Miksi hallitus ei uskalla kiristää hyvin toimeentulevien verotusta?

Hyvin toimeentulevien verotuksen keventäminen loukkaa yleistä oikeustajua.

HS 16.12.2023 https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010055602.html

Miten hallitukselle voisi tehdä selväksi, että suomalaisessa hyvinvointivaltiossa ei saa tehdä päätöksiä, jotka lisäävät köyhyyttä ja syrjäytymistä? Kritiikki vain ei tunnu menevän perille.

Hallitusohjelma ei ole mikään pyhä kirja, jota ei voi muuttaa. On totta, että olemme viime vuosina eläneet yli varojemme. Sopeutusta ei kuitenkaan saa tehdä niin, että heikoimmat kärsivät. Miksi hyvin toimeentulevien verotusta ei uskalleta kiristää? Luottamusta ja yleistä motivaatiota tuhoaa se, että yhä useammat syrjäytyvät ja köyhtyvät. Heidän ostovoimansa säilyttäminen on tärkeämpää kuin varakkaiden, jotka tuskin hankkivat paljon enemmän palveluja ja tavaraa, vaikka verotus pienenisi.

Yleistä oikeustajua loukkaavin hallituksen toimi on ollut varakkaiden verotuksen keventäminen. Minun on vaikea uskoa, että hallituspuolueita äänestäneet kannattavat tällaista. Verojen radikaali alentaminen Ronald Reaganin Yhdysvalloissa ja Margaret Thatcherin Britanniassa ei saanut aikaan toivottua talouden piristymistä.

Valtion velkaantumisen vähentäminen ei ole peruste tarpeettoman kovalle talouspolitiikalle. Jos on kärsittävä liiallisen velanoton seurauksista, on kärsittävä yhdessä ja vielä niin, että hyvin toimeentulevat kärsivät suhteessa eniten.

Markku Ojanen
psykologian emeritusprofessori
Lempäälä

HS.fi: Osa ihmisistä on luontaisesti ahneempia kuin toiset

Helsingin Sanomien haastattelu 21.8. on osa “Minä väitän” -sarjaa, “jossa yksi asiantuntija kertoo näkemyksensä jostakin omaan alaansa liittyvästä kiinnostavasta aiheesta.”

”Ahneus näkyy joissakin ihmisissä harvinaisen selvästi. Hyvä esimerkki ahneudesta oli Chryslerin entisen pääjohtaja Lee Iacocca. Hän leikkasi 1990-luvulla työntekijöidensä palkkoja ja kuittasi samaan aikaan itselleen 20 miljoonan dollarin bonukset. Iacocca totesi vain kylmän tyynesti, että tämä on amerikkalainen tapa.

Kun ihmisestä tulee ahne, hänestä tulee usein myös itsekäs. Ahneus ei liity vain rahaan, vaan myös valtaan, tavaraan ja seksiin. Ihminen haluaa parhaan kännykän, auton ja puolison.

Jutun voi lukea Helsingin Sanomista.

Helsingin Sanomat: ”Harva uskaltaa sanoa, että pirun huonosti menee”

Helsingin Sanomat julkaisi 27.05. artikkelin “Suomalaisten asema maailman onnellisimpana kansana on osin ”onnellisuuspakon” syytä”. Jutussa perataan Tilastokeskuksen juuri julkaisemaa elinolotutkimusta:

Suomalaisten hyvinvoinnista piirtyy Tilastokeskuksen tuoreen elinolotutkimuksen perusteella positiivinen kuva. Kuitenkin lähes miljoona suomalaista tuntee yksinäisyyttä, ja tukea tarvitsevista tulisi pitää yhteisen onnen takia huolta, onnellisuusprofessori sanoo.

Markkua pyydettiin kommentoimaan tuloksia:

Elämään tyytyväisyyden taso on ”järkyttävän korkea”, sanoo psykologian emeritusprofessori, onnellisuustutkija Markku Ojanen. Paradoksi on, että sitten, kun ihmisiltä kysytään ongelmista, niitä tulee ”komea luettelo”.

Ojanen sanoo pohtineensa asiaa paljon ja tulleensa kriittisemmäksi ilmoitettua tyytyväisyyttä kohtaan. Harva uskaltaa kertoa kysyttäessä, että ”pirun huonosti menee”.

”Jonkun verran mukana on onnellisuus- ja tyytyväisyyspakkoa, että on vaikea tunnustaa itselleenkään, ettei ole niin onnellinen. En voi kiistää, ettemmekö olisi plussan puolella, mutta mukaan tulee vähän hyvänmiehen- ja naisenlisää.”

Jutun voi lukea kokonaisuudessaan Helsingin Sanomien nettisivulla.

Helsingin Sanomat: Suomalaisprofessori hämmästyi

Helsingin Sanomat haastatteli Markkua raflaavalla otsikolla “Brittitutkimuksessa selvisi, missä iässä ihminen on onnellisimmillaan – Suomalaisprofessori hämmästyi: ‘Tämä on todellinen pähkinä‘”:

Britit ovat onnellisimmillaan 16- ja 70-vuotiaina, kun taas keski-iässä heidän hyvinvointinsa sukeltaa, kertoo tuore brittiselvitys.

The Guardian -lehti kirjoittaa, että nuorilla tyytyväisyys, omanarvontunto ja onnellisuus ovat tutkimuksen mukaan korkealla. Parikymppisenä onni alkaa hiipua ja jyrkkä lasku seuraa 30 vuoden iässä. Huonot ajat kestävät 50 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen käyrät nousevat aina 70 ikävuoden korkeimpaan huippuun saakka.

Tulos hämmentää suomalaista onnellisuus­professoria Markku Ojasta.

Jutun voi kokonaisuudessaan lukea tästä osoitteesta.

Helsingin Sanomien ja Demokraatin lehtiartikkelit

Seuraavasta voitte käydä lukemassa Markun kanssa tehdyt, hieman tavallista biografisemmat artikkelit Helsingin Sanomissa ja Demokraatti-lehdessä:

Helsingin Sanomien juttu on tehty Vaihtoehtoisia faktoja? Miksi valehtelemme -kirjan tiimoilta, Demokraatin juttu liittyy Kaikki on hyvin juuri nyt -teoksen julkaisuun.

HS: Näin pääsin eroon syyllisyydestä

Markku on yksi Juha Riihimäen Helsingin Sanomien “Näin pääsin eroon syyllisyydestä” -artikkeliin haastatelluista asiantuntijoista:

Mistä me opimme syyllisyyden, ja onko sen tunteminen hyödyllistä vai yhtä turhaa kuin kaatuneen maidon perään itkeminen? Miksi me jäämme niin helposti kiinni lamauttavan kielteisiin tunteisiin?

Viime vuosien psykologinen tutkimus korostaa syyllisyyden tunteen tärkeyttä, kertoo psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Sen perustana on ihmisen hoivan ja liittymisen tarve.

Alkoholistin ja konkurssin läpikäyneen syyllisyyden kokemusta purkavaan artikkeliin on haastateltu Markun lisäksi myös Esa Roosia ja Ben Malista.

Jutun voit lukea kokonaisuudessaan Helsingin Sanomista.

HS: Länsimainen ihminen on onnettomin keski-ikäisenä

Markkua haastateltiin Helsingin Sanomien artikkeliin “Länsimainen ihminen on onnettomin keski-ikäisenä“. Suomi näyttää kuitenkin tekevän poikkeuksen säännöstä:

Suomessa vastaavaa notkahdusta elämän keskivaiheessa ei kuitenkaan tapahdu, sanoo onnellisuutta tutkiva psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Hänen mukaansa merkittävää onnellisuuden vähentymistä ei voi havaita yhdessäkään suomalaisten onnellisuutta selvittäneessä tutkimuksessa.

“Meillä onnellisuuden käyrä on läpi elämään aivan hämmästyttävän tasainen, samoin Ruotsissa”, hän kertoo.

Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Nettiviikko 29/2014

Ihmettelen niitä, jotka jaksavat kirjoittaa blogeihinsa lähes päivittäin. Minulla ei aika tahdo riittää sellaiseen, kun on niin paljon muutakin kirjoitettavaa ja luettavaa. Tartuin uudestaan Cambridgen yliopiston professorin Ha-Joon Changin kirjaan 23 Things They Don’t Tell You About Capitalism. Kirja on julkaistu vuonna 2010. En muista nähneeni tästä kirjasta arviointeja. En tosin lue aktiivisesti talouslehtiä, joten voi olla, että niissä on ollut jotakin. Palaan tähän kirjaan tuonnempana, mutta otan nyt yhden asian.

Chang uskoo, että yliopistokoulutusta yliarvostetaan. Koulutustasolla ei ole niin vahvaa yhteyttä taloudelliseen tulokseen kuin kuvitellaan. Sveitsi on yksi maailman parhaiten menestyviä maita ja siellä on puolta vähemmän yliopistokoulutuksen saaneita muihin Euroopan maihin verraten. Suomen erittäin korkea koulutustaso ei ole kovin paljon auttanut viime vuosien aikana. Koulutusta voidaan toki pitää arvona sinänsä, mutta ylikoulutus alkaa olla yleistä Suomessa ja monissa muissakin maissa.

On yhä enemmän asioita, joihin riittää lyhyempikin koulutus, koska työssä on sitten erikoistuttava asioihin, joihin yliopistoissa ja korkeakouluissa on vaikea perehdyttää. Toki aina voidaan ajatella, että esimerkiksi maisterin tutkinto kertoo valmiudesta perehtyä asioihin. Joka tapauksessa tietyn koulutustason jälkeen sen kohottaminen tuskin enää tuottaa sitä, mitä yleensä kuvitellaan. Taloudellinen tulos riippuu kovin monista muista asioista.

Lue lisää

Helsingin Sanomien arvostelu Tunne vai järki -teoksesta

Markun uusin teos, Tunne vai järki (2014), arvosteltiin hiljattain, 12.6., Helsingin Sanomien Terveys-osiossa. Arvostelun kirjoitti Jaana-Mirjam Mustavuori:

Voit lukea arvostelun myös tekstinä seuraavassa: Lue lisää