Hyvät lukijani!

Voin nyt hyvillä mielin kertoa, että kohta ilmestyy kaksi uutta kirjaa, jotka ovat saaneet teosluettelossani numerot 35 ja 36:

Esiinnyn myös molempien kirjojen merkeissä Helsingin Kirjamessuilla Helsingin Messukeskuksella torstaina 24.10.2019 Lonna-salissa, iltapäivällä 15:30-16:00 (aiheena Kysymyksiä onnellisuudesta) ja illalla 18:30-19:00 (aiheena Voiko persoonallisuus muuttua?).

Seuraavassa kerron näiden kirjojen synnystä jotakin, ja liitän mukaan näiden kirjojen esipuheet. Voiko persoonallisuus muuttua perustuu yli 30 vuoden takaiseen ideaan, jonka olin otsikoinut työnimellä Pysyvyyden ja muutoksen paradoksi. Jo tuolloin olin lukenut kirjallisuutta sekä persoonallisuuden pysyvyydestä että muutoksesta. Ajatus persoonallisuuden piirteiden pysyvyydestä ulottuu kauas historiaan. Myös arkiajattelun mukaan meillä kaikilla on persoonallisuuden piirteitä, joiden perusteella me eroamme toisistamme. Aika helposti pystymme kuvaamaan, millaisia me olemme – ainakin yleensä. Nämä piirteet vaikuttavat pysyviltä.

Niin, yleensä. Vuonna 1968 ilmestyi Walter Mischelin kirja Personality and assessment, joka korosti tilanteiden vaikutusta käyttäytymiseen. Käyttäytyminen vaihtelee suuresti tilanteiden mukaan. Usein on hyödyllisempää tietää, mikä on tapahtuman tilanne kuin se, millaisin persoonallisuuksin siihen tullaan. Kirkossa toimitaan eri tavoin kuin kapakassa. Mischel kannattajineen alkoi pitää piirteitä tarpeettomina tai ainakin pinnallisina käsitteinä. Ilman niitäkin psykologiassa tullaan toimeen, oli tyly johtopäätös.

Siinähän sitä oli paradoksia kerrakseen! Tilanne vaikutti hetken aikaa aika lohduttomalta piirretutkimuksen kannalta, kunnes havaittiin, että tilannejoustavuus on eri asia kuin persoonallisuuden piirteet. Piirteet näkyvät yleensä vasta silloin, kun havaintoja on riittävästi. Kun näemme henkilön ensimmäistä kertaa, emme voi olla varmoja siitä, millainen hän on. Joskus jo ensimmäinen kerta antaa oikeansuuntaista tietoa, joskus teemme aivan vääriä arvioita.

Lue lisää

Kysymyksiä onnellisuudesta (2019)

Kysymyksiä onnellisuudesta. Mikä meitä suomalaisia onnellisuudessa kiinnostaa. 2019. Helsinki: Basam Books.
ISBN 978-952-7240-99-1

Onnellisuus on ollut Suomessa esillä jo yli 20 vuotta, eikä kiinnostus siihen ole hiipunut. Tästä kertoo se, että onnellisuuden tutkija, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen on pitänyt onnellisuudesta satoja luentoja ja vastannut lähes viikoittain haastattelijoiden kysymyksiin. Vastauksensa Ojanen pyrkii perustamaan tieteellisiin tutkimuksiin.

Onneksi haastattelijat ja kuulijat eivät aina kysy aivan samoja kysymyksiä, vaan yllättävät tutkijan ja panevat harmaat aivosolut liikkeelle. Esimerkiksi kysymykset ”Tarkoittaako onnellisuus eri kielissä samaa? ja ”Ovatko älykkäät ihmiset onnellisia?” vaativat tunkeutumista tutkimusraporttien uumeniin. Mukaan mahtuu myös sellaisia tärkeitä kysymyksiä, joihin ei voida antaa yksiselitteistä vastausta: ”Onko aitoa onnea olemassa?” ja ”Tavoittelevatko ihmiset onnellisuutta?

Kysymyksiä onnellisuudesta -kirjan tavoitteena on kysymysten ja vastausten avulla antaa kuvaus siitä, mitä onnellisuudesta tiedetään. Vastaukset perustuvat viime vuosikymmenten laajaan tutkimukseen, joita Ojanen värittää omakohtaisilla kokemuksilla ja pohdinnoilla. Kirja haastaa lukijan itse pohtimaan, mistä onnellisuudessa ja onnen edistämisessä on kysymys. Ojanen ei tarjoa yksioikoisia onnellisuuden reseptejä vaan kertoo myös avoimesti ne varjopuolet, joita onnen tavoitteluun liittyy.

Esipuhe – Kysymyksiä onnellisuudesta (63 latausta)

Kysymyksiä onnellisuudesta. Mikä meitä suomalaisia onnellisuudessa kiinnostaa (2019) -kirjan esipuhe lukijalle.

Voiko persoonallisuus muuttua? (2019)

Voiko persoonallisuus muuttua? 2019. Jyväskylä: PS-Kustannus.
ISBN 978-952-451-941-0 • 14.4

Persoonallisuus – onko se pysyvä, muuttuva vai jotain siltä väliltä?

Olemme tottuneet ajattelemaan, että oma ja muiden persoonallisuus on kiveen hakattu – hyvine ja huonoine puolineen. Kun omat tai muiden piirteet ärsyttävät, alamme helposti miettiä, voisiko persoonallisuus sittenkin muuttua. Tarvitseeko sen muuttua?

Kirja kuvaa persoonallisuuden muutosta ja pysyvyyttä psykologiseen tutkimustietoon pohjautuen. Kirjassa pohditaan esimerkiksi, arvostammeko enemmän pysyvyyttä vai muutosta, millaisia asioita itse voimme tai emme voi muuttaa ja kuinka ympäristö vaikuttaa persoonallisuuden muokkaantumiseen. Muuttavatko esimerkiksi jatkuvat vastoinkäymiset persoonallisuutta? Entä työttömyys tai lapsen saaminen? Onko psykoterapialla vaikutusta persoonallisuuteen?

Markku Ojanen on psykologian emeritusprofessori, tietokirjailija ja luennoitsija. Ojasen keskeisimpiä tutkimusalueita ovat mielenterveys, terveyspsykologia, positiivinen psykologia sekä hyvinvointi ja onnellisuus.

Esipuhe – Voiko persoonallisuus muuttua? (52 latausta)

Voiko persoonallisuus muuttua? (2019) -kirjan esipuhe lukijalle.

HS.fi: Osa ihmisistä on luontaisesti ahneempia kuin toiset

Helsingin Sanomien haastattelu 21.8. on osa “Minä väitän” -sarjaa, “jossa yksi asiantuntija kertoo näkemyksensä jostakin omaan alaansa liittyvästä kiinnostavasta aiheesta.”

”Ahneus näkyy joissakin ihmisissä harvinaisen selvästi. Hyvä esimerkki ahneudesta oli Chryslerin entisen pääjohtaja Lee Iacocca. Hän leikkasi 1990-luvulla työntekijöidensä palkkoja ja kuittasi samaan aikaan itselleen 20 miljoonan dollarin bonukset. Iacocca totesi vain kylmän tyynesti, että tämä on amerikkalainen tapa.

Kun ihmisestä tulee ahne, hänestä tulee usein myös itsekäs. Ahneus ei liity vain rahaan, vaan myös valtaan, tavaraan ja seksiin. Ihminen haluaa parhaan kännykän, auton ja puolison.

Jutun voi lukea Helsingin Sanomista.

Kulmikas ihmiselämä (2018)

Kulmikas ihmiselämä. 101 näkökulmaa mutkaiseen matkaan. Kauniainen: Perussanoma. 2018.
ISBN 978-951-888-817-1
Luokka 17.3

Elämän kulmikkuus on kaikille tuttua. Muiden kulmat huomataan, omat jäävät huomiotta. Kulmikas ihmiselämä kuvaa sekä kulmikkuuden syitä että niitä keinoja, joilla kulmia voidaan pehmentää.

Hyvän elämän ja onnellisuuden perusta rakentuu niille arvoille, joita olemme omaksuneet, ja sille, miten vakavasti otamme varteen omantuntomme varoitukset ja kehotukset. Kirjassa pohditaan sekä konkreettisia arkielämän iloja ja suruja että niitä kulttuurin ehtoja, jotka yhdessä näkyvät elämän laatuna, hyvinvointina ja onnellisuutena.

Viime vuosien psykologinen tutkimus on vahvistanut kristinuskoon perustuvien arvojen merkitystä. Kiitollisuus, luottamus, rehellisyys ja anteeksianto ovat hyvän elämän kulmakiviä.

Professori Markku Ojasen uudessa kirjassa on 101 esseetä hyvän elämän kulmakivistä.

Onnellisuuksien oivaltaja: Mitä tiede kertoo onnesta? (2018)

Onnellisuuksien oivaltaja. Mitä tiede kertoo onnesta? Jyväskylä: PS-Kustannus. 2018.
ISBN 978-952-451-815-4
Luokka 17.3

Ole optimistinen. Luo itsellesi tavoitteita. Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa. Tee vapaaehtoistyötä. Ylläpidä sosiaalisia suhteita. Keskity hyviin asioihin. Harrasta. Olet kuullut varmasti lukuisia onnellisuusohjeita. Mutta mitkä niistä oikeasti toimivat? Onko onnellisuuden tavoittelu niin tärkeää kuin meille uskotellaan? Mitä tiede kertoo onnesta?

Tässä teoksessa onnellisuusprofessori Markku Ojanen puntaroi erilaisia onnellisuustutkimuksia. Hän nostaa esille tulokset, jotka auttavat ketä tahansa kohti mielekkäämpää elämää – unohtamatta keinoja, joita ei ole pystytty todistamaan toimiviksi. Kirja auttaa lukijaa oivaltamaan, mistä kaikesta onnellisuus koostuu, mikä sitä vähentää ja mitä itse kukin voi tehdä oman onnensa eteen.

Markku Ojanen on psykologian emeritusprofessori, joka tunnetaan myös onnellisuusprofessorina. Hän on kerran jos toisenkin saanut vastata kysymykseen: “Mitä se onnellisuus oikein on?” Kysymys ei ole helppo, mutta Ojanen on onnellinen aina saadessaan puhua onnellisuudesta.

Markku Sari Valton ohjelmassa Yle Radio 1:llä ti 10.9.2019

Markun aiemmin yhdessä Antti Kylläisen kanssa Yle Radio 1:llä nauhoittama, aina yhtä ajankohtaista valehtelua käsittelevä Sari Valton juontama ohjelma on nyt kuunneltavissa. Ohjelman julkaisua myöhästytettiin muutamalla viikolla.

“Valheen anatomia” -niminen ohjelma lähetettiin tiistaina 10.9.2019 klo 10-11, ja sen voi kuunnella Ylen nettisivuilla tästä osoitteesta. Linkki osoittaa nyt oikeaan osoitteeseen.

Helsingin Sanomat: ”Harva uskaltaa sanoa, että pirun huonosti menee”

Helsingin Sanomat julkaisi 27.05. artikkelin “Suomalaisten asema maailman onnellisimpana kansana on osin ”onnellisuuspakon” syytä”. Jutussa perataan Tilastokeskuksen juuri julkaisemaa elinolotutkimusta:

Suomalaisten hyvinvoinnista piirtyy Tilastokeskuksen tuoreen elinolotutkimuksen perusteella positiivinen kuva. Kuitenkin lähes miljoona suomalaista tuntee yksinäisyyttä, ja tukea tarvitsevista tulisi pitää yhteisen onnen takia huolta, onnellisuusprofessori sanoo.

Markkua pyydettiin kommentoimaan tuloksia:

Elämään tyytyväisyyden taso on ”järkyttävän korkea”, sanoo psykologian emeritusprofessori, onnellisuustutkija Markku Ojanen. Paradoksi on, että sitten, kun ihmisiltä kysytään ongelmista, niitä tulee ”komea luettelo”.

Ojanen sanoo pohtineensa asiaa paljon ja tulleensa kriittisemmäksi ilmoitettua tyytyväisyyttä kohtaan. Harva uskaltaa kertoa kysyttäessä, että ”pirun huonosti menee”.

”Jonkun verran mukana on onnellisuus- ja tyytyväisyyspakkoa, että on vaikea tunnustaa itselleenkään, ettei ole niin onnellinen. En voi kiistää, ettemmekö olisi plussan puolella, mutta mukaan tulee vähän hyvänmiehen- ja naisenlisää.”

Jutun voi lukea kokonaisuudessaan Helsingin Sanomien nettisivulla.

Yle: Onnellisuustutkijan mukaan onneen riittää, kun perusasiat ovat kunnossa

Ulkomaillakin on kansainvälisen onnellisuuspäivänä 20.03. raportoitu jälleen, että Suomi oli jälleen YK:n onnellisuusraportin ykkönen (asiasta uutisoivat mm. CNN, DW, NYT).

YLE haastatteli Markkua tästä raportista:

Onnellisuustutkija, emeritusprofessori Markku Ojanen on iloinen ja onnellinenkin Suomen saamasta kärkisijasta YK:n raportissa. Vuodesta 2012 lähtien tehty kyselytutkimus antaa käsityksen ihmisten tyytyväisyydestä elämäänsä. Silti Ojanen suhtautuu raporttiin vuosi vuodelta varauksellisemmin.

Jutun voi lukea YLE Uutisten nettisivuilta.

Helsingin Sanomat: Suomalaisprofessori hämmästyi

Helsingin Sanomat haastatteli Markkua raflaavalla otsikolla “Brittitutkimuksessa selvisi, missä iässä ihminen on onnellisimmillaan – Suomalaisprofessori hämmästyi: ‘Tämä on todellinen pähkinä‘”:

Britit ovat onnellisimmillaan 16- ja 70-vuotiaina, kun taas keski-iässä heidän hyvinvointinsa sukeltaa, kertoo tuore brittiselvitys.

The Guardian -lehti kirjoittaa, että nuorilla tyytyväisyys, omanarvontunto ja onnellisuus ovat tutkimuksen mukaan korkealla. Parikymppisenä onni alkaa hiipua ja jyrkkä lasku seuraa 30 vuoden iässä. Huonot ajat kestävät 50 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen käyrät nousevat aina 70 ikävuoden korkeimpaan huippuun saakka.

Tulos hämmentää suomalaista onnellisuus­professoria Markku Ojasta.

Jutun voi kokonaisuudessaan lukea tästä osoitteesta.