Brandpundt Plus: Hollanninkielinen haastattelu suomalaisten onnellisuudesta

Hollantilaisen KRO-NCRV -kanavan verkkolehti Brandpundt Plus julkaisi 02. pvä toukokuuta 2018 Markun kanssa englanniksi käydyn, hollanniksi käännetyn haastattelun. Pete Wun ja Hannah Vischerin “Dit kunnen we van het gelukkigste land ter wereld leren over levensvreugde” voi lukea hollanniksi heidän sivuiltaan.

Hollantia taitamattomille julkaisemme alla kysymykset ja niiden vastaukset myös englannin kielellä:

I spoke to Yukio Uchida, who wrote that the measuring of happiness should take into account cultural differences. What are the cultural elements that, would you say, defines Finnish happiness?

Though Finland is an individualistic country, industrialization began here later than in other Nordic countries. Finland was an agrarian country until the 1960’s, and carried traditional values that emphasized “home, religion, and country”. Thus happiness was either luck, providence, or the privileges of the wealthy. One of our greatest poets, Eino Leino (1878 – 1926), has played into the hearts of the older generations:

A Song of Joy

Whom joy possess, they ought their joys conceal,

Whom treasure have, they ought their treasures shield,

and be merry of the mirth of all their own

and enrich’d by these riches all alone.

 

No joy can ever suffer others’ gander.

Whom joy possess, to wilderness ought wander

and ought to live a-quiet, quiet living

and their happiness enjoyed quieted within.

Leino, Eino. ”Laulu onnesta”. In Hiihtäjän virsiä. 1900. Translated by Martti Ojanen.

Although times are changing, and Finns are reading books and articles on happiness, having past ideas remains common:

  • Happiness belongs to fairy tales, songs, and poems, and not to real life
  • Don’t talk about your personal happiness
  • Finns cannot be happy
  • Take life as it comes

Has the idea of happiness changed in the past decades?

There have been many changes. At first, happiness barely dared to take a peek from the closet; now it can open the door, and step into the daylight. In a study of mine, the majority of Finns thought that we can increase our happiness. (Those who had this opinion were happier than those who doubted it.)

However, I wonder how seriously happiness is generally being taken into account. Obviously people do read about happiness, but do these stories have any influence on their lives? Not much, I’m afraid. And perhaps there is ultimately no need, because Finns are actually happy. Lue lisää

Nettiviikko 12/2018

Tämän viikon nettiviikko käsittelee onnellisuutta, teini-iän ongelmia, peruskoulun kehityshanketta, SOTEa ja veroja.

Onnellisuus

Onnellisuuksien oivaltaja -kirjani on herättänyt paljon huomiota. Onhan se mukavaa. Toivottavasti kirja vastaa lukijoiden ja kustantajan odotuksia. Onnellisuus on kahdestakin syystä ajankohtainen. Ensinnäkin tällä viikolla (20.3) on kansainvälinen onnellisuuden päivä ja toiseksi Suomi julistettiin maailman onnellisimmaksi maaksi. Tämä on järisyttävää! Kuinka sellainen on mahdollista? Miten meistä on tullut maailman onnellisin maa?

Ulkoisten tekijöiden tärkeyttä ovat korostaneet monet poliittiset liikkeet, kuten kommunismi ja sosialismi – ja myös kapitalismi. On mielenkiintoista, että tämä ulkoisten tekijöiden korostaminen näkyy vahvasti myös vuosittain tehtävissä Global Happiness -raporteissa. Onnellisuus on päätelty muun muassa eliniän pituuden, korruption vähäisyyden, kansantulon ja sosiaalisen tuen perusteella. On paradoksaalista, että tutkijoiden laatimat onnellisuuden kaavat jättävät vain 10 % ympäristölle ja kuitenkin onnellisiksi on kuvattu maat, kuten Suomi, jossa juuri ulkoiset asiat toteutuvat parhaiten.

Ihmettelen, miksi tuossa raportissa puhutaan onnellisuudesta, joka on subjektiivinen kokemus. Sitä ei kysytty, vaan onnellisuus pääteltiin noista hyvinvointia kuvaavista luvuista. Hyvinvointi ja onnellisuus liittyvät yhteen, mutta kyse ei ole samasta asiasta. Pitkän eliniän odotus voi lisätä turvallisuutta ja edelleen onnellisuutta, mutta toisaalta tiedetään, että ikä ei ole yhteydessä onnellisuuteen. Korruption vähäisyys ja hyvä hallinto ovat omiaan edistämään onnellisuutta, mutta koska Keski- ja Etelä-Amerikan maiden joukossa on muutamia onnellisia maita, tämäkään hyvä asia ei ole onnellisuuden tae. Tietenkin monien hyvien asioiden kasautuminen nostaa kansakunnan onnellisuutta, mutta miksi Saksa ja Ranska pärjäävät onnellisuudessa odotettua huonommin, vaikka ne ovat hyvinvoinnin indekseillä korkealla?

Lue lisää

Markku Veritas Forumeissa 12.10. Helsingissä ja 13.10. Jyväskylässä

Markku on mukana kahdessa yliopistokampuksilla ja oppilaitoksissa järjestettävien Veritas Forum -tilaisuuksien sarjassa. Tilaisuuksien sisältö on seuraava:

12.10. Helsinki klo 16.15-18
Minun polkuni hyvään elämään
Teoreettisen filosofian emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto ja psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Moderaattorina toimii CoPassion tutkimushankkeen koordinaattori Tii Syrjänen.
– Helsingin yliopisto, Porthania, sali PII

13.10. Jyväskylä klo 14.15­-16
Onnellisuutta etsimässä
Filosofi, hyvinvointitutkija Frank Martela ja psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Moderaattorina toimii kasvatustieteen dosentti Sauli Puukari.
– Agora, Mattilanniemi 2, Alfa-sali

Lisätietoja löytyy Veritas-forumin nettisivulta.

Markku Roman Schatzin Maamme-kirjassa

Roman Schatzin Maamme-kirjassa kysytään nyt, kell’ onni on? Teemana on on suomalainen onni ja onnellisuus. Haastateltavana psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen.

Roman SchatzMarkun 7.10.2013 nauhoittaman haastattelun Roman Schatzin isännöimässä Maamme-kirja -radio-ohjelmassa YLE Radio 1:ssä voi käydä kuuntelemassa täältä! Jakson nimi on “Kell’ onni on? Suomalainen onnellisuus”.

Onnellisuusprofessorin päiväkirja (2009)

Onnellisuusprofessorin päiväkirja. 2009 Kauniainen: Perussanoma Oy. 328s.
ISBN 978-951-888-503-3

Onnellisuus on arvoituksellista, mutta samalla jotakin aivan arkista. Onni pakenee, mutta silti sen eteen voidaan tehdä jotakin. Onnellisuus on arkielämässä jossakin taustalla, mutta kuitenkin hyvin lähellä. Onnea on vaikea määrittää, mutta silti jokainen sen tuntee ja tietää. Mikä lopulta on ihmisen tila? Ovatko ihmiset onnellisia vai onnettomia?

Professori Markku Ojanen on pitänyt onnellisuudesta yli sata luentoa ja kirjoittanut aiheesta kolme kirjaa. Teema jaksaa kuitenkin yhä kiinnostaa ja yllättää uusilla näkökulmilla. Onnellisuuusprofessorin päiväkirjassa kysymys on hyvästä elämästä, hyvinvoinnista ja elämän mielekkyydestä. “Joskus olen jopa kiivastunut jostakin asiasta. Silloin olen purkanut sen päiväkirjaan, näinhän moni muukin tekee. Mitä enemmän onnellisuutta pohtii, sitä yllättävämpien asioiden huomaa siihen kietoutuvan.

Hyvinvoinnin käsikirja (2009)

Hyvinvoinnin käsikirja. 2009. Kirjapaja.
ISBN 978-951-607-904-5
ISBN 978-952-247-127-7 (Paratiisipokkarit)

Hyvinvoinnin käsikirjan kuviot (780 latausta) , Hyvinvoinnin käsikirjan lähdeluettelo (750 latausta)

Pyrimme parantamaan hyvinvointiamme monin tavoin, esimerkiksi liikunnalla, syömällä ja monenlaisilla hoitomuodoilla. Eri keinoilla on erilaisia vaikutuksia, ja myös vaikutusten kesto vaihtelee. Miten hyvinvointiaan ja onnellisuuttaan sitten kannataisi edistää? Millä keinoilla vaikkapa mielialaa pitäisi yrittää kohottaa? Entä voitaisiinko yhteisöjen tai jopa kokonaisten kansakuntien onnellisuutta kohentaa jollain tavoin?

Markku Ojanen selvittää teoksessaan erilaisia hyvinvointiin vaikuttavia psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Hyvä uutinen on se, että hyvin monenlaiset hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät keinot ja menetelmät ovat osoittautuneet tuloksekkaiksi. Voimme valita itsellemme parhaat keinot tarpeidemme ja tavoitteidemme mukaan.

Hyvinvoinnin käsikirjan lähdeluettelo (750 latausta)

Hyvinvoinnin käsikirjan kuviot (780 latausta)

Tekstiin liittyvät kuviot. Jos lähdettä ei ole mainittu, kyseessä on oma tutkimukseni. Tarkat lähteet löytyvät lähdeluettelosta.

Tutkimus kertoo toisin

Tampereen Kirkkosanomien uusimmassa numerossa 7/22 on kaksi juttua, joihin haluan puuttua. Molemmissa on kysymys tärkeistä asioista. Toinen juttu on otsikoitu “Tulisitko toimeen vähemmällä?” Juttu alkaa näin: “Monien tutkimusten mukaan ihmiset ovat onnettomia.” Vaikka ihmisillä on rahaa ja tavaraa, he eivät ole onnellisia, tuossa jutussa kerrotaan. Jos yksikin kielteinen tutkimustulos jostakin löytyy, haluaisin sen nähdä, sillä monien tutkimusten mukaan suomalaiset, ja jopa köyhienkin maiden kansalaiset, ovat pikemminkin onnellisia kuin onnettomia. Näin ihmiset sanovat, kun asiaa heiltä kysytään. Me voimme kiistää tuon kuvauksen ja sanoa, että ihmiset eivät joko ymmärrä omaa tilaansa tai sitten he eivät halua tunnustaa olevansa onnettomia. Onnellisuuden, hyvinvoinnin tai tunteiden tutkijat eivät kuitenkaan tähän yhdy, vaan he ovat sitä mieltä, että vaikka myös onnettomia ihmisiä on aika paljon, enemmistö on pikemminkin onnellisia. Tämä ei tietenkään tarkoita, että he olisivat aina täydellisen onnellisia, vaan kysymys on siitä, että kokonaisuutena heidän elämänsä on pikemminkin plussan kuin miinuksen puolella. Onnellisiksi ilmoittautuvilla ihmisillä voi olla esimerkiksi sairauksia tai muita vaikeita asioita, sillä niistähän ei kukaan ole vapaa. Silloin kuin ihminen sanoo olevansa onneton, hän tutkimusten mukaan on usein myös masentunut ja kokee elämänsä tarkoituksettomaksi. Kun ihminen on onneton, hän on todella vaikeassa elämäntilanteessa. Toisenkin jutun lähtökohta oli myönteinen: “CoDA-vertaisryhmä tukee vahvuuteen sairastuneita”. On hienoa, että ihmiset tukevat toisiaan silloin, kun heillä on vaikeuksia. Läheisriippuvuus ei ole tieteessä käytetty käsite, mitä osoittavat myös tekstissä esitetyt ikävät yleistykset. Siinä sanotaan, että “Läheisriippuvaisten kyvyttömyys ihmissuhteisiin näkyy muun muassa eläinrakkautena”. Millaiseen tutkimukseen tällainen yleistys mahtaa perustua? Helposti tulee mieleen, että jos on eläinrakas, on myös läheisriippuvainen. Useimmat mielenterveyden tutkijat vieroksuvat ajatusta, että ihmissuhdeongelmien yhteydessä puhuttaisiin sairaudesta tai sairastumisesta. Kysymys on ihmisten välisistä ongelmista, jotka voivat johtaa ikäviin seurauksiin, jopa masennukseen, mutta jos käytämme sanaa sairaus ongelmien ja vaikeuksien synonyymina, koko sairauskäsitteeltä putoaa pohja pois. Samalla tavalla kuin vahvuuteen sairastumisesta puhutaan myös kiltteyteen sairastumisesta. Mitä tällä lopulta voitetaan? Ilmeisesti ajatus on, että näin ihmiset saavat paremmin tarvitsemaansa apua ja huolenpitoa. En halua vähätellä niiden ihmisten kokemuksia, jotka tekevät yli voimiensa ja uupuvat. Moni tarvitsee tukea, johon vertaisryhmät ovat mainio ratkaisu. Kritiikkini kohdistuu yleistäviin tulkintoihin, joita tämä läheisriippuvuusidea erityisesti ruokkii.

Onnellisuus asuu kohtuudessa

Julkaistu Ahjo 1 / 4.1.2007. Teksti Leena Seretin

Hyvän elämän ja onnellisuuden lähteet karkaavat saavuttamattomiin, koska meihin on istutettu puutteellisuuden tunne, sanoo Markku Ojanen Tampereen yliopistosta.
Onnellisuus työssä ja elämässä yleensä on Ojasen mukaan kohtuullisen siedettävää olotilaa.

Tampereen yliopiston psykologian laitoksen professori Markku Ojanen kantaa nimeä onnellisuusprofessori. Häntä pyydetään viikoittain luennoimaan onnellisuudesta ja erityisesti onnellisuudesta työssä. Onnellisuusprofessori ei itsekään voi käsittää, miksi onnellisuus on nykyään niin suosittu teema. Tutkimusten mukaan ihmiset kuitenkin tyytyvät siedettävän kohtuulliseen olotilaan, mutta senkin saavuttaminen on uhattu.

— Tottahan se on, että työelämä ja elämä yleensä vaatii meiltä koko ajan yhä enemmän. Meihin on istutettu puutteellisuuden, riittämättömyyden siemen. Kohtuus ei tunnu riittävän, Ojanen sanoo.

Tyytyväisyys, jopa onnellisuus omassa työssä, on monille saavuttamaton tavoite. Ojasen tutkimusten mukaan kaksi kolmesta tuntee tyytyväisyyttä elämäänsä yleensä. Tyytyväisyys työelämään on heikommalla tolalla: viidennes on tyytymätön työelämäänsä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan ihmiset ovat ylipäätään hieman tyytymättömämpiä työelämään kuin elämäänsä yleensä.

Ojanen on itse listannut työnsä hyviä ja huonoja puolia asteikolla nollasta sataan.

— Onnellisuusluennon pitäminen saa 90 pistettä, samoin kirjoittaminen ja tutkimus. Sen sijaan kokoukset, edustaminen ja hallinnoiminen ovat tylsiä tehtäviä.

Ojanen ehdottaa, että työhönsä tympääntynyt listaisi työstään tyytyväisyyttä ja mielihyvää tuottavat
asiat ja työn synkät puolet. Mittari asettuu yleensä plussan puolelle ja auttaa jaksamaan ja sietämään epämiellyttäviäkin työtehtäviä. Niitä kuitenkin on kaikissa ammateissa.

Tärkeintä on hyvä elämä

Miksi sitten kannattaisi tavoitella onnellisuutta työssä? Herrathan työn tekisivät, jos se herkkua olisi, tiesi jo vanha viisas kansa. Onnellisuusprofessorin mielestä tyytyväisyyttä ja hyvää oloa kannattaa tavoitella myös työssä osana hyvää elämää.

— Työssä kuluu kuitenkin kolmannes vuorokaudesta, ainakin puolet valveillaoloajasta. Oman hyvän elämän kannalta ja fyysisen ja psyykkisen terveyden kannalta on hirmuisen tärkeää, että pitää työstään, joskus jopa nauttii siitä. Ihmisen hyvinvointi on arvokasta sinällään, ilman mitään kytkentöjä vaikkapa tuottavuuteen, Ojanen sanoo.

Hän ei nosta kovinkaan korkealle hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyttä.

— Totta kai huono työilmapiiri tai huono johtaminen alkavat näkyä myös tuottavuudessa. Näkyyhän se bisneksessä, jos porukka alkaa sairastella ja vaihtuvuus on suurta. Tyytyväisyyden ja tuottavuuden linkittymistä kuitenkin liioitellaan. Ihmisen hyvinvointi on arvo sinällään, Ojanen korostaa.

Ylimitoitetut odotukset

Työtyytyväisyyttä tai peräti onnellisuutta on kuitenkin vaikea, ellei mahdoton saavuttaa, koska kohtuullisuus ei riitä.

— Odotukset ja vaatimukset kasvavat koko ajan. Perusodotus on, että elämä olisi hyvää ja aina vaan parempaa. Elämältä odotetaan paljon rakkautta, hyväpalkkaista ja mukavaa työtä. Vaatimuksia syötetään ulkoapäin niin työelämässä kuin elämässä yleensä. Tulostavoitteet on viritetty niin korkealle, että ihmiset eivät koskaan saavuta tyytyväisyyden asetta. Vaatimisen spiraali on loputon, ja onnellisuus tuntuu karkaavan koko ajan.

— Hyvän elämän odotuksissa ihmisille kuitenkin riittäisi kohtuus. Se on myös rajallisuutta. Nyt työssä kuin muussakin elämässä vaatimukset ja tavoiteltavat asiat ovat rajattomia.

Kehitä ja arvosta

Kuinka tyytyväisyyttä tai työonnea voisi ruokkia?

— Kehitä itseäsi ja kouluttaudu työssä. Ja pidä kavereista huolta, onnellisuusprofessori vinkkaa ja lisää, että pidä huolta myös kunnostasi, sekin lisää hyvän olon tunnetta.

Työn merkitys on muuttunut, mikä luo uudenlaisia paineita. Työ on suomalaisille keskeinen elämänsisältö. Se on enemmän kuin leivän hankintaa.

— Koska työllä on niin suuri merkitys hyvän elämän vinkkelistä, ihmisellä on oikeus ja lupa kokea aidosti ylpeyttä ja tyytyväisyyttä työstään, Ojanen huomauttaa.

Hän kyseenalaistaa nykyajan vaatimuksen, että jokaisen pitäisi itse rakentaa elämänhallintaa, ja itsensä toteuttaminen olisi jollain tapaa onnellisuuden lähde.

— Historiallisesti on aivan uutta ja outoa, että elämää voisi kovinkaan pitkälle hallita. Milloin on oltu luonnon, milloin Jumalan tai kohtalon, milloin työnantajan armoilla. Nyt pitäisi hallita niin mahdottomasti. Toinen historiallisesti vieras käsite on itsensä toteuttaminen. Velvollisuuksia on helpompi noudattaa kuin toteuttaa itseään, mitä se sitten tarkoittaakin.

Markku Ojanen kokee hyvän olon, onnellisuuden hetkiä kotonaan.

— Onnellisuus merkitsee minulle siedettävän hyvää oloa ja sellaista oloa jota koen, kun saan kotona olla kaikessa rauhassa ilman edustus- tai hallintopaineita, pohdiskella, kirjoitella ja lueskella.

— Nykyajan kiireinen elämä on sellaista, että joutilaisuudelle ei ole juuri tilaa. Se syö onnellisuutta.

Onnellisuus (2006)

Onnellisuus. 2006. Helsinki: WSOY. 183s.
ISBN 951-0-31214-2

Onnellisuus on Markku Ojasen kartoitus hyvän elämän edellytyksistä. Kirja sisältää kysymyksiä ja vastauksia onnen eri puolista, onnellisuustutkimuksia ja onnen filosofiaa: Mitä onnellisuus on? Mistä se tulee? Mitkä ovat onnen esteet? Kuinka miehet ja naiset, köyhät ja rikkaat, nuoret ja vanhat kokevat onnellisuuden?

Teoksen lopussa Ojanen kertoo, mitä voimme itse tehdä onnellisuutemme eteen. Ohjeet ovat selkeitä ja yksinkertaisia, lisäksi niitä on runsaasti ja erilaisia, sillä olemme kaikki yksilöitä ja tarvitsemme eri menetelmiä ja lähestymistapoja.

Onnellisuus ei ole vain jo entuudestaan onnekkaita varten – sen avaimet ovat jokaisen ulottuvilla!

Onnellisuus. 2006. Helsinki: WSOY. 183s. (2488 latausta)

Etu- ja takakansi, esipuhe ja sisällysluettelo.