Psykologian emeritusprofessori, luennoitsija-kirjailija Markku Ojanen toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi kotisivuilleen!

MTV3:n Onnellisuusbarometri

Olen laatinut MTV3:lle suomalaisten hyvinvointia kuvaavan mittariston. Tavoitteena on tehdä tutkimuksia kolmen kuukauden välein, jotta voidaan nähdä hyvinvoinnissa tapahtuneet muutokset. Mukana oli kahdeksan asteikkoa, joista liitteenä yksi esimerkki (mieliala). Lisäksi kuka tahansa voi päivittäin MTV3:n kotisivulla antaa päivän sykearvion omasta mielialastaan. Sykeasteikko on liitteen 1. mukainen, paitsi että arviointi kohdistuu juuri käsillä olevaan päivään. Onnellisuusbarometrin asteikot olivat seuraavia:

  1. Mieliala
  2. Onnellisuus
  3. Optimismi ja toiveikkuus
  4. Rakkauden kokeminen
  5. Tyytyväisyys toimeentuloon
  6. Tyytyväisyys sukupuolielämään
  7. Tyytyväisyys työhön
  8. Turvallisuus

Kaikkien vaihteluväli on 0-100, jossa 100 kuvaa parasta mahdollista tilaa ja 0 huonointa. Olen tällaisia ”mittareita” käyttänyt jo yli 20 vuotta. Tuloksia on kertynyt paljon, kuten kotisivullani olevat kuvaukset osoittavat. Tutkijat pitävät hyvän asteikon edellytyksenä sitä, että se on symmetrinen ja että siinä on selvä neutraali keskikohta. Usein käytetyt asteikot ovat paljon karkeampia niin, että tarjolla on vain viisi tai seitsemän vaihtoehtoa. Tulosten yleiskuva ei kuitenkaan muutu, jos nämä vaihtoehdot ovat symmetrisiä esimerkiksi näin: Erittäin tyytyväinen, tyytyväinen, melko tyytyväinen, yhtä paljon kumpaakin, melko tyytymätön, tyytymätön ja erittäin tyytymätön.

Sekä suomalaisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa vastaukset painottuvat selvästi myönteisiksi. Tämä tulos korostuu vauraissa, demokraattisissa länsimaissa. Omissa tutkimuksissani kokonaisvaltaisten arvioiden keskiarvot (onnellisuus, tyytyväisyys, turvallisuus, optimismi) ovat yleensä olleet yli 70. Kun kysytään jotakin suppeampaa asiaa, kuten tyytyväisyyttä työhön tai johtamiseen työpaikalla, keskiarvot voivat olla huomattavasti matalampia.

Toinen tekijä, joka saattaa vaikuttaa tuloksiin, on mahdollisuus vaikuttaa arvioitavaan asiaan. Toimeentulo on asia, johon voi jossain määrin vaikuttaa, mutta pääosin palkka määräytyy tavallisella palkansaajalla taulukoiden perusteella. Tyytyväisyys ystäviin on yleensä melko suurta, sillä ystävyyssuhteet ovat enemmän omissa käsissä. Kolmas seikka liittyy niihin odotuksiin ja vaatimuksiin, joita asiaan liittyy. Tämä tekijä voi laskea myös toimeentuloon sekä työhön liittyviä arvioita. Myös rakkauteen ja sukupuolielämään liittyy suuria odotuksia. Länsimaisen kulttuurin romanttisen rakkauden idea on upea, mutta se synnyttää sellaisia haavoita, joita on mahdoton toteuttaa. Odotamme myös työltä paljon. Sen tulisi olla haastavaa, siistiä, hyvin palkattua, vaihtelevaa ja esimiesten ja työtoverien tulisi olla mukavia. Nämä toiveet eivät suinkaan aina toteudu.

Kuvio 1. Barometriin osallistuneiden henkilöiden (1052) keskiarvot kahdeksalla hyvinvoinnin asteikolla.



Kuvio 2.
Taustatekijät hyvinvoinnin riskitekijöinä.

Kuvio 2 perustuu tarkasteluun, jossa koko ryhmästä kokonaishyvinvoinnin perusteella on erotettu 50 huonoiten voivaa (<37) ja 50 hyvinvoivinta (>90). Prosenttiluvut kertovat, kuinka suuri osa ao. ryhmästä sijoittuu huonosti voivien ryhmään. Jos ao. tekijällä ei ole mitään yhteyttä, prosenttiluku on 50. Sukupuolen ja koulutuksen hiukan kohonneet prosenttiluvut eivät ole tilastollisesti merkitseviä, joten ne voivat johtua sattumasta. ”Ei työssä” -ryhmään on otettu mukaan myös koululaiset ja eläkeläiset työttömien ohella. ”Heikkojen tulojen” ryhmässä ansiot ovat alle 1000 euroa kuukaudessa.

Lopullisessa kyselyssä oli mukana 1052 henkilöä. Tutkimukseen saattoi ilmoittautua mukaan. Ilmoittautuneita oli useita tuhansia. Vastanneita oli jonkin verran enemmän, mutta joukosta poistettiin satunnaisesti henkilöitä niin, että vastaajajoukko vastaa mahdollisimman hyvin Suomen kansaa kuvaavia taustatietoja. Tulokset on esitetty kuvioissa 1 ja 2. Niistä voidaan tehdä seuraavia päätelmiä.

  1. Kaikki keskiarvot ovat asteikon myönteisellä puolella eli onnellisuutta, hyvinvointia ja tyytyväisyyttä on enemmän kuin näiden vastakohtia. Tulos on aikaisempien tutkimusten mukainen, mutta hiukan alempi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Syyt voivat liittyä otoksen valintaan tai sitten vaikkapa kielteiset talousuutiset ovat vaikuttaneet tuloksiin.
  2. Eri asteikkojen erot noudattavat edellä kuvattuja olettamuksia. Koko elämää tai elämäntyyliä kuvaavat arviot ovat myönteisempiä kuin elämänalueita kuvaavat tulokset. Suuret odotukset todennäköisesti alentavat kolmea alinta pylvästä.
  3. Turvallisuuden korkea pylväs varmaankin kertoo siitä, että elämä nykyajan Suomessa on aidosti turvallista.
  4. Kaikissa asteikoissa on myös erittäin matalia arvioita. Vastaajien joukossa on henkilöitä, joiden elämässä on merkittäviä ongelmia.
  5. Sukupuoli: Naiset kokivat enemmän rakkautta kuin miehet ja miehet olivat optimisempia kuin naiset.
  6. Asuinpaikka: Yhdistettäessä Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit melko pienen vastaajajoukon ja vastausten samankaltaisuuden tähden Etelä-Suomi poikkeaa muista lääneistä myönteiseen suuntaan kaikissa muissa paitsi tyytyväisyydessä sukupuolielämään ja turvallisuudessa. Edellisessä Etelä-Suomen keskiarvo on muita matalampi ja jälkimmäisessä ei ole eroja.
  7. Ikä: Iän suhteen onnellisuus ja hyvinvointi nousevat 35-55 -vuotiaiden ryhmään, jonka arviot ovat samansuuruisia kuin 55-65 -vuotiailla. Nuorin ikäryhmä kokee ennen kaikkea toimeentulo- ja rakkausongelmia. Turvallisuudessa erot ovat pieniä, joskin vanhin ryhmä kokee olonsa nuorimpia turvattomammaksi.
  8. Koulutus: Ammatin ja koulutuksen myötä hyvinvointi kohoaa. Ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet ovat selvästi muita tyytyväisempiä. Oikeastaan ainoa poikkeus on yliopistotutkinnon suorittaneiden muita ryhmiä alempi tyytyväisyys sukupuolielämään.
  9. Työtilanne: Koululaiset, opiskelijat ja työttömät antoivat hyvinvoinnistaan muita alempia arvioita. Poikkeuksena oli työttömien rakkaus ja sukupuolielämä, jotka olivat muiden ryhmien tasoa.
  10. Perhesuhteet: Parisuhteessa elävien hyvinvointi oli jonkin verran parempi kuin muilla ryhmillä (vanhempien luona asuvat, yksin asuvat, yksinhuoltajat). Odotetusti suurin ero on rakkauden kokemisessa ja tyytyväisyydessä sukupuolielämään. Jälkimmäisessä arviot laskevat 50:n alle.
  11. Tulotaso: Alle 1000 euroa/kk ansaitsevien arviot ovat erittäin matalia. Vain kokonaisvaltaiset arviot ylittävät asteikon keskikohdan. Tyytyväisyys työhön ja toimeentuloon ovat alle 40:n. Seuraava tuloryhmä (1000-2000) ei enää paljon poikkea muista tuloryhmistä. Keski- ja hyvätuloiset (3000-7000 e) ovat suunnilleen yhtä tyytyväisiä. Ehkä yllättäen tästä eteenpäin tyytyväisyys alkaa laskea.

Ääriryhmien vertailua

Koko aineistosta erotettiin ne henkilöt, jotka kaikkien hyvinvointia kuvaavien asteikoiden summalla saivat korkeimpia ja matalimpia arvoja. Kumpiakin erotettiin 50 henkilöä. Summamuuttujan alapäässä rajana oli asteikoiden keskiarvo 37 ja yläpäässä 90. Katsoin, miten taustamuuttujat olivat yhteydessä tähän ryhmäjakoon. Tulokset on kuvattu kuviossa 2. Tällainen vertailu korostaa eroja, jotka koko ryhmää koskevassa analyysissä ovat heikompia.

Kuvio kertoo, mikä on todennäköisyys, että tietyn taustamuuttujan arvolla sijoitutaan matalan hyvinvoinnin ryhmään. Kuviossa esitetyistä taustamuuttujista muut paitsi sukupuoli ja koulutus olivat tilastollisesti merkitseviä. Läänien vertailu ei tuottanut edes oireellista yhteyttä. Vaikka tulojen yhteys hyvinvointiin on koko ryhmässä melko matala, on tässä ääriryhmien vertailussa yhteys erittäin selvä. Kaikki ne 14 henkilöä, joilla tulot olivat alle 1000 e/kk, sijoittuvat huonosti voivien ryhmään. Myös iällä, perhesuhteella ja työtilanteella oli merkitsevä yhteys, mutta yhteyden voimakkuus ei ollut samaa tasoa kuin tulojen. ”Riskitekijöitä” olivat siis heikot tulot, yksin asuminen, työn puuttuminen ja nuorimpaan tai vanhimpaan ikäryhmään kuuluminen.

Edellä kuvatut asiat liittyvät yhteen. Kyseessä on suurelta osin hyvin kirjava joukko koululaisia ja opiskelijoita, jotka asuvat joko yksin tai asuntolatyyppisissä olosuhteissa. Työttömiä on näiden 50:n huonoiten voivan joukossa kuusi, mutta matalimpaan tuloluokkaan heistä kuuluu onneksi vain kaksi. Kun tarkastellaan kaikkia neljää varsinaista ”riskitekijää” yhdessä, saadaan kahdeksan henkilöä (vain nuorin ikäluokka katsottiin riskitekijäksi), joista seitsemän (88%) sijoittuu huonosti voivien ryhmään.

Kun katsotaan erittäin hyvinvoivien 50 henkilön ryhmää, heidän taustansa on luonnollisesti vastakkainen edellä kuvatulle. He ovat 25-55 -vuotiaita, työssä olevia, keskituloisia ja perheellisiä. Joukossa on kuitenkin esimerkiksi kaksi työtöntä ja kahdeksan toiseksi alimpaan tuloluokkaan kuuluvaa. Niistä 27:stä henkilöstä, joilla on nuo neljä myönteistä ominaisuutta, kuuluu 20 (74%) hyvinvoivien ryhmään. Kenties yllättäen joukossa on kuitenkin seitsemän, jotka kuuluvat huonosti voiviin. Mikä voisi olla syynä? Näistä seitsemästä kuusi on naisia. Ehkä työn ja perhe-elämän yhdistäminen on ollut vaikeata.

Korostan vielä, että toisin päin katsoen tilanne ei näytä näin selkeältä. Jos otetaan esimerkiksi yksin asuvien tai työttömien ryhmä kokonaisuudessaan tarkasteluun, keskiarvot ovat kyllä jonkin verran alentuneita, mutta kummassakin ryhmässä on runsaasti sellaisia henkilöitä, jotka selviävät hyvin tai jopa erittäin hyvin.

Liite 1.
1. MIELIALA

Millainen mielialasi on ollut kuluneiden parin viikon aikana? Oletko iloinen ja hyväntuulinen vai oletko synkkä ja huonotuulinen? Arvioi alla olevien vaihtoehtojen avulla mielialaasi. Arvioi mielialaasi parin viikon aikana. Paina mieleesi se kohta, joka kuvaa mielialaasi parhaiten. Siirrä tuo luku sille varattuun kohtaan. Arviointi on tarkoitettu jatkuvaksi siten, että voit valita minkä tahansa luvun 0:n ja 100:n välillä. Voit siis täysien lukujen ohella valita esim. lukuja 97, 63, 38, 11.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Markku Ojanen | Psykologian emeritusprofessori, "onnellisuusprofessori", luennoitsija ja kirjailija Markku Ojanen toivottaa teidät tervetulleeksi kotisivuilleen!