamista. On myös ihmisiä, jotka sovittavat puheensa aina toisten odotusten mukaisesti. Valehtelua sekin on. He kuitenkin selviytyvät elämässään ja heitä voidaan pitää mukavina ihmisinä.
10. Millaisia seurauksia ja vaikutuksia patologisesta valehtelusta on valehtelijalle itselleen ja hänen kanssaan tekemisissä oleville ihmisille – jos on tiedossa jokin esimerkki oikeasta elämästä, kerro siitä?
Patologisten valehtelijoiden elämä on hetkellistä nousua ja sitten jyrkkää laskua, joka vaatii jatkuvaa hakeutumista uusille apajille. Suomessa tunnetaan kenties parhaiten Ruben Oskar Auervaara (Erik Kristian Jansson), joka vietti 26 vuotta vankiloissa. Surullista elämää. Auervaaroja tulee jatkuvasti tietoon. Useimpien ei käy näin huonosti, mutta tuskin tällainen elämä on tyydyttävää. Kun valloitus on saatu, seuraavaan täytyy siirtyä.
Patologiset valehtelijat jättävät jälkeensä aina paljon mielipahaa ja myös savuavia raunioita. Patologiset valehtelijat eivät kestä monotoniaa vaan aina pitää saada uusia valloituksia ja voittoja. Heidän jäljiltään syntyy paljon petettyjä ja katkeria ihmisiä. Patologinen valehtelija ei tunne syyllisyyttä ja katumusta. Usein hän ajattelee, että kaikki huijaavat. Maailma kuuluu voittajille. Häikäilemättömyys yhdistyneenä patologiseen valehteluun on pelottava yhdistelmä
Voiko olla pahempaa esimerkkiä kuin Donald Trump? Yhdysvaltain tilanne on hänen valheittensa jäljiltä erittäin vaikea. Joutuu kysymään, miksi me ihmiset olemme niin herkkäuskoisia? Vaikka valheet ovat aivan ilmeisiä, niitä ei vain uskota valheiksi. En tiedä, kumpi on pahempi, häikäilemätön patologinen valehtelija vai häikäilemätön tietoinen valehtelija.
11. Miten patologisesta valehtelusta voidaan päästä eroon – onko hoitokeinoja olemassa ja millaisia?
Koska he eivät tiedosta valehteluaan ja koe siitä ahdistusta, muutosta on vaikea saada aikaan. Jos tiedostusta on jonkin verran, silloin vaikuttaminen voi olla mahdollista. Silloin kyse on omien valheiden tunnistamisesta ja uuden elämäntyylin opettelusta.
On varottava valehtelijoiden verkkoon joutumista. Heille ei pidä antaa tilaa. Jos vaikka kansanedustajasi valehtelee, vaihda toiseen.
12. Miten patologiset valehtelijat pärjäävät yleisesti elämässä – työssä ja vapaa-ajalla?
Enimmäkseen lopulta huonosti, paitsi jos saa kiedottua joukon ihmisiä valheitten verkkoon. Näiden avulla patologinen valehtelija voi selviytyä. Silloin kyse on aika kapeasta ideasta, jonka ympärillä valheet pyörivät. Siinä valta-asema on tärkeä, koska mitä enemmän valtaa, sitä vaikeampi valheita on kiistää.
