Sotaorpojen seurantatutkimus (2012-2013)
Tein kerättyjen tietojen perusteella kirjan, jonka nimeksi laitoin Selviytyjiä ja kukoistajia. Tutkimus sotaorpojen elämästä ja hyvinvoinnista. Kirjan takakannessa on tällainen teksti:
Selviytyjiä ja kukoistajia on ensimmäinen suomalainen tutkimus viime sotien vuoksi orvoiksi jääneiden hyvinvoinnista. Muissakaan sotaa käyneissä maissa vastaavia tutkimuksia ei ole tehty, vaikka sotaorpojen määrä oli suuri. Koska itse olen sotaorpo, tunsin, että tällainen tutkimus olisi syytä tehdä, niin kauan kuin sellainen vielä on mahdollista.
Tässä kirjassa on tarjolla kolmenlaista tietoa. Kuvaan ensinnäkin noin tuhannelle sotaorvolle tehdyn kyselyn tuloksia. Toiseksi he ovat saaneet täydentää kyselyä omakohtaisilla kertomuksilla. Mukana on runsaasti sotaorpojen kokemuksia elämänsä eri vaiheista. Kolmanneksi esittelen menetyksiin, kriiseihin ja traumoihin liittyvää tutkimusta. Näiden tutkimusten avulla saadaan tietoa siitä, miten lapset, nuoret ja aikuiset sopeutuvat sellaisiin menetyksiin ja vaikeisiin asioihin, joita jokainen joutuu elämässään kokemaan.
Vaikka moni sotaorpo on kokenut vaikeita asioita, he eivät suinkaan ole epäonnistuneet, vaan ovat voittaneet vaikeutensa ahkeruudella, myönteisellä asenteella ja suomalaisella sisulla. Sen vuoksi valitsin kirjan nimeksi Selviytyjiä ja kukoistajia.
Psykososiaaliset tekijät syöpää sairastavilla 1998–2019.
Tämä erikoistutkija Ulla-Sisko Lehdon johdolla tehty seurantatutkimusten sarja on kestänyt jo yli 20 vuotta. Tutkimuksia on tehty sekä Tampereen että Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimuksilla on useita vahvuuksia. Potilaat on saatu hyvin mukaan tutkimukseen. Tutkimuksesta kieltäytyneitä on ollut vähän. Seurannat ovat yleensä kestäneet vähintään viisi vuotta. Tutkimuksessa on käytetty hyvin laaja-alaisesti terveyden ja hyvinvoinnin mittareita.
Tutkimusten luettelo on toisaalla kotisivullani liitteenä.
Mittareiden kehittäminen (1969–2015)
Olen laatinut “kuvailevia graafisia asteikoita” yli 50 eri ominaisuuksiin liittyen. Noin 20 vuoden aikana olen laatinut pääasiassa 0 – 100 -asteikoita, koska ne ovat osoittautuneet hyvin helpoiksi käyttää. Olen tutkinut näiden asteikoiden yhteyksiä useista kysymyksistä koostuviin mittareihin. Korrelaatiot ovat olleet korkeita. Nämä menetelmät ovat siten osoittautuneet luotettaviksi. Näitä mittareita ovat käyttäneet monet hyvinvoinnista kiinnostuneet tutkijat. Hyvän asteikon laatiminen on aina vaativa tehtävä, sillä asteikon on tarjottava selkeitä vaihtoehtoja, joissa tutkittu ominaisuus muuttuu mahdollisimman tasavälisesti.
Alla on esimerkki onnellisuutta mittaavasta asteikosta. Suomalaisten hyvinvoinnissa, tyytyväisyydessä ja onnellisuudessa on tapahtunut perin vähän muutoksia sinä aikana, kun olen tutkimusta tehnyt. 40 vuotta sitten käytin vielä tavanomaisia viisiportaisia väittämiä, joten vertailu noin 20 myöhemmin käyttämiini 0 – 100 -asteikoihin ei ole aivan yksioikoista. Siinä määrin tulokset ovat olleet tuon 40 vuoden ajan samanlaisia, että muutosta on tapahtunut vain vähän tai ei ollenkaan. Olemme siis olleet onnellista ja tyytyväistä kansaa jo pitkään. Ihmiset voivat kukoistaa suurten vaikeuksien jälkeen. Tämä on yksi syy siihen, että minusta tuli positiivisen psykologian tutkija.
Kuten parissa muussa positiiviseen psykologiaan liittyvässä kirjoituksessani kuvaan, positiivisuus ei suinkaan ole helposti omaksuttava asia silloin, kun elämä koettelee. On toki hienoa, että elämme hyvinvointivaltiossa, joka jo sinänsä kohottaa Suomen ja muiden Pohjoismaiden onnellisuutta, mutta myös Suomessa on aivan riittävästi ongelmia, joihin positiivisuuden hokeminen ei pure. Tarvitaan entistä parempaa hoitoa ja kuntoutusta sekä taloudellisen eriarvoisuuden vähentämistä. Näihin luotan enemmän kuin positiivisen ajattelun opettamiseen. Olemme vastuussa yhteisestä onnesta eikä vain omasta onnellisuudesta.
Miten onnellinen olet ollut kuluneen kuukauden aikana? Oletko onnellinen vai tunnetko itsesi onnettomaksi? Vedä lyhyt poikkiviiva pystysuoran janan poikki siihen kohtaan, joka parhaiten kuvaa sinua. Lue kaikki vaihtoehdot läpi ja valitse osuvin vaihtoehto. Onnellisuutta kuvaava asteikko on jatkuva; poikkiviivan voi vetää kahden kuvauksen väliin.
Markku Ojanen 2004
Lisäys 2019:
Sain Suomen Mielenterveysseuran palkinnon 2013 juuri positiivisuuden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Olen myös sittemmin kirjoittanut kokonaisesityksen Positiivisesta psykologiasta.