Pohdintaa hyvästä ja pahasta

Ihmisen luontaista hyvyyttä puolustavia havaintoja

1. Koska kyselyissä onnellisuuden taso on korkea, sen täytyy tarkoittaa, että hyviä asioita tapahtuu enemmän kuin pahoja tai sitten neutraalin, ei hyvän eikä pahan, olemisen määrä on paljon suurempi kuin pahojen kokemusten. Sekin riittää onnellisuuteen, joka yleensä tarkoittaa tyytyväisyyttä.
2. Viime vuosina on tutkittu mustan triadin (narsismi, machiavellismi ja psykopatia) suhdetta valon triadiin (kunnioittaminen, tasapuolisuus, usko hyvyyteen). Kyselyjen mukaan valon triadin piirteitä on huomattavasti enemmän kuin mustan triadin piirteitä.
3. Ihmiset liittävät itseensä myönteisiä hyveinä pidettyjä ominaisuuksia. He ovat pikemminkin ystävällisiä kuin epäystävällisiä, epäitsekkäitä kuin itsekkäitä, rehellisiä kuin epärehellisiä. Näissä todennäköisesti on jonkin verran hyvän ihmisen lisää, mutta myös muiden antamat arviot näistä painottuvat myönteiseen suuntaan. Esimerkiksi muiden onnellisuutta arvioitaessa saadaan jonkin verran huonompia arvioita kuin omaa onnellisuutta arvioitaessa (Vaasassa oma 72/100, muut 64/100).
4. Vaasassa tehdyssä kahdessa tutkimuksessa yksi kysymys kuului: saatko muilta ihmisiltä arvostusta? Vastaukset annettiin asteikolla 0 – 100. Keskiarvot olivat 70 ja 72. Tämä kertoo hyvää siitä, miten kohtelemme toisiamme. Tämä ei koske vain Vaasaa!
5. Välittömien tunnetilojen kuvauksia voidaan pitää luotettavimpina kuin jo tapahtuneiden asioiden kuvauksia. Esimerkiksi Debra Trampen ryhmän tutkimukseen osallistui 12 000 henkilöä, jotka saivat mobiililaitteella kehotuksen kuvata juuri sen hetkistä tunnetilaansa. Vain myönteisen reaktion kuvasi 41, kielteisen 16 ja samanaikaisesti sekä myönteisen että kielteisen 33 prosenttia. Yleisimmät olivat ilo (35 %), sitten rakkaus (30 %), ahdistus (29 %) ja tyytyväisyys (27 %).
6. Lewis Mitchellin (2013) ryhmä hyödynsi Yhdysvalloissa lähetettyä yli 80 miljoonaa Twitter-viestiä. Viestien yhteydessä käytetyt sanat on aikaisemmin arvioitu laajassa tutkimuksessa asteikolla yhdestä (surullinen) yhdeksään (onnellinen). Viestien keskiarvoksi tuli 5,98, joka siis on asteikon keskikohdan (5) paremmalla puolella. Onnellisia sanoja lähetettiin enemmän kuin surullisia sanoja.
7. Hilkka Oksin (1995) tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin vuorokauden aikana tapahtuneita asioita. Mukana oli runsaasti sekä myönteisiä että kielteisiä asioita. Ja myös paljon sellaisia, jotka eivät selvästi kuulu kumpaankaan ryhmään tai joista mielipiteet vaihtelevat. Vaikka tutkimuksessa oli mukana myös mielenterveyden ongelmista kärsiviä henkilöitä, ystävällistä kohtelua koettiin paljon enemmän kuin torjuntaa ja ilkeyttä sekä naurua paljon enemmän kuin itkua.
8. Kaikenlaista auttamista ja avuliaisuutta on sekä arkihavaintojen että tutkimusten mukaan erittäin paljon. Ihmisen luontaista itsekkyyttä vastaan sotivat esimerkiksi havainnot, että kadulle pudotettuja lompakoita palautetaan korkealla prosentilla, Suomessa jopa lähes 100-prosenttisesti. Avun tarpeessa oleville ihmisille lähetetään miljardien avustuksia. Ihmiset eivät käytä suotuisia varastamistilanteita ilman muuta hyväkseen.

Ihmisen luontaista pahuutta puolustavia havaintoja

1. Myös hyvinvointivaltioissa on paljon väkivaltaa, hyväksikäyttöä, alistamista, kiusaamista ja ahdistamista. Kyselyissä näiden määrät ovat suuria. Naiset kokevat miesten taholta väkivaltaa kodeissa, miehet muitten miesten toimesta kodin ulkopuolella. Työpaikoilla ja kouluissa kiusaamista kokevien osuus on kyselyissä 20 – 25 prosenttia.
2. Kun kyseessä ovat maat, joissa on suuria taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia ongelmia, kaikenlainen väkivalta ja sorto ovat yleisiä. Etenkin naisen asema on monissa maissa heikko. Jos kulttuurissa heimojen merkitys on yhä suuri, se johtaa usein heimojen välisiin väkivaltaisiin yhteenottoihin.
3. Ihmisen historiassa mustan triadin piirteitä omaavat henkilöt ovat saaneet paljon valtaa. Mitä enemmän valtaa näillä henkilöillä on ollut, sitä enemmän tuhoa he ovat saaneet aikaan. Nimiluettelon esittäminen ei ole tarpeen, sillä jokainen voi heitä nimetä. Julmien diktaattorien pahojen tekojen seuraukset ovat olleet kauhistuttavia ja johtaneet satojen miljoonien ihmisten tuhoon.
4. Ihmiset ovat järkyttävän alttiita seuraamaan pahoja johtajia. Vaikka periaatteessa kyseessä ominaisuus, jota voitaisiin käyttää hyvään, se on ollut suuren pahuuden palveluksessa. Kun katselee vanhojen dokumenttien kuvauksia siitä, miten näitä hirveitä johtajia on hurrattu ja palvottu, usko ihmisen luontaiseen hyvyyteen heikkenee. Mikä murheellisinta, näitä diktaattoreita hurraavia joukkoja on edelleen liikkeellä.
5. Usko ihmisen luontaiseen itsekkyyteen on yleistä. Sitä kuvaa osuvasti Morewedgen tutkimus, jossa pelattiin Ultimatum-peliä. Tässä pelissä jakajalle annetaan jokin summa, joka tulee jakaa vastaanottajan kanssa. Jakaja voi tarjota minkä osuuden tahansa, mutta vastaanottajalla on oikeus torjua jako, jolloin kumpikaan ei saa mitään. Ei siis kannata tarjota kovin pientä summaa, koska se yleensä torjutaan. Reiluuden odotus on niin vahvaa. Morewedgen tutkimuksessa oli jaettavana kolme dollaria. Peliä pelattiin tietokoneen avulla. Tuntematon jakaja esitti kolmelle ryhmälle erilaisia jakoja. Yhdelle ryhmälle tarjottiin vain 0,75 dollaria, toiselle puolet ja kolmannelle 2,25 dollaria, siis hyvin epäitsekäs jako. Kun tutkija kysyi, oliko jakaja kone vai ihminen, niin osallistujat pitivät itsekästä jakoa ihmisen tekemänä ja epäitsekästä koneen tekemänä. Ihmiset eivät tee epäitsekkäitä jakoja.
6. Paha on vahvempaa kuin hyvä. Tätä on korostanut Roy Baumeister työtovereineen. Tätä perustellaan sillä, että paha kertoo vaarasta ja uhasta ja tuottaa pelkoa. Sitä ei voi sivuuttaa ikään kuin mitään ei olisikaan. Pahojen tekojen tai tapahtumien seuraukset ovat vahvempia kuin hyvien. Hyvän voi sivuuttaa, että siitä aiheutuu mitään kielteistä seurausta. Tarvitaan suhteessa paljon enemmän hyvää, jotta paha voitaisiin voittaa.
7. Yhteiskuntatieteilijät ja psykologit ovat kuvanneet monia sellaisia taipumuksia, jotka herkästi kääntyvät pahuuden palvelukseen. Ihmisillä on vahva taipumus nähdä itsensä moraalisesti muita parempana, mikä vaikeuttaa omien pahojen tekojen tunnistamista. Olemme järkyttävän sokeita omaan itseemme nähden. Toinen vakava ihmisen ajatteluun liittyvä ongelma on mustavalkoajattelu, jonka pohjalta syntyy polarisaatiota, vastakohtien kärjistymistä.
8. Markkinataloutta on usein puolustettu hyvinvoinnin edistäjänä, mutta sen piirissä on erittäin paljon häikäilemätöntä toimintaa, jonka seuraukset näkyvät köyhien maiden riistona ja luonnon tuhoamisena. Siinä toki kaikki ovat omalla tavallaan osallisena etunenässä vauraiden maiden asukkaat.
9. Ihmisen suuria ongelmia evoluutiobiologit ja -psykologit perustelevat sillä, että hänen biologiansa ei ole mukautunut kulttuurin suuriin muutoksiin. Ihmisen kapasiteetti oli vuosituhansien aikana sopeutunut erinomaisesti heimokulttuuriin, jossa vaaditut taidot eivät enää riitä nykyajan monimutkaisessa kulttuurissa.
10. On syytä lopuksi palata ihmisen haurauteen. Siinä, että moni särkyy, voi olla pahuutta mukana, mutta vielä enemmän ymmärtämättömyyttä ja typeryyttä. Itsesyytöksistä tai muiden syyttelystä ei ole apua, sillä hauraudessa on kyse aidon ihmisyyden piirteestä. Siitä joudutaan maksamaan, mutta ilman sitä elämä olisi vahvojen välistä taistelua.

Mikä on näiden kuvausten saldo? Kumpaa on enemmän, hyvää vai pahaa? Uskon, että hyvää on enemmän, mutta on ilmeistä, että aika ajoin syntyy suuria ja pieniä pahuuden valtakuntia, joissa tavallisen ihmisen on vaikea elää hyvää elämää. Tutkimustiedot kallistuvat enemmän hyvän kuin pahan puolelle.

Lähteet

• Greenberg, J., Solomon, S. & Arndt, J. (2008). A basic but uniquely human motivation: Terror management. Teoksessa J. Y. Shah & W. L. Gardner (toim.), Handbook of motivation science, (s. 114–134). New York, NY: Guilford Press.
• Mitchell, L. ym. (2013). The geography of happiness: Connecting twitter sentiment and expression, demographics, and objective characteristics of place. PloS one, 8, e64417.
• Morewedge, C.K. (2009). Negativity bias in attribution of external agency. Journal of Experimental Psychology, 138, 535-545.
• Oksi, H. (1995). Sopimusvuoren työsalien asiakkaiden arkielämän toimien, tapahtumien ja kokemusten kuvaus. Psykologian pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.
• Shmotkin, D. (2005). Happiness in the Face of Adversity: Reformulating the Dynamicand Modular Bases of Subjective Well-Being. Review of General Pscychology, 9, 291–325.
• Trampe, D., Quoidbach, J., & Taquet, M, (2015). Emotions in everyday life. PLoS ONE, 10(12): e0145450.

Tutstumisen arvoinen lähde

• Fowers, B. J. (2022). Social science as an inherently moral endeavor. Journal of Moral Education, 51(1), 35-46.

The purpose of this paper is to argue that social science is an inherently moral enterprise. There are four reasons to see science as a moral endeavor based on the neo-Aristotelian recognition that morality is centered on human goods (e.g., justice and knowledge), not just right action. First, science is guided by epistemic values (e.g., accuracy, transparency) and underwritten by pro-science traits (e.g., honesty, patience). Second, the outcomes of applied science (e.g., disease cures, pedagogy improvements) are valued by scientists and others. Third, attempting to eliminate values from science is counterproductive because it leads to smuggling in moral commitments that are very difficult to critically evaluate, particularly in the social sciences. Finally, the goal of science is knowledge, which is a vital human good. Therefore, science is a thoroughly moral enterprise because human goods are moral aims. I conclude with three implications of this argument for science education.